THL:llä on tulevalle hallituskaudelle kahdeksan keskeistä ratkaisuehdotusta, joiden tavoitteena on vahvistaa ihmisten henkistä kriisinkestävyyttä ja luottamusta tulevaisuuteen.
Jokainen hallitusohjelmaratkaisu sisältää ehdotuksia konkreettisiksi toimiksi ensi vuonna aloittavalle uudelle hallitukselle. Konkreettisista ehdotuksista kerrotaan tarkemmin kunkin ratkaisun sivulla.
Löydät kaikki ratkaisuehdotuksemme Hallitusohjelmaratkaisut-sivulta.
Tutustu kaikkiin THL:n hallitusohjelmaratkaisuihin
Ratkaisumme seuraavalle hallituskaudelle
- Perustetaan Suomeen lähisuhdesurmien selvitystoiminto.
- Kirjataan väkivallan ehkäisyn eri toimijoiden roolit ja vastuut lakiin, ns. rakennelaki (selvitys meneillään).
- Luodaan Soteri-rekisterin yhteyteen kansallinen lastensuojelulaitosten tietokanta ja siihen velvoittava lainsäädäntö.
Lähisuhdesurmien selvitystoiminnon perustaminen
Ehdotuksemme hallitusohjelmaan: Perustetaan lähisuhdesurmien selvitystoiminto noudattaen pohjoismaisia ja eurooppalaisia hyviä malleja. Selvitystoiminnossa selvitetään lähisuhdesurmien taustat ja niiden perusteella annettaan valtakunnalliset suositukset väkivallan ehkäisemiseksi, riskinarvioinnin ja -hallinnan parantamiseksi sekä surmien vähentämiseksi.
Miksi lähisuhdesurmien selvitystoiminto tarvitaan?
Suomessa tehdään merkittävä määrä lähisuhdesurmia, joiden määrä suhteutettuna väkilukuun ovat suurempi kuin muissa läntisissä teollisuusmaissa. Tämä osoittaa tarvetta riskiarviointiin ja -hallintaan sekä niiden kehittämiseen.
Ymmärtämällä paremmin surmien tausta- ja riskitekijöitä, voidaan ehkäistä surmia.
Lähisuhdesurmien selvitystoiminto olisi loogista sijoittaa THL:n, sillä
- THL:ssa on laajasti erityisosaamista lähisuhdeväkivallasta (muun muassa väkivallan tekijöistä, uhreista, väkivallan vaikutuksista lapsiin, kunniaan liittyvästä väkivallasta, seksuaaliväkivallasta ja väkivallan fyysisistä seurauksista). THL:ssa on lisäksi erityisosaamista muun muassa mielenterveydestä, päihteistä, oikeuslääketieteestä ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä.
- THL vastaa useista lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä kansallisista tehtävistä, (muun muassa turvakotipalveluista, vakavan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin MARAK-menetelmän koordinaatiosta, seksuaalirikosten uhrien tukikeskusten koordinaatiosta). THL antaa suosituksia esimerkiksi hyvinvointialueille väkivallan ehkäisyn rakenteista ja toimintakäytänteistä.
- THL:ssa toimii myös lakisääteinen oikeuspsykiatristen asioiden lautakunta, joka käsittelee ja ratkaisee surmanneiden syyntakeisuutta koskevat lausunnot sekä oikeuslääketieteen päivystyspiste.
- THL:ssa on jo valmiiksi laaja osaaminen väestöön liittyvän rekisteritiedon keräämisestä, käsittelystä, analysoinnista ja säilyttämisestä.
Väkivallan ehkäisyn eri toimijoiden roolien ja vastuiden kirjaaminen lakiin
Ehdotuksemme hallitusohjelmaan: Säädetään lailla väkivallan ehkäisyn rakenteista, jotta vastuut ja velvollisuudet selkiytyvät ja palveluita on saatavilla kansallisesti yhdenvertaisesti.
Miksi roolit ja vastuut tulisi kirjata lakiin?
Hyvinvointialueiden ja kuntien väkivallan ehkäisyn ja siihen puuttumisen rakenteet sekä resurssointi eroavat merkittävästi toisistaan ja tulkinnat velvoittavuudesta eroavat alueiden välillä, mikä heikentää vastuiden selkeyttä ja väkivallan ehkäisyn onnistumista.
Väkivallan tehokas, koordinoitu ehkäisy ja torjunta vaikuttaa väestön terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen ja vähentää väkivallan kustannuksia.
Suomen ratifioima Euroopan Neuvoston yleissopimus Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnasta (nk. Istanbulin sopimus) ja EU:n direktiivi (2024/1385) naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta edellyttävät väkivallan tehokkaalta ehkäisyltä ja torjunnalta merkittävästi lisätoimia.
Arvio vaikutuksista ja kustannushyödyistä
Lain säätämisen tarpeen selvitys on nykyisen hallitusohjelmakirjauksen perusteella arvioitavana STM:ssä.
Naisiin kohdistuvan väkivallan hinta yhteiskunnalle on noin 2,95–5,90 miljardia euroa vuodessa.
Naisiin kohdistuvan väkivallan hinta on kansainvälisten lähteiden (mm. WHO) mukaan 1–2 % bruttokansantuotteesta. Vuonna 2026 VM arvioi BKT:n olevan 295 miljardia, tällöin naisiin kohdistuvan väkivallan hinta yhteiskunnalle olisi noin 2,95–5,90 miljardia euroa vuodessa Suomessa.
Suomalaisessa tutkimuksessa on arvioitu, että pelkästään fyysisen lähisuhdeväkivallan suorat terveydenhuollon kustannukset ovat vuodessa noin 150 miljoonaa euroa, mittavia kustannuksia syntyy myös muun muassa sosiaalihuollolle ja oikeusjärjestelmälle. Kustannuksia syntyy myös verotulojen menetyksistä, valtion palveluista (turvakodit, auttava puhelin) ja järjestöjen tekemästä työtä muun muassa väkivallan tekijöiden parissa.
Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet käyttävät terveydenhuollon palveluita 80 % muuta väestöä enemmän. Tutkimus osoittaa, että käyntimäärät ja sen myötä kustannukset laskevat, kun väkivalta tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ehkäistään väkivaltaa tehokkaasti. Tehokas ennaltaehkäisy katkaisee myös väkivallan ylisukupolvista kierrettä ja vähentää kalliiden erityispalvelujen tarvetta.
Lastensuojelua koskevan tietokannan muodostaminen Soteri-rekisterin yhteyteen
Ehdotuksemme hallitusohjelmaan: Mahdollistetaan lastensuojelun laitoshoidon seuranta, arviointi ja avoimuus. Luodaan Soteri-rekisterin yhteyteen kansallinen lastensuojelulaitosten tietokanta ja siihen velvoittava lainsäädäntö, jotta sijaishuolto on yhdenvertaisempaa, vaikuttavampaa ja paremmin valvottua.
Lastensuojelun osalta on tärkeä huolehtia soteri-rekisteröinnin toteutumisesta kaikilla palveluntuottajilla sekä lisätä minimitietosisältöjä laajemmat tiedot lastensuojelulaitoksista. Tarpeellisia tietoja olisivat esimerkiksi asiakaspaikat, henkilöstömitoitus, henkilöstön osaaminen ja erikoistuminen sekä valvontatiedot.
Miksi rekisteri tulisi perustaa?
Lastensuojelupalveluihin käytetään rahaa yli 1,5 miljardia vuodessa, mutta tietopohja on ohut ja riittämätön. Sijaishuollon kustannukset ovat yli miljardi euroa vuodessa, joista laitoshoidon osuus on 0,8 miljardia. Kustannusten hallinta erityisesti laitoshoidon osalta on haastavaa.
Kansallisella tasolla ei ole tietoa lastensuojelun laitosyksiköiden määrästä, henkilöstörakenteesta tai työn sisällöstä. Yksiköitä on arviolta yli 520 ja yksityisten palveluntuottajien osuus yli 80 %. Ei ole kestävää, ettemme kansallisesti tiedä, minkä verran yksiköitä on, ketkä palveluita tuottavat ja millaisella osaamisella.
Yksityiset palveluntuottajat ovat rekisteröityneet Soteri-rekisteriin, mutta julkiset sijaishuoltopaikat eivät vielä.
Soterin minimitietosisällöt eivät ole riittäviä lastensuojelun seurannan, arvioinnin, tutkimisen ja kehittämisen näkökulmasta. Lastensuojelulaitoksissa asuvien lasten perus- ja ihmisoikeuksiin on puututtu merkittävästi, jolloin tarkka tieto paikoista, jonne kasvatustehtävä on annettu, on tarpeen.
Lastensuojelupalveluihin käytetään rahaa yli 1,5 miljardia vuodessa, mutta tietopohja on ohut ja riittämätön.
Arvio vaikutuksista ja kustannushyödyistä
Rekisterin myötä sijaishuolto on yhdenvertaisempaa, vaikuttavampaa ja paremmin valvottua. Se mahdollistaa myös seurannan ja arvioinnin paremmin, kun laitosten määrä ja henkilöstömitoitus on tiedossa.