Tarpeen kartoitus, palvelut ja resurssit
Toimipisteen resurssien suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen huumeita käyttävien määrä sekä siihen suhteutettu riittävä käyttövälineiden määrä. Käyttövälineitä tulisi olla riittävästi siten, että jokaisella pistämiskerralla on mahdollista käyttää puhtaita käyttövälineitä (arviolta 3-5 pistoskertaa vuorokautta kohti).
Toimipisteen tulee olla kaikkien saavutettavissa, lisäksi tarjottavan palvelun määrä ja laatu tulisi varmistaa. Toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arvioimiseen tulee aina ottaa mukaan kohderyhmän edustajia. Terveysneuvontatoiminnalle tulee varmistaa riittävät resurssit, ja palveluiden tulisi olla todellisen tarpeen mukaan mitoitetut.
Toiminnan tavoitteellisuus ja arviointi
Terveysneuvonnalla pyritään tavoittamaan huumeita käyttäviä ihmisiä ja vähentämään käytöstä aiheutuvia haittoja saamalla aikaan muutos käyttäytymisessä. Henkilökunnalla on ratkaiseva rooli terveyttä ja hyvinvointia edistäviin tavoitteisiin ohjaamisessa ja avustamisessa.
Pitkäaikaisiin ja laajoihin tavoitteisiin pääsyä voidaan seurata indikaattorien avulla ja niitä voivat olla mm. suurimman osan alueen suonensisäisesti huumeita käyttävistä ihmisistä tavoittaminen, luottamuksen synnyttäminen asiakkaiden ja henkilökunnan välillä, tartuntariskien vähentäminen puhtaiden käyttövälineiden ja testaamisen avulla sekä tartuntatautien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden väheneminen tai pysyminen ennallaan.
Henkilöstö
Terveysneuvontapisteessä työskentelee usein sekä terveydenhuollon, että sosiaalialan ammattilaisia. Terveysneuvonta, rokottaminen, tartuntatautien testaaminen, haavahoidot ja muut sairaanhoidolliset toimenpiteet ovat lain mukaan laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön vastuulla olevia toimenpiteitä. Tästä syystä on huolehdittava, että jokaisessa pisteessä työskentelee vähintään yksi sairaan- tai terveydenhoitajan koulutuksen omaava henkilö.
Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö on terveysneuvontapisteen voimavara. Henkilökunnan pitää saada riittävästi koulutusta tietojensa ja taitojensa ylläpitämiseksi ja täydentämiseksi. Oikein mitoitettu, suunniteltu ja toimiva työyhteisö lisää palvelun laatua, tavoitteisiin pääsyä ja työhyvinvointia.
Turvallisuus
Työturvallisuusasiat ovat ensiarvoisen tärkeitä, kuten muuallakin sosiaali- ja terveysalalla, ja tästä syystä terveysneuvontapisteessä ei saa koskaan työskennellä yksin.
Terveysneuvontapisteiden tilojen tulisi olla suunniteltu niin, että niissä on huomioitu soveltuvuus vuorovaikutustilanteisiin sekä poistumistiet. Tilojen pitää olla myös riittävän suuret suhteessa asiakaskuntaan. Ahtaissa tiloissa asiat helposti kärjistyvät etenkin asiakkaiden kesken. Asiakkaille on oltava selkeät säännöt ja henkilökunnalla yhtenevät menettelytavat vaara- ja uhkatilanteissa toimimiseen ja niiden ennaltaehkäisyyn, myös asiakkaiden turvallisuuden takaamiseksi.
Yhteistyö
Yhteistyö eri tahojen kanssa on toiminnan sujuvuuden ja onnistumisen kannalta tärkeää. Terveysneuvontapisteet tekevät paljon yhteistyötä mm. päihdepoliklinikan, korvaushoitopoliklinikan, infektiopoliklinikan, perheneuvoloiden, poliisin ja muiden terveysneuvontapisteiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyötä ja kontakteja on tarkoituksenmukaista pitää yllä myös sosiaalitoimen, Kelan ja apteekkien kanssa. Paikallisiin poliisiviranomaisiin kannattaa luoda hyvä yhteistyösuhde hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista ja jatkaa säännöllistä yhteistyötä koko toiminnan ajan.
Terveysneuvontatoiminnan tiedonkeruu
Terveysneuvontatoiminnan virallisesta kansallisesta tilastoinnista vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Terveysneuvontapisteet lähettävät vuosittain sähköisesti tiedot toimintatilastoistaan THL:lle.
Tilastotietojen pohjalta voidaan kansallisesti ja paikallisesti seurata vaihdettujen välineiden-, asiakkaiden- ja asiakkuuksien määrää, sekä tehtyjen testien- ja rokotusten määrää. Terveysneuvontatoiminnan tiedonkeruu on tärkeää, sillä sen avulla THL, hyvinvointialue ja yksittäinen piste voivat arvioida toiminnan onnistumista ja palvelun kattavuutta.