Palvelujen kuormitus kasautuu – toipumisorientaatio tarjoaa suunnan muutokselle
Toipumisorientaatioverkostossa toimivat hyvinvointialueiden asiantuntijat ovat tehneet kannanoton, joka parhaillaan kiertää eri hyvinvointialueilla. Mukana olevat hyvinvointialueet ovat ottamassa kantaa toipumisorientaation laajentamiseksi mielenterveys- , päihde- ja riippuvuuspalveluihin koko maassa. Kannanotto on tärkeä avaus suomalaisen palvelujärjestelmän kehittämisessä ja osoittaa, että alueet tunnistavat sekä nykyjärjestelmän haasteet että tarpeen pitkäjänteiselle, vaikuttavalle muutokselle.
Asiantuntijan näkökulmasta kannanotto on tervetullut erityisesti siksi, että se kokoaa yhteen keskeiset kehittämistarpeet ja tarjoaa suunnan, jonka varaan eri palveluja voidaan rakentaa. Se ei ole vain hallinnollinen linjaus, vaan selkeä viesti siitä, että palvelujärjestelmää halutaan kehittää pitkäjänteisesti, tutkimusnäyttöön perustuen ja asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ehdoilla.
Palvelujärjestelmän kipupisteet ja toipumisorientaation rooli
Hyvinvointialueet nostavat esiin ilmiön, joka on ollut tiedossa jo pitkään: pieni osa väestöstä, arviolta 5–10 %, käyttää jopa 80 % palveluresursseista. Heillä erilaiset ongelmat myös nivoutuvat usein yhteen. Kannanotto osoittaa, että alueet ovat valmiita tarkastelemaan rakenteita kriittisesti ja etsimään ratkaisuja, jotka vahvistavat toimintakykyä ja vähentävät raskaiden palvelujen tarvetta.
Toipumisorientaatio ei ole yksittäinen menetelmä tai ohjelma, joka lisätään muun työn päälle. Se on viitekehys, joka suuntaa palvelut ihmisen omien tavoitteiden, voimavarojen ja arjen ympärille. Keskeistä on usko siihen, että toipuminen ja arkeen palaaminen on mahdollista, ja että ammattilaisten tehtävä on tukea tätä prosessia, ei vain seurata ja hoitaa oireita.
Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että asiakkaan oma tieto ja kokemus otetaan vakavasti palvelujen suunnittelussa, kokemusasiantuntijoiden rooli vahvistuu ja tavoitteena on toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistaminen. Toipumisorientaatio tukee myös ammattilaisten työn mielekkyyttä ja voi vähentää eettistä stressiä.
Kohti vaikuttavampaa ja kestävämpää palvelujärjestelmää
Kannanotossa näkyy alueiden tahtotila kehittää palvelujärjestelmää niin, että se tukee paremmin ihmisten mahdollisuuksia palata opintoihin, työelämään ja osaksi yhteisöä. Tämä on linjassa sen kanssa, mitä kansainvälinen tutkimus ja käytännön kokemus osoittavat.
"Me tarvitsemme mielenterveys- ja päihdepalveluille yhteistä arvopohjaa ja palveluiden järjestämisen punaista lankaa. Toipumisorientaatio tarjoaa tähän kustannustehokkaan ratkaisun, joka tukee asiakkaiden voimaantumista, osallisuutta ja toivoa." Kertoo Mikko Ketola Mielenterveys- ja riippuvuushoidon palvelualueylihoitaja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.
Samalla tunnistetaan, että muutos edellyttää muutakin kuin hyviä tavoitteita. Toipumisorientaation vahvistaminen vaatii strategista ohjausta, johdon ja henkilöstön sitoutumista sekä osaamisen pitkäjänteistä kehittämistä. Onnistuneesti toteutettuna se parantaa palvelujen vaikuttavuutta, vahvistaa asiakkaiden toimintakykyä ja vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Myös resurssien kohdentaminen paranee, kun palvelut tukevat paremmin ihmisten arjessa selviytymistä.
Hyvinvointialueiden kannanotto toipumisorientaation vahvistamiseksi on rohkea ja rakentava ja ansaitsee tulla huomioiduksi. Se osoittaa, että alueet ovat valmiita tekemään yhteistyötä ja suuntaamaan palveluja kohti mallia, joka tukee ihmisten arkea, osallisuutta ja toimintakykyä.
Tämä on tärkeä askel kohti vaikuttavampaa, kustannustehokkaampaa ja inhimillisempää mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujärjestelmää.
1.6. Mennessä kannanoton on allekirjoittanut Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun ja Satakunnan hyvinvointialueiden johtajat.
Kannanotto on luettavissa Innokylässä