Nuoren aikuisen elämä sisältää poikkeuksellisen paljon suuria elämänmuutoksia, kuten oppivelvollisuuden päättyminen, asepalvelus, ensimmäiset työpaikat, kotoa muutto ja opiskelupaikka. Aikuistuminen tarkoittaa ylipäätään itsenäisemmän elämän opettelua.
Eläketurvakeskuksen vuoden 2022 tilastojen mukaan alle 20-vuotiaiden miesten kuukausittainen keskiansio oli 1137 euroa ja naisten 870 euroa. 20–24-vuotiailla miehillä kuukausittainen keskiansio oli puolestaan 2013 euroa ja naisilla 1585 euroa. Taloudellisen liikkumavaran vähäisyys tekee 18–24-vuotiaiden talouden erityisen haavoittuvaksi.
Nuorilla aikuisilla on suurin riski velkaantua rahapeleissä
Nuorten aikuisten taloudellinen paine näkyy 2020-luvun tilastoissa. Sekä Takuusäätiön että luotonhallintayhtiö Intrumin mukaan nuorten velkamäärät ovat kasvaneet.
"Pikaruokatilauksenkin saa nykyään luotolla tai osamaksulla. Oman rahan käsite on hämärtynyt ja talouskasvatus hyvin riippuvaista perhetaustasta", arvioi erityisasiantuntija Tomi Roukka THL:stä.
Peliongelmissa auttavan Peluuri-puhelimen ja -chatin yhteydenotoista kolmannes tulee 18-24-vuotiailta, ja heistä lähes 90 prosenttia on miehiä. Tämä on tilanne nyt, rahapelien monopolijärjestelmässä, jossa todellinen kilpailu asiakkaista ja kasvava markkinointi ovat vasta nurkan takana.
Ikärajat ovat tehokas keino suojata nuoria riippuvuuksien haitoilta
Rahapelaamisen ikärajaa nostettiin 15:sta 18 ikävuoteen vuonna 2011. Tämä vähensi selvästi nuorten rahapelaamista yhdessä muiden tukitoimien, kuten valvonnan tehostamisen ja tunnistautumisen, kanssa. Uudessa rahapelijärjestelmässä nopeatempoiset nettirahapelit, joissa on mahdollista hävitä suuria summia lyhyessä ajassa, vapautetaan kilpailulle.
THL vaatii rahapelaamisen ikärajan nostoa 20 ikävuoteen.
THL:n näkemyksen mukaan rahapelaamisen ikärajaa tulisi nostaa 20 ikävuoteen vähintään nopeatempoisissa ja korkean riskin rahapeleissä. Tällaisia pelejä ovat esimerkiksi vedonlyönti ja nettikasinot.
Yhtenäinen, kaikkia rahapelejä koskeva 20 ikävuoden raja on myös kannatettava. Lisäksi tarvitaan tukitoimia, jotta ikärajan nosto ei johda 18–19-vuotiaiden kasvavaan rahapelaamiseen järjestelmän ulkopuolella.
"Ikärajojen nosto olisi merkittävä toimi nuorten aikuisten suojaamiseksi taloudellisen itsenäisyyden alkuvaiheessa", arvioi tutkimuspäällikkö Johanna Järvinen-Tassopoulos THL:stä.
"Nettikasinoiden maailma on kuitenkin globaali, joten samalla on varmistettava, ettei nuorten aikuisten rahapelaaminen ohjaudu luvattomien toimijoiden palveluihin", hän jatkaa.
Ikärajoja on nostettu muissa lisenssipohjaiseen järjestelmään siirtyneissä maissa, kuten Belgiassa ja Virossa.
"Suomessa 20 vuoden ikäraja rahapelaamisessa vertautuisi vahvempien alkoholijuomien ikärajaan. Lisäksi sama ikäraja on tavoittelemisen arvoinen myös tupakka- ja nikotiinituotteissa”, sanoo Järvinen-Tassopoulos.
Uudessa rahapelijärjestelmässä talletus- ja tappiorajojen asettaminen jää pelaajan vastuulle
Talletus- ja tappiorajat ovat tehokas keino ehkäistä rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja, jos ne säädetään laissa oikein.
"Talletusraja on yksinkertaisesti summa, jonka voit tietyllä aikavälillä, esimerkiksi kuukaudessa, pelitilille siirtää. Tappioraja on puolestaan summa, jonka voit korkeintaan kerryttää tappioina tietyllä aikavälillä”, Roukka kertoo.
THL:n näkemyksen mukaan näitä rajoitusmahdollisuuksia kuitenkin käytetään uudessa rahapelijärjestelmässä puutteellisesti. Lainsäädännössä on nimittäin säädetty vain talletus- ja tappiorajan asettamisesta, ja ihminen voi itse valita, kuinka korkeaksi ne laittaa. Rajat ovat lisäksi peliyhtiökohtaisia, jolloin sen voi kiertää avaamalla pelitilin aina seuraavalle toimijalle.
Tehokkaampi olisi henkilökohtainen talletusraja, joka pätisivä kaikkiin rahapeliyhtiöihin saman henkilön osalta.
Päättäjät tietävät, että uudessa rahapelijärjestelmässä on merkittäviä valuvikoja.
Suomen verrokkimaissa, kuten Hollannissa, on myös säädetty matalammat talletusrajat nuorille aikuisille, mikä olisi THL:n mukaan tervetullut lisä nuorten suojaamiseen.
"Matalampia talletusrajoja voisi olla fiksua porrastaa ja suhteuttaa ikäryhmän keskimääräisiin tuloihin. Täytyy kuitenkin muistaa, että pienetkin kuukausittaiset häviöt muodostavat vuodessa merkittäviä tappioita. Lopulta talo voittaa aina ja maksaa markkinoinnin ja työntekijöidensä palkatkin välistä", Järvinen-Tassopoulos sanoo.
Rahapelijärjestelmän korjaussarja
Rahapelaamisen ikärajan nosto 20 ikävuoteen, vähintään nopeatempoisten ja korkeariskisten nettirahapelien osalta.
Peliyhtiökohtaisista talletus- ja tappiorajoista henkilökohtaiset kaikille, 18-24-vuotiaille matalammat kuukausittaiset talletus- ja tappiorajat.
Markkinoinnin rajoittaminen ja yhdenmukainen informaatio rahapelaamisen riskeistä kaikissa kanavissa saavutettavasti.
Kuluttajan informointi, kun hän on siirtymässä sellaisen rahapeliyhtiön pelisivustolle tai -alustalle, jolla ei ole lupaa toimia Suomen markkinoilla.
Nuorten rahapelaaminen
Tietoa nuorten rahapelaamisesta ja rahapelihaittojen ehkäisystä, sekä neuvoja, miten tunnistaa alaikäisten rahapelaaminen, ottaa rahapelaaminen puheeksi ja ohjata nuori tarvittaessa avun ja tuen piiriin.
Rahapeliongelman tuki ja hoito
Ohje avuksi rahapeliongelmaan tukea ja hoitoa antaville ammattilaisille sekä heidän esihenkilöilleen.
Nuorten digipelaaminen
Työkaluja nuorten digipelaamisen ymmärtämiseen ja käsittelyyn nuorten parissa toimiville ammattilaisille.