Valinnanvapauskokeilun vaikutusten arviointi

Syyskuussa 2025 käynnistyneessä valinnanvapauskokeilussa 65 vuotta täyttäneet henkilöt voivat käyttää yksityisten yleislääkärien palveluja julkisen terveyskeskusmaksun suuruisella omavastuuosuudella. Lisäksi asiakkaalle korvataan 50 prosenttia kokeiluun kuuluvista yleislääkärin määräämistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista. Korvauksen voi saada enintään kolme kertaa kalenterivuodessa, joskin enintään kaksi kertaa vuonna 2025. Kokeilu jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka.

Kokeilun tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta, lyhentää hoitojonoja ja kehittää yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausjärjestelmää osana terveydenhuollon palvelujärjestelmän kokonaisuutta. Lisäksi kokeilulla pyritään vahvistamaan asiakkaiden valinnanvapautta sekä keventämään julkiseen terveydenhuoltoon kohdistuvaa kuormitusta (HE 36/2025).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Kansaneläkelaitos (Kela) vastaavat kokeilun seurannasta ja arvioinnista. Tavoitteena on saada kattava kokonaiskuva kokeilun vaikutuksista ja kehittää suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää tietopohjaisesti.

Tavoitteet

Tutkimushankkeen tavoitteena on arvioida kokonaisvaltaisesti, miten kokeilulle asetetut tavoitteet toteutuvat ja mitä tekijöitä niiden toteutumisen tai toteutumatta jäämisen taustalla on. Hankkeessa tarkastellaan kokeilun vaikutuksia hyvinvointialueiden ja yksityisten palveluntuottajien toimintaan, resurssien jakautumiseen ja kustannuksiin sekä kuvataan asiakkaiden ja lääkärien kokemuksia kokeilusta. Hankkeen tavoitteena on myös tunnistaa, miten kokeilusta saadut opit voivat tukea perustason avosairaanhoidon ja koko palvelujärjestelmän kehittämistä sekä ohjata tulevien kokeilujen suunnittelua.

Toteutus

Hanke toteutetaan tiiviissä Kelan ja THL:n välisessä yhteistyössä eri aineistoja ja tutkimusmenetelmiä hyödyntämällä. Rekisteriaineistojen avulla arvioidaan kokeilun kausaalivaikutuksia yksityisen ja julkisen terveydenhuollon käytössä. Lisäksi tuotetaan kuvailevia analyyseja, kuten sosioekonomisten erojen tarkasteluja palvelujen käytössä (vastuuorganisaatio THL). Asiakaspolkuanalyysin avulla tutkitaan asiakkaiden erilaisten palveluiden yhteiskäyttöä. Analyysissä hyödynnetään sekvenssianalyysiä ja klusterointia erilaisten potilasryhmien ja asiakaspolkujen tunnistamiseen sekä kustannusten arviointiin (vastuuorganisaatio Kela).

Yksityisten lääkäriasemien ja hyvinvointialueiden vastuuhenkilöiden kokemuksia kokeilusta kartoitetaan haastatteluin. Lisäksi lääkäreille toteutetaan kyselytutkimus. Haastattelu- ja kyselyaineiston avulla pyritään tuottamaan tietoa kokeilun toimivuudesta, kannustimista, haasteista ja vaikutusmekanismeista muun muassa terveyspalveluiden kysyntään ja tarjontaan, lähetekäytäntöihin, yhteistyöhön eri sektoreiden välillä sekä työmarkkinoihin ja kilpailutilanteeseen (vastuuorganisaatio THL).

Asiakkaille suunnatulla kyselyllä kartoitetaan kokeiluun osallistuneiden kokemuksia palvelun saatavuudesta, laadusta ja palvelutarpeen täyttymisestä. Lisäksi selvitetään heidän näkemyksiään hoitoketjujen toimivuudesta ja ammattilaisten välisestä yhteistyöstä yli sektorirajojen. Lisäksi selvitetään hoitoon hakeutumisen perusteita sekä asiakkaiden käyttämiä vaihtoehtoisia palvelukanavia (vastuuorganisaatio Kela).

Hanke etenee siten, että alustavia tuloksia julkaistaan vuonna 2026, mutta pääasiallinen raportointi tapahtuu vuosina 2027–2028.

Tietosuojailmoitukset:

Rahoitus

Kela

Yhteistyökumppanit

Kela

Kelan logo.

Yhteystiedot

Timo Sinervo

tutkimusprofessori
puh. 029 524 7231
[email protected]
Timo Sinervo (LinkedIn)
Timo Sinervo (ResearchGate)

Liina-Kaisa Tynkkynen

johtava tutkija
puh. 029 524 8517
[email protected]
Liina-Kaisa Tynkkynen (LinkedIn)

Tapio Haaga

erikoistutkija
puh. 029 524 7568
[email protected]
Tapio Haaga (LinkedIn)

Päivitetty:

Ikääntyminen Yhdenvertaisuus