Maailmanlaajuisesti yli 7 miljoonaa ihmistä kuolee ennenaikaisesti vuosittain tupakan käytön tai tupakansavulle altistumisen aiheuttamiin sairauksiin. Euroopan unionissa (EU) noin joka neljäs aikuisväestöstä polttaa tupakkatuotteita, ja noin 0,7 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain ennenaikaisesti tupakoinnin vuoksi. Ihmisille aiheutuvien terveyshaittojen sekä sosiaalisten ja taloudellisten seurausten lisäksi tupakan ja siihen liittyvien tuotteiden tuotantoketju ja käytöstä syntyvä jäte vahingoittavat vakavasti ympäristöä.
Tupakkaepidemian lopettamisen mahdollisuus haittojen torjumisen ja vähentämisen sijaan on saamassa yhä enemmän huomiota. Tutkijat alkoivat ehdottaa erilaisia toimenpiteitä tämän saavuttamiseksi jo 1990-luvulla. Viimeisten 15 vuoden aikana yhä useammat maat ovat integroineet tämän lähestymistavan kansallisiin strategioihinsa ja politiikkoihinsa. Lähestymistapana niin kutsuttu tupakan loppupeli (tobacco endgame) viestii perustavanlaatuisesta muutoksesta tupakkapolitiikassa. Sillä tavoitellaan kansanterveyteen pysyvää, rakenteellista muutosta luopumalla vaiheittain tupakan myynnistä ja vähentämällä kulutusta niin, että tiettyyn aikarajaan mennessä käyttö väestössä laskee hyvin alhaiselle tasolle. Tupakan lisäksi mukaan voidaan laskea kulutustuotteena myytävät nikotiinituotteet.
Vuonna 2021 julkaistu Euroopan syöväntorjuntasuunnitelma tarjoaa esimerkin tästä lähestymistavasta. Sen tavoitteena on tupakaton sukupolvi, jossa alle 5 % Euroopan väestöstä käyttää tupakkaa vuonna 2040. Suomen tupakkalain tavoitteena puolestaan on, että alle 5 % väestöstä käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita vuonna 2030. EU:n vuosina 2021–2024 rahoittamassa Joint action on tobacco control 2 (JATC-2) yhteistoimintahankkeessa tuotettiin englanninkielinen Tobacco endgame toolkit, joka tarjoaa tietoa tupakan loppupelitavoitteista ja toimenpiteistä Euroopassa, keskeisistä näkökohdista ja yleisistä myyteistä, sekä maaesimerkkejä ja mahdollisia parhaita käytäntöjä. Se tukee lisäksi toteuttamiskelpoisten politiikkojen tunnistamista, seurantaa ja arviointia. Sen kohderyhmiä ovat esimerkiksi viranomaiset, päättäjät, tutkijat ja kansalaisjärjestöt, jotka ovat kiinnostuneita tupakan loppupelistä ja eri maiden lähestymistavoista siihen.
Tavoitteet
- Tupakan loppupelistrategioiden ja edistyksellisten tupakkapolitiikan keinojen tunnistaminen ja arviointi Euroopan alueella.
- Tupakan loppupelistrategioiden ja edistyksellisten tupakkapolitiikan keinojen kehittämisen, toteuttamisen ja arvioinnin parhaiden käytäntöjen tutkiminen.
- Parhaiden käytäntöjen edistäminen ja kansallisten tupakan loppupelistrategioiden kehittämisen tukeminen Euroopassa.
Toteutus
Tupakan loppupeli voidaan saavuttaa kahdella toisiaan täydentävällä tavalla:
- Kansalliset strategiat: Sisällytetään kansallisiin tupakkapoliittisiin tai terveyden edistämisen ohjelmiin mitattavat tavoitteet, ja määritellään selkeästi niiden kohteena olevat tuotteet.
- Edistykselliset tupakkapoliittiset toimet: Toteutetaan yksittäisiä toimia myös ilman laajempaa kansallisesti asetettua tavoitetta.
Suurimman osan maista tulisi aloittaa toimeenpanemalla perusteellisesti kansainvälinen tupakkapuitesopimus (WHO FCTC) sekä sen parhaat käytännöt (”best buys”, MPOWER). EU:ssa tupakkatuotteita, -verotusta ja -mainontaa koskevien direktiivien sekä savuttomia ympäristöjä koskevan suosituksen säännöllinen ja ennakoiva päivittäminen on ratkaisevan tärkeää. Tupakan loppupelissä on tärkeää keskittää huomio tarjontaan, eli tupakkateollisuuteen tuotteineen. Lisäksi keinoihin tulisi sisällyttää tehokas lopettamisen tuki ja priorisoida toimia, joilla voidaan odottaa olevan merkittäviä vaikutuksia sekä vastustaa teollisuuden vaikutusyrityksiä tupakkapuitesopimuksen Artikla 5.3:n mukaisesti.
Jokaisen oikeus terveyteen on turvattu ihmisoikeussopimuksilla sekä lasten oikeuksien sopimuksella, ja sitä edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteilla. EU edellyttää korkeaa terveydensuojelua kaikissa politiikoissaan. Kansainvälinen tupakkapuitesopimus WHO FCTC kannustaa osapuolia sopimusta pidemmälle meneviin toimiin (Artikla 2.1) nykyisten ja tulevien sukupolvien suojaamiseksi tupakan käytön ja sille altistumisen haitallisilta vaikutuksilta. Keskeistä on myös nikotiiniriippuvuuden ehkäisy (Artikla 5.2b).
Rahoitus
Tätä työtä on tukenut Euroopan unionin terveysohjelma (2014–2020) avustussopimuksella N°101035968. Tämän asiakirjan sisältö edustaa ainoastaan tekijöiden näkemyksiä ja on yksin heidän vastuullaan, sitä ei voida pitää Euroopan komission ja/tai Euroopan terveys- ja digitaalialan toimeenpanoviraston (HaDEA) tai minkään muun Euroopan unionin elimen näkemyksenä. Euroopan komissio ja toimeenpanovirasto eivät vastaa mistään tiedon mahdollisesta käytöstä.
Yhteistyökumppanit
- Alankomaat: Ministry of Health, Welfare and Sport
- Belgia: Federal Public Service Health
- Espanja: Universitat Internacional de Catalunya, Programa de Prevenció i Control del Càncer, Institut Català d'Oncologia, L'Hospitalet de Llobregat, Ministry of Health
- Irlanti: Health Service Executive (HSE)
- Italia: Institute for Cancer Research, Prevention and Clinical Network (ISPRO), Ministry of Health, Department of Medical Epidemiology; Istituto di Ricerche Farmacologiche Mario Negri (IRCCS)
- Kreikka: National Public Health Organisation
- Kypros: Cyprus National Addictions Authority, University of Cyprus
- Liettua: Narkotiku Tabako Ir Alkoholio Kontroles Departamentas (NTAKD)
- Norja: Ministry of Health, Norwegian Institute of Public Health (NIPH)
- Portugali: Ministério da Saúde | Direção-Geral da Saúde
- Ranska: Santé publique France, Ministry of health - DGS
- Serbia: Institute of Public Health of Serbia "Dr Milan Jovanovic Batut"
- Slovenia: Nacionalni inštitut za javno zdravje (NIJZ)
- Tanska: Ministry of Health
- Unkari: National Korányi Institute of Pulmonology
Yhteystiedot
Päivitetty: