Kenelle ohje on tarkoitettu?
Ohje tarjoaa nuorten kasvuympäristöissä työskenteleville ammattilaisille tietoa nuorten rahapelaamisesta ja rahapelihaittojen ehkäisystä, sekä neuvoja, miten tunnistaa alaikäisten rahapelaaminen, ottaa rahapelaaminen puheeksi ja ohjata nuori tarvittaessa avun ja tuen piiriin.
Rahapelaamisella tarkoitetaan pelaamista, jossa pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoista. Rahapeleistä suurin osa on sattumaan perustuvia onnenpelejä, joissa voi voittaa tai hävitä rahaa.
Miten nuorten kasvuympäristöissä voidaan ehkäistä rahapelaamista?
Vastuu rahapelihaittojen ehkäisystä on hyvinvointialueilla ja kunnilla. Rahapelihaittojen ehkäisy on osa ehkäisevää päihdetyötä, joka on määritelty päihdetyön järjestämisen lainsäädännössä. Pelikasvatus ja ehkäisevä päihdetyö eivät ole erillisiä saarekkeita vaan osa muuta lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia tukevaa vuorovaikutus- ja kasvatustyötä, jota tehdään kaikkialla nuorten kasvuympäristöissä. Tavoitteena on pyrkimys nuoren kokonaistilanteen ymmärtämiseen.
Kouluissa ja oppilaitoksissa tavoitetaan suurin osa lapsista ja nuorista ja niissä on hyvät mahdollisuudet käsitellä myös rahapelihaittojen ehkäisyyn ja pelikasvatukseen liittyviä teemoja eri tavoin sekä opiskeluhuollossa että opetuksessa. Myös nuorisotyössä on hyvät mahdollisuudet ehkäistä nuorten rahapelaamista sekä tunnistaa ja ottaa puheeksi alaikäisten rahapelaaminen varhain.
Keskeistä rahapelihaittojen ehkäisyssä, kuten päihdekasvatuksessa yleisesti, on lasten- ja nuorten vuorovaikutus ja tunnetaitojen vahvistaminen sekä vuorovaikutteinen ja keskusteleva lähestymistapa. Huolehtimalla, että nuorella on pääosin hyvä ja turvallinen kasvuympäristö ja merkityksellisiä ihmissuhteita, voidaan parhaiten ennaltaehkäistä myös rahapelaamista.
Alaikäisten nuorten rahapelaamisen aloittamisen ehkäisyllä on erityisen suuri merkitys, sillä nuorten ja nuorten aikuisten itsesäätelytaidot, kyky säädellä tunteita ja impulsiivisuutta sekä kyky arvioida ja hallita riskejä ovat vasta kehittymässä.
Mitä laki sanoo nuorten rahapelaamisesta?
Arpajaislaki määrittelee, että rahapelaaminen on kielletty alle 18-vuotiailta. Arpajaislain mukaan ainoastaan Veikkaus Oy saa mainostaa ja markkinoida rahapelejä Manner-Suomen alueella, eikä rahapelien mainontaa saa kohdentaa alaikäisiin. Kaikkea rahapelimainontaa valvoo Suomessa Poliisihallitus, jolle voi tehdä ilmoituksen laittomasta mainonnasta.
Tästä huolimatta nuoret altistuvat rahapelimainonnalle. Rahapelien läsnäolo arkiympäristöissä, kuten kaupoissa ja huoltoasemilla, sekä rahapelisponsoroinnit nuorille ja perheille suunnatuissa tapahtumissa lisäävät myös rahapelien näkyvyyttä alaikäisten arkiympäristöissä. Nuoret altistuvat rahapelimainonnalle myös verkkoympäristöissä ja somessa.
Rahapelihaittojen ehkäisy on osa ehkäisevää päihdetyötä (Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, 523/2015) ja haittojen ehkäisystä säädetään myös Arpajaislaissa (1047/2001).
Rahapelaamiseen vaikuttavat riskitekijät ja suojaavat tekijät
Monet tekijät voivat lisätä riskiä rahapelaamisen aloittamiseen ja siihen liittyen haittojen ja ongelmien kehittymiseen:
- Hankala elämäntilanne, esimerkiksi vaikeat perhetilanteet
- Arjen strukturoimattomuus
- Sosiaaliset ongelmat ja yksinäisyys
- Suuret elämänmuutokset, kuten täysi-ikäisyyden saavuttaminen, koulun päättyminen, opintojen aloitus ja lapsuudenkodista pois muuttaminen
- Yksilölliset perinnölliset, psykologiset ja neuropsykologiset tekijät, jotka liittyvät esimerkiksi riippuvuusalttiuteen, riskinottoon, impulsiivisuuteen, keskittymiskykyyn, sosiaalisiin- ja tunnetaitoihin sekä mielialaan
- Käytöshäiriöt, rikollisuus
- Päihteidenkäyttö ja muu riskikäyttäytyminen
- Lähipiiristä saadut rahapelaamista normalisoivat vaikutteet (esim. vanhempien rahapelaaminen ja suhtautuminen rahapelaamiseen)
- Rahapelien helppo saatavuus ja rahapelimainonnalle altistuminen
Lapsia ja nuoria puolestaan suojaavat rahapeliongelmilta
- Turvalliset perhe- ja ystävyyssuhteet
- Turvallinen lähiympäristö eli koti, koulu tai opinnot ja harrastukset.
- Monipuolinen arki
- Vahvat sosiaaliset taidot ja tunnetaidot
- Vanhempien ja läheisten kriittinen asennoituminen rahapelaamista kohtaan ja rahapelaamattomuus perheessä.
- Kriittisen asenteenteen vahvistaminen rahapelaamista kohtaan harrastuksissa, esimerkiksi joukkueurheilussa, sekä valmentajien ja aikuisten osoittama esimerkki pelaamattomuudesta.
- Rahapelien vaikea saatavuus, toimiva ikärajavalvonta ja altistumattomuus rahapelimainonnalle
Ongelmallinen rahapelaaminen nuorilla
Rahapelaamisen ei tulisi kuulua lainkaan alaikäisten lasten ja nuorten elämään. Useimpien rahapelejä pelanneiden alaikäisten nuorten kohdalla rahapelaaminen jää onneksi yksittäisiksi kokeiluiksi. Vaikka yksittäisistä rahapelikokeiluista suurin haitta voi olla esimerkiksi pelatun rahasumman menettäminen, voi pelaaminen joidenkin nuorten kohdalla toistua tai säännöllistyä, jolloin riski rahapeliongelmien kehittymiselle kasvaa.
Varsinaiset rahapeliongelmat tai rahapeliriippuvuus ovat alaikäisten keskuudessa kuitenkin harvinaisia, sillä vakavan rahapeliongelman tai rahapeliriippuvuuden kehittyminen edellyttää yleensä pidempiaikaista rahapelaamista. Alaikäisillä ei myöskään usein ole käytettävissä suuria rahamääriä pelaamiseen.
Rahapeliongelmien vuoksi auttaviin palveluihin hakeutuvien keskuudessa täysi-ikäisyyden saavuttaminen nousee usein esiin rahapeliongelman kehittymisen kannalta keskeisenä hetkenä. Täysi-ikäistyminen ja taloudellinen itsenäisyys voivat kasvattaa alaikäisenä alkaneen rahapelaamisen riskiä kehittyä rahapeliongelmaksi ja tutkimuksesta tiedetään, että varhain aloitettu rahapelaaminen on yhteydessä suurempaan riskiin rahapeliongelman kehittymisestä myöhemmin elämässä.
Tilanteita, joiden yhteydessä on syytä kartoittaa nuoren rahapelaamista
Rahapelaaminen ja siihen liittyvät ongelmat eivät näy ulospäin. Nuoren rahapelaamista on siksi vaikea tunnistaa, ja tilannetta vaikeuttaa entisestää rahapeliongelmaan liittyvä häpeä, vuoksi ongelmia kokeva usein salaa tilanteen muilta. Ongelman tunnistamisen vaikeuden takia on erityisen tärkeää kysyä rutiininomaisesti aina myös rahapelaamisesta samalla kun kartoitetaan muita hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, kuten esimerkiksi mielenterveyteen liittyviä haasteta tai päihteiden käyttöä.
Rahapelaamisesta kysyminen on paikallaan etenkin, jos…
- Nuori kertoo esimerkiksi univaikeuksista, ahdistuneisuudesta tai alavireisyydestä,
- Nuori on eristäytynyt kavereistaan ja muista sosiaalisista suhteista,
- Rahapeliaiheet korostuvat nuoren puheessa,
- Nuori lainaa toistuvasti kavereilta rahaa
- Nuoren rahankäyttö aiheuttaa huolta
- Kouluvaikeudet ja poissaolot
- Nuorella selkeästi ei ole kaikki kunnossa, mutta ei tiedetä, mikä on vialla
Alaikäisen rahapelaamiseen tulee aina puuttua
Alaikäisen rahapelaamiseen tulee aina puuttua, vaikka epäilystä varsinaisesta rahapeliongelmasta ei heräisikään. Koulussa ja oppilaitoksessa on tärkeää ottaa asia puheeksi ja kysyä nuorelta rahapelaamisesta sekä siihen liittyvistä ajatuksista. Joskus riittää, että nuoren kanssa puhutaan rahapelaamiseen liittyvistä riskeistä ja korjataan mahdollisia virheellisiä uskomuksia, esimerkiksi rahapelaamisen voiton todennäköisyyteen liittyen tai liittyen rahapelaamisen yleisyyteen muiden ikätoverien keskuudessa.
Keskustelu rahapelaamisen riskeistä voi myös ehkäistä rahapelikokeiluja, mikäli niitä ei vielä ole ollut. Yksittäisetkin rahapelikokeilut tärkeää ottaa aina puheeksi nuoren kanssa. Huolen ottaminen puheeksi viestii nuorelle, ettei rahapelaaminen ole arkipäiväistä tai riskitöntä ja tarjoaa mahdollisuuden keskustella aiheesta.
Seuraavassa on kuvattu, miten esimerkiksi koulussa tai oppilaitoksessa työskentelevä ammattilainen tai kouluterveydenhoitaja voi aloittaa keskustelun rahapelaamisesta nuoren kanssa.
Miten otan rahapelaamisen puheeksi nuoren kanssa?
-
1
Löydä turvallinen ja rauhallinen tila ja keskustelulle
- Keskustelunavaus kannattaa tehdä mahdollisimman neutraalisti ja nuorta kuunnellen. Kysy ensin, voidaanko jutella rahapelaamisesta.
- "Pelaatko rahapelejä” on neutraali kysymys, jonka avulla voidaan saada selville, onko syytä jatkaa keskustelua aiheesta.
-
2
Jos nuori kertoo pelaavansa, voit jatkaa keskustelua seuraavien kysymysten avulla
- Aloita positiivisesta. Miksi nuori pelaa ja mitä hän siitä saa? Mitä rahapelaaminen merkitsee nuorelle?
- Millaisia mahdollisia haittoja rahapelaamisesta on tullut? Onko nuori hävinnyt tai voittanut rahaa? Onko rahapelaamisesta tullut muita haittoja kuten riitoja kotona? Miten rahapelaaminen näkyy ihmissuhteissa.
-
3
Tee yhteenveto
- Miltä rahapelaaminen näyttää hyötyjen ja haittojen näkökulmasta?
- Kuinka nuori itse arvioi pelitapojaan nyt ja tulevaisuudessa?
- Toista nuoren kertomat asiat hänelle uusin sanoin lisäten tarkentavia huomioita.
- Muista kysyä nuoren mielipidettä.
-
4
Selvitä nuoren valmius, halu ja kyky muutokseen
- Rohkaise nuorta pohtimaan, mitä muutos pelaamisessa tarkoittaisi hänen arjessaan.
- Pyydä nuorta itse sanoittamaan, mitä muutos hänen kohdallaan tarkoittaisi ja miten hän lähtisi muutosta toteuttamaan. Tekisikö hän sen itse vai hyötyisikö hän tuesta?
- Tavoitteen on hyvä olla selkeä ja saavutettavissa oleva.
-
5
Tarvittaessa ohjaa nuori avun piiriin
- Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos nuoren omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki eivät riitä.
- Ensisijaisesti apua saa oman hyvinvointialueen perusterveydenhuollon palveluista, sosiaalihuollon palveluista tai esimerkiksi opiskeluhuollosta eli terveydenhoitajalta, kuraattorilta tai psykologilta.
- Monella hyvinvointialueella toimii nuorisopoliklinikka, jonka puoleen voi kääntyä myös rahapelaamiseen liittyvissä ongelmissa. Peliongelmissa nuoria autetaan myös nuorisoasemilla. Tärkeintä on ylipäätään avun järjestäminen matalalla kynnyksellä, jos nuoren rahapelaamisesta herää huoli.
-
6
Jos nuoren rahapelaamisesta herää pienikin huoli, on hyvä kysyä myös tukiverkostoista
- Onko nuorella luotettavaa aikuista, johon tukeutua? Koska rahapelaamisen kielteiset seuraukset heijastuvat myös pelaajan läheisiin, on tärkeää selvittää, tarvitsevatko esimerkiksi nuoren vanhemmat tukea tilanteessa.
- Lue myös: Vanhemmuuden tuki raha- ja digipelikysymyksissä
-
7
Jos tilanne on jo pahasti kriisiytynyt, voi olla, että ympärillä olevien läheisten omat voimavarat eivät riitä nuoren tukemiseen. Lapsen tai nuoren saattaminen avun piiriin on tällöin ensiarvoisen tärkeää.
- Mikäli tilanne on vakava, on syytä arvioida pitääkö asiasta tehdä lastensuojeluilmoitus.
- Tarvittaessa neuvoa tähän voi kysyä sosiaalihuollon ammattilaisilta. Useilla lasten- ja nuorten parissa työskentelevillä on velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen tilanteen vaatiessa.
- Lisää tukiresursseja löydät tämän ohjeen kohdasta ”Apua ja tukea muualta”.
Kysely rahapelien pelaamisesta nuorille
Voit hyödyntää tätä kyselyä apuna nuoren rahapelaamisen ja siihen liittyvien riskien kartoittamisessa ja puheeksiotossa.
Rahapelikysely nuorille (SOGS-RA)
Digipeleissäkin voi olla rahapeliominaisuuksia
Moniin digipeleihin, erityisesti ilmaiseksi pelattaviin free to play-peleihin, on tuotu rahapeleistä tuttuja arpa- ja vedonlyöntiominaisuuksia. Pelaajia kannustetaan käyttämään näihin joko oikeaa rahaa tai pelin sisäistä virtuaalista valuuttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi yllätyslaatikot (loot box), joista pelaaja voi saada peliin liittyviä digitaalisia tuotteita, sekä skin betting/skin gambling eli digitaalisilla esineillä käytävä vedonlyönti. Vaikka näissä käytetään tyypillisesti pelin sisäistä valuuttaa, palkintona ja panoksena toimivia virtuaaliesineitä on usein mahdollista vaihtaa rahaksi.
Lue myös: Nuorten digipelaaminen
Apua ja tukea rahapeliongelmiin
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, kun nuoren omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki eivät riitä.
Oman hyvinvointialue ja opiskeluhuolto. Apua kannattaa hakea oman hyvinvointialueen perusterveydenhuollon palveluista, sosiaalihuollon palveluista tai esimerkiksi opiskeluhuollosta eli terveydenhoitajalta, kuraattorilta tai psykologilta. Pelaamiseen liittyvissä kysymyksiin voi saada apua myös nuorisoasemilla.
Peluuri on valtakunnallinen apu- ja tukipalvelu, joka on tarkoitettu rahapelaajille, läheisille ja ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään rahapelihaittoja. Tarjolla on työkaluja oma-apuun sekä ammatillista ja vertaistukea puhelimitse, verkossa ja chatissa. Peluurin valtakunnallisessa ja maksuttomassa auttavassa puhelimessa p. 0800 100 101 vastataan arkisin klo 12–18.
Peluurin auttava puhelin (peluuri.fi)
Pelirajaton-toiminta on suunnattu kaiken ikäisille henkilöille, jotka kokevat elämässään suuria tai pieniä haasteita rahasta pelaamisen kanssa sekä pelaavien läheisille.
Apua rahapelaajille ja pelaajien läheisille (Pelirajaton.fi)
Tieto- ja tukipiste Tiltti tarjoaa tietoa ja tukea rahapelaamisesta aiheutuviin haittoihin ja rahapeliongelmista toipumiseen. Tiltti on tarkoitettu pelaajille, heidän läheisilleen sekä työssään pelihaittoja kohtaaville ammattilaisille. Tiltti-toimintaa tarjotaan Helsingissä, Satakunnassa ja Kymenlaaksossa.
Tiltti.fi
Yhteystiedot
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 8027
[email protected]
Nina Karlsson (LinkedIn)
erikoistutkija
puh. 029 524 7696
[email protected]
Jenna Grundström (LinkedIn)
Jenna Grundström (ResearchGate)