THL:llä on merkittävä rooli sote-rahoituksen laskennassa

Laitos ylläpitää ja päivittää väestön palvelutarpeen laskennassa käytettävää tietopohjaa ja määrittää tarvekertoimet, joiden perusteella kukin hyvinvointialue saa palveluiden tarpeeseen perustuvan osuutensa sote-rahoista.

THL:llä on merkittävä rooli sote-rahoituksen laskennassa. Laitos ylläpitää ja päivittää väestön palvelutarpeen laskennassa käytettävää tietopohjaa ja määrittää tarvekertoimet, joiden perusteella kukin hyvinvointialue saa palveluiden tarpeeseen perustuvan osuutensa sote-rahoista. THL toimittaa tarvekertoimien ennakkotiedot valtiovarainministeriölle (VM) vuosittain keväällä ja päivitetyt tiedot elokuussa, minkä jälkeen VM tekee lopulliset rahoituslaskelmat.

Palvelutarpeen arviointi perustuu pääosin asukkaiden sairastavuuteen. Jotta väestön sairastavuus tunnistettaisiin mahdollisimman hyvin, tarvekertoimien laskennassa hyödynnetään useita eri tietolähteitä. THL:n hoitoilmoitusrekistereistä (Hilmo) poimitaan diagnoositietoja, ja lisäksi hyödynnetään muiden muassa Kelan ja Eläketurvakeskuksen rekisteritietoja.

Laskennassa huomioidaan tällä hetkellä 123 eri sairausluokkaa. Mukana on erityisesti pitkäaikaissairauksia, kuten diabetes, verenpainetauti ja eri syöpiä.

”Diagnooseihin perustuva sairastavuustieto on todella runsasta. Olemme luokitelleet sitä yhteistyössä kentän ammattilaisten kanssa niin, että laskennassa on hallittava määrä sairauksia”, sanoo THL:n erikoistutkija Tuukka Holster.

Mallia kehitetään jatkuvasti niin, että sairastavuustiedot saataisiin rekistereistä mahdollisimman kattavasti ja palveluiden tarve tulisi näin mahdollisimman hyvin kuvatuksi ja mitatuksi.

Itse rahoituslaskennan lisäksi THL arvioi koko maan palvelutarpeen kasvua niin kutsutun SOME-mallin avulla. Mallin tuottamia ennusteita käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitustarpeen arviontiin.

THL tekee myös jatkuvaa tutkimusta rahoitusmallin kehittämiseksi sekä ylläpitää niin sanottua HYTE-kerrointa. HYTE-kerroin on kannustin, jolla voidaan palkita hyvinvointialueiden tekemää työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

”Alun perin soten rahoituspohjan muodostivat kunnilta siirtyneet kustannukset. Sitä pikkuhiljaa hivutetaan lähemmäksi laskennallisen rahoituksen tasoa, joka perustuu pääosin palvelutarpeeseen.”