Erityinen huolenpito

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Ohje on tarkoitettu viranhaltijoille ja ammattilaisille, jotka tekevät päätöksiä rajoitustoimenpiteistä, ja joutuvat käyttämään ja soveltamaan niitä.

Ohje perustuu ajantasaiseen lainsäädäntöön, oikeuskäytäntöön ja laillisuusvalvojien ratkaisuihin.

Mitä erityinen huolenpito tarkoittaa?

Erityinen huolenpito tarkoittaa kokonaisvaltaista hoitoa, kasvatusta ja huolenpitoa sekä yksilöllistä erityisopetusta. Se on tarkoitettu 12 vuotta täyttäneille lapsille, joiden toiminta erityisen vakavasti vaarantaa heidän henkeään, terveyttään tai kehitystään.

Erityinen huolenpito on moniammatillista. Sitä järjestävällä laitoksella on oltava käytettävissään riittävä kasvatuksellinen, sosiaalityön, psykologinen ja lääketieteellinen asiantuntemus. Näiden asiantuntijoiden tulee tavata lasta säännöllisesti.
(Lastensuojelulaki 71–72 §)

Intensiivisellä ja moniammatillisella työskentelyllä pyritään luomaan edellytykset sellaisen sijaishuollon järjestämiseen, jossa lapsen tarpeet tulevat mahdollisimman hyvin huomioon otetuiksi.

Tavoitteet ja perusteet

Tavoitteena on katkaista lapsen itseensä kohdistuva vahingoittava käyttäytyminen ja mahdollistaa lapselle annettava kokonaisvaltainen huolenpito.

Erityistä huolenpitoa voidaan järjestää esimerkiksi aggressiivisesti käyttäytyvien, toistuvasti karkailevien, paljon rikoksia tekevien tai päihderiippuvaisten nuorten elämäntilanteen tasaamiseksi.

Lapsi voi esimerkiksi käyttäytyä itsetuhoisesti, myydä itseään tai olla tilanteessa, jossa häntä pahoinpidellään tai käytetään seksuaalisesti hyväksi. Erityisen huolenpidon järjestämisen edellytyksenä on, ettei sijaishuoltoa ole lapsen hoidon ja huolenpidon tarve huomioon ottaen mahdollista järjestää muulla tavoin.

Erityisen huolenpidon järjestäminen edellyttää lapsen pitämistä hänen hoitonsa ja huolenpitonsa edellyttämässä laajuudessa laitoksen tiloissa. Ulkoilu ja muut käynnit laitoksen ulkopuolella ovat luvanvaraisia ja tapahtuvat henkilökunnan välittömässä valvonnassa.
(Lastensuojelulaki 71–72 §)

Intensiivistä, niin sanottua kriisi-, lähi-, tai vierihoitoa ei saa toteuttaa ilman, että hoidosta tehdään asianmukaisesti päätös. Eduskunnan oikeusasiamies on katsonut, että kyseisissä hoitomuodoissa puututaan siinä määrin lapsen perustuslain suojaamiin henkilökohtaiseen vapauteen ja perhe-elämän suojaan, että hoidosta on tehtävä valituskelpoinen päätös, josta ilmenee, että hoito on määräaikainen ja perusteltu.
(Perustuslaki 7 § 3 momentti ja 10 §)

Silla ei siis ole merkitystä, mitä nimitystä laitoksessa käytetään erityisestä huolenpidosta. Jos toiminta vastaa sisällöltään erityistä huolenpitoa ja edellytykset sen järjestämiseen täyttyvät, viranhaltijan on tehtävä asianmukainen päätös.

Päätöksenteko

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee päätöksen erityisen huolenpidon aloittamisesta tai jatkamisesta.

Päätöksen tekee johtosäännön mukaan määräytyvä sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä muu virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä.

Päätöksen tulee perustua erityisen huolenpidon järjestämistä varten tehtyyn moniammatilliseen arvioon lapsen tilanteesta. Arvio perustuu sosiaalityön asiantuntemukseen sekä kasvatukselliseen, psykologiseen ja lääketieteelliseen asiantuntemukseen. Laitoksessa olevan lapsen osalta arvion voi tehdä sen käytettävissä oleva asiantuntijatiimi.
(Lastensuojelulaki 72 § 2 momentti)

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on esimerkiksi ratkaisussaan EOAK/2630/2024 korostanut, että erityistä huolenpitoa koskevissa päätösten perusteluissa tulee näkyä muutakin kuin sosiaalityöntekijän omaan asiantuntemukseen perustuvat arviot tai tiedot. Perustelut on ilmettävä päätöksestä, eikä vasta jälkikäteen annetuista selvityksistä.
EOAK/2630/2024 (oikeusasiamies.fi)

Erityisen huolenpidon aikana ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä liikkumisvapauden rajoittamisesta. Muiden rajoitustoimenpiteiden osalta on tarvittaessa tehtävä asianmukaiset päätökset.
(Lastensuojelulaki 73 § 1 momentti)

Erityistä huolenpitoa koskevat päätökset on annettava tiedoksi lapsen huoltajalle ja 12 vuotta täyttäneelle lapselle. He saavat hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Päätökset ovat valituskelpoisia ja niissä tulee olla muutoksenhakuohje.
(Lastensuojelulaki 89 § 4 ja 5 momentti)

Muutoksenhakuohjeen lisäksi lapselle ja huoltajille pitää antaa ymmärrettävällä tavalla tietoa heidän käytössään olevista muutoksenhaku- ja oikeussuojakeinoista. 
(Lastensuojelulaki 32 a § ja 89 § 4 ja 5 momentti)

Kesto

Erityistä huolenpitoa voidaan järjestää enintään 30 vuorokauden ajan. Määräaika lasketaan erityisen huolenpidon tosiasiallisesta aloittamisesta. Päätös erityisen huolenpidon järjestämisestä raukeaa, jollei täytäntöönpanoa ole voitu aloittaa 90 vuorokauden kuluessa päätöksen tekemisestä.

Erityistä huolenpitoa voidaan erittäin painavasta syystä jatkaa enintään 60 vuorokaudella, jos lapsen sijaishuollon järjestäminen sitä edelleen välttämättä edellyttää. Näin ollen erityinen huolenpito voi yhtäjaksoisesti kestää pisimmillään 90 vuorokautta. 

Erityinen huolenpito on lopetettava välittömästi, jos

• se osoittautuu tehottomaksi sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tai
• sille ei ole enää tarvetta.

Määräaikainen päätös itsessään ei ole peruste erityisen huolenpidon jatkamiselle, vaan tilannetta on seurattava jatkuvasti.

Päätöksen määräaikaisuudesta huolimatta lopettamisesta tulee tehdä nimenomainen päätös. Lopettamisesta päättää lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.
(Lastensuojelulaki 72 § 3 momentti)

Toimeenpano

Erityistä huolenpitoa voidaan järjestää lastensuojelulaitoksessa, jonka käytettävissä on erityisen huolenpidon järjestämiseksi riittävä kasvatuksellinen, sosiaalityön, psykologinen ja lääketieteellinen asiantuntemus. Laitoksessa tulee olla tehtävään soveltuvan ammatillisen tutkinnon omaava henkilöstö.

Tilojen tulee olla erityisen huolenpidon järjestämiseksi terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan asianmukaiset. Tilojen tulee olla riittävät muun muassa lapsen harrastustoiminnan, opetuksen ja terapian järjestämiseen, koska erityisen huolenpidon aikana lasta voidaan estää poistumasta näistä tiloista ilman lupaa tai valvontaa. 
(Lastensuojelulaki 73 § 1 momentti)

Erityisen huolenpidon aikana erityisasiantuntijoiden on tavattava lasta säännöllisesti sekä osallistuttava lapsen erityisen huolenpidon suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin.

Erityisen huolenpidon aikana lapselle on lisäksi tehtävä tarvittavat lääkärintarkastukset.

Erityisen huolenpidon aikana on pidettävä kirjaa

• lapselle tehtävistä lääkärintarkastuksista
• erityisen huolenpidon toteuttamista koskevista toimenpiteistä sekä
• toimenpiteiden vaikutuksista lapseen, hänen tilanteeseensa sekä lapsen sijaishuollon järjestämiseen vastaisuudessa. 

Lasta koskeva asiakassuunnitelma on tarkistettava erityisen huolenpidon päättyessä.
(Lastensuojelulaki 73 § 2 ja 3 momentti)