THL:llä on tulevalle hallituskaudelle kahdeksan keskeistä ratkaisuehdotusta, joiden tavoitteena on vahvistaa ihmisten henkistä kriisinkestävyyttä ja luottamusta tulevaisuuteen.
Jokainen hallitusohjelmaratkaisu sisältää ehdotuksia konkreettisiksi toimiksi ensi vuonna aloittavalle uudelle hallitukselle. Konkreettisista ehdotuksista kerrotaan tarkemmin kunkin ratkaisun sivulla.
Löydät kaikki ratkaisuehdotuksemme Hallitusohjelmaratkaisut-sivulta.
Tutustu kaikkiin THL:n hallitusohjelmaratkaisuihin
Ratkaisumme seuraavalle hallituskaudelle
- Otetaan käyttöön elintarvikkeiden terveysperusteinen verotus
- Rajoitetaan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia, erityisesti lapsiin ja nuoriin vaikuttavaa markkinointia.
- Asetetaan energiajuomien myynnille 18 vuoden ikäraja.
Terveysperusteisen veron käyttöönotto
Ehdotuksemme hallitusohjelmaan: Otetaan käyttöön elintarvikkeiden terveysperusteinen verotus.
Miksi terveysperusteinen verotus tulisi ottaa käyttöön?
Ravitsemuksella on keskeinen rooli terveydelle, ja se on myös keskeinen ylipainoon ja lihavuuteen vaikuttava tekijä. Yhä kasvava tutkimusnäyttö yhdistää runsaasti kovaa rasvaa, sokeria tai suolaa sisältävien elintarvikkeiden kulutuksen lihavuuteen ja tarttumattomiin tauteihin, kuten tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin.
Suomalaisten ruokavalion haasteet ovat runsas tyydyttyneen rasvan ja suolan saanti sekä suosituksia pienempi kuidun saanti. Täysjyväviljojen, kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutus on suosituksia vähäisempää. Osa väestöstä kuluttaa liian paljon punaista ja prosessoitua lihaa, jotka sisältävät usein runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa. Tällä on vaikutusta sairastavuuteen ja sairauksien hoidon kautta terveydenhuollon menoihin.
Lihavuus ja siihen liittyvät sairaudet ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Lihavuuden yleisyys (BMI 30 kg/m2 tai yli) oli vuonna 2023 miehillä 27 % ja naisilla 30 %. Osuudet vastaavat noin 1,2 miljoonaa aikuista henkilöä. Hieman yli neljäsosalla (27 %) 2–16-vuotiaista pojista ja noin viidesosalla tytöistä (18 %) on ylipainoa tai lihavuutta.
Lihavuuden yleisyyden ennustetaan kasvavan aikuisväestössä 40 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä, ellei kasvua saada pysäytettyä. Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio, sopivat annoskoot, aktiivinen elämäntapa ja hyvä yöuni edistävät terveellistä painoa, mutta nykyiset elin- ja ruokaympäristöt eivät tue näitä valintoja. Tarvitaan rakenteellisia ohjauskeinoja, jotka tavoittavat koko väestön.
Terveysperustainen vero
Kokonaisvaltainen elintarvikkeiden terveysperusteinen vero sisältää epäterveellisten, runsaasti kovaa rasvaa, sokeria tai suolaa sisältävien elintarvikkeiden haittaveron lisäksi terveyttä edistävien elintarvikkeiden (kasvikset, marjat ja hedelmät) verokannan laskemisen.
Veron tavoitteena on ohjata kulutusta nostamalla epäterveellisten tuotteiden hintaa, vahvistaa viestiä terveyttä edistävän ruokavalion tärkeydestä, kannustaa teollisuuden tuotekehitystä terveellisempään suuntaan sekä vähentää tarttumattomien sairauksien riskitekijöitä koko väestössä.
Nykyinen ruokaympäristö ei tue terveyttä edistäviä valintoja. Siksi tarvitaan rakenteellisia ohjauskeinoja, jotka tavoittavat koko väestön. Terveysperusteinen verotus on osa toimenpiteiden kokonaisuutta.
Terveysperusteinen verotus on osa toimenpiteiden kokonaisuutta. Muita tarvittavia toimia ovat muun muassa
- epäterveellisten, runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, sokeria tai suolaa sisältävien elintarvikkeiden mainonnan rajoittaminen
- selkeiden ravitsemuslaatua kuvaavien pakkausmerkintöjen kehittäminen
- epäterveellisten elintarvikkeiden sijoittelun säätely ja terveellisempien vaihtoehtojen saatavuuden edistäminen.
Terveelliset ja ympäristöystävälliset ruokavalinnat tukevat toisiaan: jo siirtyminen ravitsemussuositusten mukaiseen ruokavalioon vähentäisi merkittävästi ruoan ympäristökuormitusta.
Pienetkin muutokset ruokatottumuksissa voivat parantaa sekä kansanterveyttä että ympäristön tilaa, kun toimet tavoittavat laajan väestöpohjan.
Kasvipainotteisempi syöminen voi pienentää ruoantuotannon ilmastovaikutuksia jopa kolmanneksella. Terveysperusteinen verotus edistää samanaikaisesti väestön terveyttä, taloudellista kestävyyttä ja ekologista siirtymää sekä auttaa kaventamaan terveyseroja ja vähentämään yhteiskunnan kustannuksia.
Arvio vaikutuksista ja kustannushyödyistä
EU:n terveysveroja käsittelevän raportin (European Commission 2025) mukaan taloustieteelliset perusteet verottaa runsaasti kovaa rasvaa, sokeria tai suolaa sisältäviä tuotteita ovat vahvat:
- vero ohjaa kulutusta terveellisempään suuntaan
- vero tuottaa valtiolle verotuloja
- vero vähentää terveydenhuollon menoja pitkällä aikavälillä.
Health taxes from an EU perspective (Publications Office of the European Union)
Lihavuuden ehkäisemiseksi tehtyjen toimien on todettu tuottavan välittömien inhimillisten hyötyjen lisäksi merkittäviä kustannussäästöjä tulevina vuosina.
Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio ehkäisee muun muassa ylipainoa, korkeaa verenpainetta, sydän- ja verisuonitauteja, tyypin 2 diabetesta, eräitä syöpätyyppejä ja masennusta sekä vähentää ruoantuotannon ympäristöhaittoja.
Terveyttä edistävällä ruokavaliolla voidaan saavuttaa merkittäviä sairastavuuden vähenemiseen liittyviä kustannussäästöjä. Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastavien henkilöiden hoidosta koitui terveydenhuollolle 2,5 miljardin euron kulut vuonna 2017.
Neljännes suomalaisten ennenaikaisista kuolemista voitaisiin välttää ravitsemussuosituksia noudattamalla.
OECD:n ennusteen mukaan lihavuus ja siihen liittyvät sairaudet lyhentävät elinajanodotetta kolme vuotta vuosina 2020–2050. Jokainen lihavuuden ehkäisyyn käytetty dollari tuottaa jopa kuusinkertaisen taloudellisen tuoton (lähde: OECD).
Tyypin 2 diabetesta sairastavien henkilöiden hoidosta koitui terveydenhuollolle 2,5 miljardin euron kulut vuonna 2017.
Suomalaisen FinWeight-tutkimuksen mukaan lihavuus (ml. vaikea lihavuus) on yhteydessä noin 40 % korkeampiin suoriin terveydenhuollon kustannuksiin verrattuna normaalipainoon ja ylipainoon. Lihavuuteen liittyy useita rinnakkaissairauksia. Kun suoria terveydenhuollon kustannuksia ja epäsuoria kustannuksia (reseptilääkkeet, sairauslomat, työkyvyttömyyseläkkeet, kuntoutusjaksot) tarkasteltiin toisessa FinWeight-tutkimuksessa yhdessä, ylipaino oli yhteydessä 31 % ja lihavuus 83 % korkeampiin kokonaiskustannuksiin normaalipainoon verrattuna.
Lisäksi noin viidennes vuosittaisista ilmastovaikutuksista Suomessa johtuu ruoan kulutuksesta. Suurin osa näistä aiheutuu eläinperäisten tuotteiden käytöstä, erityisesti naudanlihasta ja maitovalmisteista. Kasvipainotteisemmat, ravitsemussuositusten mukaiset ruokavaliot voivat vähentää näitä vaikutuksia noin kolmanneksella.
Terveysperusteinen verotus tukee tätä muutosta ohjaamalla kulutusta ympäristöystävällisiin vaihtoehtoihin. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen (Meinilä ym. 2026) mukaan ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio vähentää ruokajärjestelmän ympäristökuormitusta: erityisesti proteiinilähteiden muutokset, mutta myös runsaasti kovaa rasvaa, suolaa tai sokeria sisältävien naposteltavien kulutuksen vähentäminen tuottavat merkittäviä ympäristöhyötyjä.
Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen
Ehdotuksemme hallitusohjelmaan: Rajoitetaan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia, erityisesti lapsiin ja nuoriin vaikuttavaa markkinointia.
Miksi markkinointia pitäisi rajoittaa?
Lapset ja nuoret altistuvat laajasti epäterveellisten, runsaasti energiaa, tyydyttynyttä rasvaa, suolaa tai sokeria sisältävien elintarvikkeiden markkinoinnille useissa kanavissa. Tutkimusten mukaan markkinointi on erityisen tehokasta digitaalisissa ympäristöissä, joissa sitä kohdennetaan lapsille ja nuorille monimuotoisin keinoin.
Lapset ja nuoret ovat alttiimpia markkinoinnille kuin aikuiset, ja erityisesti sosiaalisen median vaikuttajien sisältö vaikuttaa heihin voimakkaammin kuin perinteiset mainokset. Markkinoinnin rajoittaminen suojelee alaikäisiä ja toteuttaa lapsen oikeuksia, joihin kuuluu lapsen suojelu hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta.
Markkinoinnin rajoittaminen vähentäisi lasten altistumista terveyttä heikentäville viesteille ja olisi kustannustehokas keino ehkäistä ylipainoa ja lihavuutta ja muita terveyshaittoja sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia.
Suomessa altistumista tapahtuu muun muassa sosiaalisessa mediassa, muilla digialustoilla, elintarvikepakkausten kautta sekä television viihdeohjelmien yhteydessä. Älypuhelinseurantaan perustuva THL:n pilottitutkimus osoittaa, että yli puolet (56 %) nuorten puhelimillaan näkemistä elintarvikemainoksista koski tuotteita, joiden markkinointi WHO:n ravintoprofiilimallin mukaan on kielletty.
Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi vaikuttaa lasten ja nuorten ruokatottumuksiin ja -ympäristöön ja luo kuvaa siitä, että epäterveelliset elintarvikkeet ovat osa päivittäistä ruokavaliota. Markkinointi vaikuttaa alaikäisten ruokamieltymyksiin, lisää epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta ja ohjaa ostopyyntöjä vanhemmille. Samalla markkinointi kasvattaa riskiä ylipainon, lihavuuden ja muiden terveyshaittojen kehittymiselle.
Markkinoinnin rajoittaminen vähentäisi lasten altistumista terveyttä heikentäville viesteille ja olisi kustannustehokas keino ehkäistä ylipainoa ja lihavuutta. Suojelutarve korostuu erityisesti haavoittuvassa asemassa olevissa lapsissa, jotka altistuvat markkinoinnille keskimääräistä enemmän.
Tutkimusten mukaan velvoittavat rajoitukset ovat vaikuttavampia kuin vapaaehtoiset ohjeistukset, ja ne tukevat lasten oikeutta terveelliseen kasvuympäristöön (YK:n lapsen oikeuksien sopimus).
THL:n tilaston mukaan neljäsosalla 2–16-vuotiaista pojista ja viidesosalla tytöistä on ylipainoa tai lihavuutta. Ohjauskeinoja lapsen terveen kasvun tukemiseen ja lihavuuden ehkäisyyn tarvitaan. Kansainväliset arviot osoittavat, että markkinoinnin rajoittaminen on keskeinen mutta alihyödynnetty keino lapsuusiän lihavuuden ehkäisyssä.
Suomessa julkaistiin vuonna 2024 ohjeistus elintarvikkeiden markkinoinnista lapsille. VNK Tutkiva LOIKKA hankkeessa 3/2026–3/2027 selvitetään, miten hyvin suositukset tunnetaan ja miten ne on otettu käyttöön elintarviketeollisuudessa ja kaupan alalla ja tarkastellaan kansainvälisiä epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia rajoittavia toimia. LOIKKA-hankkeen tuottamat tulokset ovat tärkeitä, kun tarkastellaan markkinoinnin rajoittamiskeinojen riittävyyttä Suomessa. Norjassa kaikkia viestintäkanavia koskeva kielto markkinoida epäterveellisiä elintarvikkeita alle 18-vuotiaille tuli voimaan vuonna 2025. Myös Tanskassa on tehty aloite vastaavasta laista.
Epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen vähentämisessä tarvitaan useita toimenpiteitä, jotka kohdistuvat ruokaympäristöön. Yksittäiset toimet eivät riitä. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen on tärkeä osa tätä toimenpiteiden kokonaisuutta. Muita tarvittavia toimia ovat muun muassa terveysperusteinen verotus, elintarvikkeiden tuotekehityksen ja terveellisempien vaihtoehtojen saatavuuden edistäminen ja ravitsemuslaatua kuvaavien pakkausmerkintöjen kehittäminen.
Arvio vaikutuksista ja kustannushyödyistä
Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen tukee lasten terveyttä ja hyvinvointia monipuolisesti. Rajoitukset vähentävät lasten altistumista kaupalliselle vaikuttamiselle, joka ohjaa ruokavalintoja epäterveelliseen suuntaan ja lisää riskiä liialliseen tyydyttyneen rasvan, sokerin, suolan ja energian saantiin.
Kansainväliset selvitykset osoittavat, että markkinointi vaikuttaa voimakkaimmin juuri lapsiin ja nuoriin, ja altistus on yleistä erityisesti digitaalisissa ympäristöissä. Markkinoinnin rajoittaminen vähentää lasten terveysriskejä ja täydentää muita rakenteellisia toimia terveellisemmän ruokaympäristön rakentamiseksi.
Markkinointirajoitukset hyödyttävät erityisesti matalamman sosioekonomisen aseman perheitä, joissa lapset altistuvat epäterveellisille ruokavalioille ja mainonnalle suhteellisesti enemmän. Markkinoinnin rajoittaminen ei vaikuta ainoastaan lasten ruokatottumuksiin, vaan sillä on useita laajempia, tutkimusnäyttöön perustuvia hyötyjä koko lasten hyvinvoinnille. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi on yhteydessä lasten epäterveellisiin ruokailutottumuksiin ja lihavuuden riskiin. Samanaikaisesti digitaaliset markkinointi- ja vaikuttajaympäristöt lisäävät kehonkuvapaineita ja sosiaalista vertailua, mikä voi heijastua lasten tyytymättömyytenä omaa kehoa kohtaan.
OECD:n mukaan markkinointirajoitukset ovat kustannustehokkaita, koska ne eivät edellytä suuria julkisia investointeja, mutta voivat vähentää lihavuuden esiintyvyyttä ja siten pienentää tulevia sosiaali- ja terveydenhuollon menoja.
Energiajuomien myynnille 18 vuoden ikäraja
Ehdotuksemme hallitusohjelmaan: Asetetaan energiajuomien myynnille 18 vuoden ikäraja.
Miksi energiajuomien myynnille tarvitaan ikäraja?
Energiajuomien myynnin rajaamiselle yli 18-vuotiaille on kansanterveydellinen tarve. Nuoret ovat aikuisia alttiimpia energiajuomien haitoille pienemmän kehonpainon, kehittyvien aivojen ja matalamman kofeiinitoleranssin vuoksi. Lisäksi energiajuomien markkinointi kohdistuu lapsiin ja nuoriin erityisesti sosiaalisen median, tapahtumien ja sponsoroinnin kautta, ja ne ovat yksi kolmesta yleisimmin digitaalisessa ympäristössä markkinoidusta tuoteryhmästä.
Energiajuomien käyttö on lisääntynyt nuorten keskuudessa merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja erityisen jyrkästi tytöillä. THL:n Kouluterveyskyselyn 2025 mukaan energiajuomia käytti
- päivittäin tai lähes päivittäin 10 % 8.- ja 9.-luokkalaisista
- 3–5 kertaa viikossa lähes 20 % 8.- ja 9.-luokkalaisista.
Turvallisena kofeiinin päivittäissaantina pidetään 3 mg/kg alle 18-vuotiailla, vaikka täysin turvallista saantia ei ole pystytty luotettavasti määrittämään lapsille ja nuorille. Esimerkiksi 40-kiloisella lapsella turvallisen saannin raja vuorokaudessa on 100 milligrammaa, joka ylittyy jo yhdestä 0,33 litran energiajuomatölkistä.
Energiajuomien käyttö on lisääntynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana nuorilla. Energiajuomien käyttö on tutkitusti yhteydessä terveydellisiin haittoihin ja muihin epäedullisiin elintapoihin. Energiajuomien käyttöön liittyy unihäiriöitä, jotka heikentävät keskittymiskykyä ja oppimista.
Arvio vaikutuksista ja kustannushyödyistä
Neljännes suomalaisten ennenaikaisista kuolemista voitaisiin välttää ravitsemussuosituksia noudattamalla. Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio ehkäisee muun muasas ylipainoa, korkeaa verenpainetta, sydän- ja verisuonitauteja, tyypin 2 diabetesta, eräitä syöpätyyppejä ja masennusta sekä vähentää ruoantuotannon ympäristöhaittoja. Terveyttä edistävällä ruokavaliolla voidaan saavuttaa merkittäviä sairastavuuden vähenemiseen liittyviä kustannussäästöjä.
Lasten ja nuorten energiajuomien käyttö on tunnistettu potentiaaliseksi kansanterveydelliseksi riskiksi, koska sen käyttöön liittyy useita haitallisia terveysvaikutuksia, kuten
- sydän- ja verenkiertoelimistön oireet (esimerkiksi verenpaineen nousu, sykkeen muutokset ja sydämentykytys)
- hammasterveyden haasteet
- unihäiriöt (esimerkiksi lyhyt unen kesto, myöhäinen nukkumaanmenoaika tai yöllinen heräily)
- erilaiset psyykkiset oireet
- heikentynyt koettu terveys.
Unihäiriöt aiheuttavat keskittymisvaikeuksia ja haasteita oppimisessa. Energiajuomien käytön onkin todettu olevan yhteydessä heikompaan koulumenestykseen, ei-akateemisiin koulutustavoitteisiin ja huonompaan terveyden lukutaitoon. Epäedullisten terveysvaikutusten taustalla on erityisesti energiajuomien korkea kofeiinipitoisuus, jolle ei ole pystytty määrittämään luotettavaa turvallisen saannin raja-arvoa lapsille ja nuorille. Energiajuomien sisältämien muiden ainesosien vaikutuksista terveyteen ei ole kattavaa tutkimustietoa.
Energiajuomien käytön on todettu olevan nuorilla yhteydessä muun muassa päänsärkyyn, vatsakipuihin, stressiin sekä lisääntyneisiin masennusoireisiin ja huonompaan mielenterveyteen. Kofeiini voi osalla lapsista ja nuorista pidentää nukahtamisviivettä ja vähentää unen kestoa.
Energiajuomien käyttö onkin nuorilla yhteydessä univaikeuksiin, väsymykseen, myöhäiseen nukkumaanmenoon ja lyhyempään yöunen kestoon. Energiajuomien käytön kasvaessa uneen liittyvät ongelmat lisääntyvät. Nuoret käyttävät energiajuomia myös illalla ja yöllä, mikä lisää unihäiriöiden riskiä. Säännöllinen kofeiinin käyttö aiheuttaa riippuvuutta, ja käyttämättömyys vieroitusoireita, kuten päänsärkyä, ärtyisyyttä ja ahdistusta.
Korkean kofeiinipitoisuuden lisäksi energiajuomat sisältävät happoja ja voivat sisältää paljon sokeria. Runsas happamien ja sokeripitoisten juomien kulutus lisää ylipainon ja lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen, karieksen ja hammaseroosion riskiä.
Hammaseroosion suurin yksittäinen riskitekijä lapsilla ja nuorilla on happamien juomien (ml. energiajuomat) käyttö. Hammaseroosion liuottama hammaskiille ei uusiudu, vaan vaurio on pysyvä. Ravitsemussuositusten mukaan sokerin saannin ei tulisi ylittää 10 E %. Tämä tarkoittaa 11–17-vuotiailla nuorilla 55–75 g sokeria, joka voi ylittyä jo yhdestä energiajuomatölkistä.