THL:llä on tulevalle hallituskaudelle kahdeksan keskeistä ratkaisuehdotusta, joiden tavoitteena on vahvistaa ihmisten henkistä kriisinkestävyyttä ja luottamusta tulevaisuuteen.
Jokainen hallitusohjelmaratkaisu sisältää ehdotuksia konkreettisiksi toimiksi ensi vuonna aloittavalle uudelle hallitukselle. Konkreettisista ehdotuksista kerrotaan tarkemmin kunkin ratkaisun sivulla.
Löydät kaikki ratkaisuehdotuksemme Hallitusohjelmaratkaisut-sivulta.
Tutustu kaikkiin THL:n hallitusohjelmaratkaisuihin
Ratkaisumme seuraavalle hallituskaudelle
Ehdotuksemme hallitusohjelmaan: Hyvinvointialueiden perustamisen alkuperäinen tavoite oli siirtää palvelujen painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin. Vahvistetaan rahoitusmallin kannustimia ennaltaehkäisevään toimintaan jatkokehittämällä hyte-kerrointa sekä selvittämällä mahdollisuuden nostaa sen rahoitusosuutta nykyisestä 1,46 prosentista vähintään 2 prosenttiin hyvinvointialueiden valtionrahoituksesta.
Miksi ennaltaehkäisevän toiminnan kannustimia tulee vahvistaa?
Suomen väestön ikärakenne vinoutuu. Ikääntyvän väestön on tarpeen säilyttää toimintakykynsä mahdollisimman pitkään.
Suomen työväestön määrä ja työkyky vähenevät, tarvitaan mahdollisimman paljon työkykynsä ja resilienssinsä säilyttäviä ihmisiä.
Nykyisellä hyvinvointialueiden rahoitusmallilla on erityispiirre, jossa säästöistä ei palkita ja mahdollinen ylijäämä voi johtaa pienempään rahoitukseen tulevaisuudessa. Tämä niin kutsuttu ”käytä tai menetä” -logiikka voidaan nähdä rahoitusmallin keskeisenä kannustinpuutteena.
Kyse on rakenteellisesta vinoutumasta, joka ohjaa alueita menojen maksimointiin tehokkuuden sijasta. Kannustavammassa rahoitusmallissa ylijäämäisistä tilinpäätöksistä pitäisi ennemminkin palkita alueita, ei rangaista. Taloudellisesta näkökulmasta kyse on moral hazard (moraalikato) -tyyppisestä tilanteesta, jossa alueen oma tehokkuus ei koidu sen omaksi hyödyksi. (Haveri ym 2025:72)
Edistävien ja ehkäisevien palveluiden ja toiminnan tiedetään vähentävän korjaavan toiminnan kuluja. On tyhmää hukata vähiä rahoja.
Alkoholin kustannukset julkiselle terveydenhuollolle jopa 1,1 miljardia euroa vuodessa.
Arvio vaikutuksista ja kustannushyödyistä
Kansansairauksien aiheuttama kustannustaakka on merkittävä:
- Alkoholin kustannukset julkiselle terveydenhuollolle jopa 1,1 miljardia euroa vuodessa
Tiedote Ehyt ry:n selvityksestä - Tupakoinnin arvioidaan aiheuttaneen vuonna 2020 keskimäärin noin 1,3 miljardin euron taloudelliset haittakustannukset (THL)
- Lihavuuden aiheuttamat menot yhteiskunnalle on 230 miljoonaa euroa vuosittain (2025).
Duodecim: Mitä lihavuus maksaa? - Mielenterveyden häiriöiden kustannuksiksi on Suomen osalta arvioitu 11 miljardia euroa vuodessa.
Tilastotietoa mielenterveydestä, Mieli Ry - Diabeteksen hoidon aiheuttamat kustannukset vuonna 2011 oli noin 833 miljoonaa euroa ja tuottavuuskustannukset yli 2 552 miljoonaa euroa vuodessa (THL)
Esimerkki tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn tuomasta kansallisesta säästöpotentiaalista
- Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn hyödyt miljardiluokkaa (Valtioneuvosto)
- Elintapainterventioiden avulla kokonaiskustannuksia voitaisiin vähentää miljardilla, jopa kahdella miljardilla eurolla.
- Väestötasolla voitaisiin tuottaa 73 000–146 000 laatupainotettua lisäelinvuotta, kun tyypin 2 diabeteksen ja siihen liittyvien liitännäissairauksien ilmaantuvuutta saataisiin vähennettyä.
- Yksilötasolla odotettu kokonaiskustannus on nykyarvossa keskimäärin 13 500 euroa ja vastaavasti saavutettavissa oleva säästöpotentiaali 1 600–3 200 euroa.
- Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn kansallinen säästöpotentiaali (Janne Martikaisen esitys, tem.fi pdf 409 kt)
- Elintapainterventioon osallistuvien odotetaan laihtuvan noin 2–5 % ensimmäisen vuoden aikana.
- 15 vuoden aikavälillä tarkasteltuna kokonaissäästöpotentiaali on noin 640 miljoonaa euroa ja väestötasolla saavutettavien laatupainotettujen lisäelinvuosien määrän arvioidaan olevan noin 13 000.
- Elintapainterventioiden vaikutus kokonaiskustannuksiin riippuu suurelta osin siitä, kuinka paljon painoa onnistutaan pudottamaan ja mikä on alkuperäinen riski sairastua tyypin 2 diabetekseen.
- Pitkäaikaisvaikutuksen tarkastelu Diabetes ja lääkäri -lehdessä:
Diabeteksen kansallisen ehkäisyhankkeen pitkäaikaiset vaikutukset ja merkitys tarkastelu (pdf 349 kt) - Intervention vaikuttavuustarkastelu The Lancet -lehdessä:
Real-world effectiveness of digital and group-based lifestyle interventions as compared with usual care to reduce type 2 diabetes risk – A stop diabetes pragmatic randomised trial (The Lancet)
Esimerkki ikääntyvien FINGER-toimintamallin kustannussäästöistä ja terveyshyödyistä
Muistisairauksien ilmaantuvuus ei vähene itsestään vaan vaatii työtä riskitekijöiden vähentämiseksi. Suomalaisen FINGER-tutkimuksen pohjalta on luotu vaikuttava toimintamalli, jota voidaan hyödyntää muistisairauksien ehkäisemisessä.
Kustannukset olivat tavanomaisessa hoidossa ja FINGER-ohjelmassa 1 653 275 ja 1 635 346 Ruotsin kruunua (SEK), ja laatupainotetut elinvuodet (QALYt) 8,636 ja 8,679. Tämä vastasi 16 928 SEK:n (vuoden 2023 Yhdysvaltain dollareina) kustannussäästöjä ja 0,043 laatupainotetun elinvuoden lisäystä henkilöä kohden. Lisäksi yhteensä 1 623 dementiatapausta vältettiin, ja dementiassa vietettyjen henkilövuosien määrä väheni 0,17:llä. Herkkyysanalyysi vahvisti johtopäätökset useimmissa tarkastelluissa skenaarioissa.
- Tutkimusartikkeli FINGER-toimintamallin kustannusvaikuttavuudesta:
Dementia prevention: The potential long-term cost-effectiveness of the FINGER prevention Program (Alzheimer's association) - FINGER-toimintamalli on arvioitu THL:n hyte-toimintamallien arviointityössä.
Arviointiraportti: FINGER-elintapaohjelma (Julkari) - Diagnosoitujen muistisairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys Suomessa vuosina 2016–2021 (Aikakauskirja Duodecim)
- FINGER-toimintamallin esittely Lääkärilehdessä (4/2019):
FINGER-elintapaohjelma – toimintamalli kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen (Lääkärilehti)
Tutustu myös muihin hallitusohjelmaratkaisuihin
- Väestön kriisinkestävyyden vahvistaminen
- Jokainen nuori -ohjelma
- Arjen turvan parantaminen
- Väestön kestävät valinnat
- Terveyttä luonnosta -ohjelma
- Sote-järjestelmän kehittäminen
- Nuorten päihteiden käytön ehkäisy