Miten eri toimijat voivat rakentaa kestävää ja terveyttä edistävää ruokajärjestelmää?

Moni eri toimija kantaa vastuuta terveyttä edistävän ja kestävän ravitsemuksen toteutumisesta Suomessa.

Valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tehtävänä on luoda rakenteet ja ohjauskeinot, jotka mahdollistavat terveyttä edistävät ja kestävät ruokavalinnat. Ruokapalvelutoimijat, elintarvikeala ja kauppa vaikuttavat suoraan siihen, millaisia vaihtoehtoja on tarjolla ja kuinka houkuttelevia ne ovat.

Kasvatus- ja koulutusalalla, tutkimuslaitoksilla sekä järjestöillä on lisäksi oma roolinsa tiedon välittämisessä ja osaamisen lisäämisessä.

Ruokaympäristömme ei tue terveyttä edistäviä valintoja - rakenteelliset ohjauskeinot tarpeen 

Ruokaympäristön kehittämiseksi terveyttä edistäviä valintoja tukevaksi tarvitaan rakenteellisia ohjauskeinoja, jotka tavoittavat koko väestön.  

THL haluaa edistää kokonaisvaltaista elintarvikkeiden terveysperusteista veroa, joka sisältää haittaveron epäterveellisille, runsaasti kovaa rasvaa, sokeria tai suolaa sisältäville elintarvikkeille sekä verokannan laskemisen terveyttä edistäville tuotteille muun muassa kasviksille, hedelmille ja marjoille.  

Terveysperusteisella verotuksella on useita tarkoituksia; nostaa epäterveellisten elintarvikkeiden vähittäismyyntihintaa ja siten vähentää näiden tuotteiden kulutusta, vahvistaa viestiä terveyttä edistävän ruokavalion tärkeydestä, kannustaa elintarviketeollisuuden tuotekehitystä terveellisempään suuntaan sekä vähentää tarttumattomien sairauksien riskitekijöitä koko väestössä. 

Elintarvikkeiden terveysperusteinen verotus tukee siirtymistä kohti terveellisempiä ja kestävämpiä ruokavalioita. Terveyttä edistävä ravitsemus ehkäisee lihavuutta ja erilaisia sairauksia ja siten säästää pitkällä aikavälillä terveydenhuollon kustannuksia.

Elintarvikkeiden terveysperusteinen vero tulisi kytkeä osaksi laajempaa ohjauskeinovalikoimaa, kuten: 

• epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen 
• selkeiden, tuotteiden ravitsemuslaatua kuvaavien pakkausmerkintöjen kehittäminen 
• epäterveellisten elintarvikkeiden sijoittelun säätely (valinta-arkkitehtuuri) 
• terveellisempien vaihtoehtojen saatavuuden edistäminen. 

Yhdessä nämä keinot muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, joka tukee väestön terveyttä, ehkäisee tarttumattomia sairauksia ja edistää tasapuolisempia ruokavalintoja koko yhteiskunnassa. 

Kauppa ja elintarviketeollisuus voivat edistää kestäviä ja terveellisiä ruokavalintoja nykyistä rohkeammin

Kauppa ja elintarviketeollisuus voivat ohjata kuluttajia kestäviin ja terveellisiin ruokavalintoihin nykyistä rohkeammin. Tuotevalikoima ja -sijoittelu, pakkausmerkinnät, mainonta ja ruoan verkkokauppa ovat osa muokattavissa olevaa ruokaympäristöä.

THL:n kannattamat rakenteelliset ohjauskeinot, kuten terveysperusteinen vero, epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen erityisesti lapsille ja nuorille sekä epäterveellisten elintarvikkeiden sijoittelun säätely suuntaavat kaupan ja elintarviketeollisuuden toimia kohti kestävämpää ja terveellisempää ruokaympäristöä. 

Mitä suurempi osuus kaupan ja elintarviketeollisuuden tarjonnasta on ravitsemussuositusten mukaista ja mitä vaivattomammaksi sen valitseminen on tehty ja mitä näkyvämpää, houkuttelevampaa ja edullisempaa ruoka on, sitä todennäköisemmin sitä kulutetaan.

Tehokkaimmat keinot vähentävät kuluttajilta vaadittavaa aktiivisuutta. Ne voivat myös ohjata syömistä suositeltuun suuntaan ilman, että asiakkaat tietoisesti pyrkivät muutoksiin.

Kaupan ja elintarviketeollisuuden toimien vaikutus on merkittävä, sillä ruokajärjestelmän kestävyys ja sen mahdollisuudet edistää väestön terveyttä rakentuvat pitkälti arjen valintojen kautta.

Julkisia ruokapalveluja kehittämällä voidaan vaikuttaa ruokatottumuksiin

Julkisten ruokapalvelujen piirissä on laajasti eri-ikäisiä suomalaisia, erityisesti lapsia ja nuoria, joiden herkkyys uusien ruokailutapojen oppimiselle on suuri.

Vastuullisesti toimivat ruokapalvelut huomioivat ravitsemussuositusten lisäksi ympäristö‑ ja eettiset näkökulmat koko toiminnassaan – raaka‑aineiden valinnasta ruoan valmistukseen ja tarjoiluun, hävikin vähentämiseen sekä käytettävien astioiden, pakkausten ja muiden materiaalien valintoihin.

Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden vastuulla on varata riittävät resurssit ruokapalveluiden järjestämiseen ja edistää ruoan ravitsemuksellista laatua asettamillaan kilpailutuskriteereillä.

Ravitsemuksen laatuvaatimukset tulee sisällyttää palveluntarjoajan kanssa tehtäviin sopimuksiin. Myös ruokapalveluhenkilöstön ammatillinen osaaminen tulee varmistaa. Elintarvikkeiden hankinnoissa on huomioitava ravitsemuksellinen laatu ja kestävyys.

Kestävästi toteutetut julkiset ruokapalvelut tukevat myös huoltovarmuutta ja omavaraisuutta.