Nuorten digipelaaminen

Miten tunnistan nuorten haitallisen digipelaamisen?

Ongelmallisesta digipelaamisesta voi puhua silloin, kun pelaajan on itse vaikea hallita pelaamistaan ja pelaaminen vaikuttaa jatkuvasti haitallisesti muuhun elämään. Tällöin pelaaja vetäytyy muusta elämästä tai tekee jatkuvasti kompromisseja muussa elämässään voidakseen pelata. 

Vaikka yksilön tilannetta on tarkasteltava aina kokonaisvaltaisesti, tietyt tekijät voivat kertoa riskitason pelaamisesta ja vaikeuksista hallita pelaamista. 

Seuraavat asiat voivat olla merkkejä haitallisesta digipelaamisesta:

• Muutokset hyvinvoinnissa: uniongelmat, ongelmat sosiaalisissa suhteissa, vaikeus hoitaa arjen rutiineja ja velvollisuuksia, yksinäisyys tai eristäytyneisyys; kiinnostuksen menettäminen asioihin, joista on aiemmin nauttinut
• Muutokset pelaamisen tiheydessä ja siihen käytetyssä ajassa: pelaamisen lopettamisen vaikeudet ja halu aloittaa pian uudelleen, vaikeus noudattaa ajankäyttöön ja arkisiin velvollisuuksiin liittyviä yhteisiä sääntöjä. Huomioi, että pelaamisen käytettyä aikaa tulisi tarkastella osana arjen kokonaisuutta ja muiden mahdollisten haitallisen pelaamisen merkkien kanssa, sillä pelaamiseen käytetty aika ei itsessään kerro digipeliongelmasta.
• Muutokset tunne-elämässä ja tunteiden säätelyssä: pelaamattomuudesta johtuvat kielteiset tunteet; pelaaminen hallitsee ajatuksia; vaikeus keskittyä muuhun; toistuva poikkeaminen sovituista pelaamista koskevista säännöistä; liiallinen rahankäyttö pelaamiseen tai sovituista rahankäyttöä koskevista säännöistä poikkeaminen toistuvasti. 
• Pakopelaaminen: pelaamisella käsitellään ja paetaan toistuvasti ikäviä tunteita ja haasteita, joita ei osata käsitellä pelimaailman ulkopuolella.
• Ajatusvääristymät: Esimerkiksi pelaamisesta tulevien palkintojen ja niiden arvon ylikorostaminen, omien peli-identiteettien ja roolien yliarviointi sekä joustamattomat säännöt pelitilanteissa.

Riskitekijät ja suojaavat tekijät

Digipelien haitoilta suojaavia tekijöitä 

• Monipuolinen ja strukturoitu arki ja harrastukset sekä mielenkiinnon kohteet myös verkkomaailman ulkopuolella.
• Hyvät ja turvalliset perhe- ja ystävyyssuhteet, sekä hyvät sosiaaliset taidot ja tunnetaidot. Sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen vahvistaminen ovat merkittävässä roolissa päihde- ja pelihaittoja ehkäisevässä työssä.
• Monipuolinen elämä ja arki: Nuoren tulee voida huolehtia arkisista velvollisuuksistaan, kuten koulusta, opiskelusta tai työstä.
• Riittävä unen määrä: Nukahtaminen voi olla vaikeaa jännittävän pelikokemuksen jälkeen ja älylaitteiden kirkkaat valot voivat vaikeuttaa ja lykätä nukahtamista, sekä heikentää unen laatua. Pelaaminen ja kaikenlainen älylaitteiden käyttö kannattaakin lopettaa viimeistään tuntia ennen nukkumaanmenoa, jotta keho ja mieli ehtivät rauhoittua.
• Fyysinen terveys ja ergonomia: Digipelejä pelataan useimmiten paikallaan istuen ja istumisesta sekä liikkumattomuudesta voi aiheutua myös lapsille ja nuorille niska, selkä- ja rannevaivoja. Pelatessa on hyvä pitää huolta säännöllisten taukojen pitämisestä ja hyvästä ergonomiasta. 
• Pelaamisesta aiheutuvat konfliktit: Peleihin liittyvä rahan- ja ajankäyttö sekä itse pelikäyttäytyminen voivat aiheuttaa konflikteja perheissä, koulussa ja kavereiden kanssa.

Digipeleihin voi sisältyä rahankäyttöä ja rahapeliominaisuuksia

Digi- ja rahapelien sisältöihin ja toimintoihin on viime vuosina tullut samankaltaisuuksia. Näitä toimintoja ovat esim. 

• pelin puitteissa ostettavat yllätyslaatikot (lootbox) 
• pelin ohessa toimivat sivustot, joilla lyödään vetoa asettamalla panokseksi esimerkiksi pelien virtuaaliesineitä (ns. skinbetting/skingambling).  

Toiminnot on suunniteltu rahapeleistä tutulla tavalla kannustamaan pelaajaa käyttämään niihin yhä enemmän rahaa. Siksi toiminnot voivat lisätä riskiä haitoille kuten liialliselle rahankäytölle ja taloudellisille tappioille. Ne saattavat myös lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta rahapelaamista kohtaan ja opettaa heille rahapelaamisen mekanismeja jo varhain. 

Lapsia ja nuoria kohtaavan aikuisen on tärkeää keskustella lasten ja nuorten kanssa myös rahan käytöstä digipelimaailmassa, oikoa pelien ansaintalogiikkaan ja voiton mahdollisuuteen liittyviä virheellisiä käsityksiä ja tukea lapsia ja nuoria kriittiseen ajatteluun rahan käytöstä digipeleissä. 

Lue myös: Rahapelimäiset ominaisuudet digipeleissä

Lue myös: Digipelit sisältävät yhä enemmän rahapelaamisen piirteitä (Julkari)

Mistä löydän apua ja tukea nuorelle?

Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos nuoren omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki eivät riitä.

Oman hyvinvointialueen ja opiskeluhuollon palvelut: Apua kannattaa hakea oman hyvinvointialueen perusterveydenhuollon palveluista, sosiaalihuollon palveluista tai esimerkiksi opiskeluhuollosta eli terveydenhoitajalta, kuraattorilta tai psykologilta. Pelaamiseen liittyviin kysymyksiin voi saada apua myös nuorisoasemilla.

Digipelirajaton tarjoaa tietoa, vertaisuutta ja tukea ongelmalliseen digipelaamiseen. Digipelirajaton järjestää vertaisuuteen perustuvaa matalan kynnyksen tukea 15-29 vuotiaille. Toiminta on tarkoitettu heille, jotka kaipaavat arkeensa pelaamisen rinnalle uutta sisältöä tai kokevat pelaamisen vaikuttavan negatiivisesti heidän hyvinvointiinsa.
Tukea ongelmalliseen tietokone- ja videopelaamiseen (Digipelirajaton.fi)

Pelituki tuottaa ja välittää tietoa raha- ja digipelaamisesta, peliongelmista ja liiallisesta internetin/somen käytöstä. Pelituki järjestää kuukausittain etäyhteyksin toteutettavia Peli- ja someneuvoloita vanhemmille. Pelitukipuhelin tarjoaa tukea perheille lasten, nuorten ja aikuisten pelaamiseen ja sosiaaliseen mediaan liittyvissä huolissa ja ongelmatilanteissa. Jätä soittopyyntö suomeksi tai ruotsiksi WhatsApp-viestinä tai ääniviestinä vastaajaan numeroon +358 41 731 7147. Kerro, mihin aikaan toivoisit meidän soittavan sinulle. Takaisinsoitot tehdään aikavälillä 9-17. Puhelusta maksat oman liittymäsi mukaisen puhelun hinnan. WhatsApp-viestin lähettäminen on maksutonta.

Peluuri on valtakunnallinen apu- ja tukipalvelu, joka on tarkoitettu rahapelaajille, läheisille ja ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään rahapelihaittoja. Tarjolla on työkaluja oma-apuun sekä ammatillista ja vertaistukea puhelimitse, verkossa ja chatissa. Peluurin valtakunnallisessa ja maksuttomassa auttavassa puhelimessa p. 0800 100 101 vastataan arkisin klo 12–18.
Peluurin auttava puhelin (Peluuri.fi)

Mielenterveystalo.fi on verkkopalvelu, joka tarjoaa mielenterveyteen liittyvää tietoa sekä kansalaisille että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Mielenterveystalosta löytyy muun muassa kaikille avoimia oirekyselyitä ja omahoito-ohjelmia.
Pelaaminen (Mielenterveystalo.fi)