Influenssarokote

Riski saada vaikea influenssa lisääntyy raskauden kuluessa. Jos äidillä on vielä jokin perustauti, riski viisinkertaistuu. Äidin sairastuminen influenssaan on riski kohdussa olevalle vauvalle. Äidin rokotuksilla pystytään todennäköisesti estämään jopa puolet vauvojen ensimmäisten elinkuukausien influenssoista, jotka usein vaatisivat sairaalahoitoa.

Rokotteen voi antaa missä raskauden vaiheessa tahansa. Sen ei ole todettu lisäävän keskenmenon riskiä eikä sikiön epämuodostumia.  Influenssarokotus vähentää syntyvän lapsen riskiä pienipainoisuuteen ja ennenaikaisuuteen.

Suosittelemme influenssarokotetta kaikille 65 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille. Ikääntyneille influenssa jälkitauteineen on vakava, jopa hengenvaarallinen sairaus. Influenssa voi

• pahentaa perussairautta
• myötävaikuttaa sydäninfarktin ja aivoverenkierron häiriöiden ilmaantumiseen
• romahduttaa yleiskunnon
• vahingoittaa terveyttä pysyvästi.

Aiemmin kotona hyvin selviytynyt, omatoiminen vanhus voi influenssan tai sen jälkitautien, kuten keuhkokuumeen vuoksi päätyä laitospotilaaksi.

Influenssa selittää valtaosan ikääntyneiden talvisesta ylikuolleisuudesta

Talvikuukausina joulukuusta maaliskuuhun Suomessa kuolee joka vuosi enemmän ikääntyneitä kuin näitä edeltävinä tai seuraavina neljänä kuukautena. Tätä kutsutaan talviseksi ylikuolleisuudeksi, ja influenssa selittää siitä valtaosan. Osalla influenssaan menehtyneistä on jokin pitkäaikaissairaus, mutta suurella osalla ei ole.

Influenssavirus aiheuttaa äkkikuolemia terveillä ja hyvinvoivilla ikääntyneillä. Äkkikuolemat johtuvat usein siitä, että virus pystyy aiheuttamaan sydämen ja keskeisen verenkierron ongelmia. Joillakin yllättäen influenssaan menehtyneistä ikääntyneistä on diagnosoimaton tai aikaisemmin lieväoireinen sepelvaltimotauti.

Influenssavirus vaurioittaa hengitysteiden limakalvoja niin, että bakteerit pääsevät kiinnittymään sinne helpommin. Influenssan jälkitautina voi siis tulla vielä bakteeritauti. Ikäihmisille tyypillinen jälkitauti on keuhkokuume.

Influenssarokote tarpeen myös terveille ja hyväkuntoisille ikäihmisille

Talvinen ylikuolleisuus koskettaa myös terveitä ja hyväkuntoisia ikäihmisiä.

Ylikuolleisuuden lisäksi terve ja hyväkuntoinen ikäihminen voi joutua influenssan vuoksi sairaalakierteeseen ja lopulta jopa laitokseen. Siksi on erittäin tärkeää, että myös terveet ikäihmiset ottavat rokotteen. Influenssarokote voi parhaimmillaan estää ainakin joka toisen influenssan jälkitauteineen.

Rokote suojaa influenssalta ja sen jälkitaudeilta etenkin silloin, kun rokotteeseen valitut viruskannat vastaavat niitä viruskantoja, jotka influenssakauden aikana kiertävät aiheuttamassa epidemioita.

Rokote on maksuton kaikille ikääntyneille osana kansallista rokotusohjelmaa.

Rokotus kannattaa ottaa, kun influenssakausi on lähestymässä

Rokotuksen antama suoja heikkenee ikääntyneellä jo influenssakauden aikana. Etenkin huonokuntoisella ja perussairaalla rokotteen suojateho heikkenee nopeammin kuin terveellä vastaavan ikäisellä henkilöllä. Ikääntyneen ei kannata ottaa rokotusta liian varhain, jotta suojatehoa olisi riittävästi jäljellä silloin, kun influenssakausi on huipussaan.

Rokotus on hyvä ottaa ennen influenssakauden alkua. Rokotuksen voi kuitenkin ottaa vielä epidemiakauden aikana, sillä epidemia etenee vaiheittain eri puolilla Suomea ja epidemioiden kesto vaihtelee. Eri influenssavirustyypit voivat myös olla liikkeellä eri aikaan.

Pikkulapset sairastavat influenssaa enemmän kuin muut ikäryhmät. Jopa joka viides lapsi saa vuosittain influenssan. Vielä enemmän on niitä, joilla on oireeton influenssatartunta ja jotka voivat levittää influenssaa eteenpäin.

Influenssa altistaa lapsen jälkitaudeille, joista yleisimpiä ovat bakteerin aiheuttamat korvatulehdukset ja keuhkokuume.

Lapsi hyötyy influenssarokotuksesta

Influenssarokotuksen avulla voidaan estää lasten sairastuminen sekä influenssaan että sen jälkitauteihin Rokotetuilla on influenssakautena ollut jopa kolmannes vähemmän korvatulehduksia kuin rokottamattomilla.

Influenssarokotukset vähentävät merkittävästi lasten

• lääkärikäyntejä
• antibioottihoitoja
• sairaalahoitoja.

Influenssarokotukset ovat tärkeitä kaikille lapsille. Sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmään kuuluville lapsille rokotukset ovat erityisen tärkeitä, sillä heillä on muita suurempi riski sairastua vakavaan influenssaan.

Rokote on maksuton alle 7-vuotiaille lapsille osana rokotusohjelmaa. Se on maksuton myös kaiken ikäisille lapsille, jotka ovat alttiita vakavalle influenssalle sairauden tai sen hoidon vuoksi.

Influenssa vie lapsia sairaalahoitoon

Influenssa on eri tauti kuin flunssa. Lapset joutuvat influenssan vuoksi sairaalahoitoon yhtä usein kuin ikääntyneet. Yleisimmät syyt lasten sairaalaan joutumiselle ovat

• verenmyrkytysepäily
• alahengitystieinfektio
• astman vaikeutuminen
• kuumekouristus.

Influenssa on yksi tärkeimmistä kuumekouristusten laukaisijoista.

Harvinaisia influenssaan liittyviä vakavia komplikaatioita ovat esimerkiksi aivoaineen tulehtuminen eli enkefaliitti ja sydänlihaksen tulehdus.

Lapset levittävät influenssaa tehokkaasti

Lapsia pidetään merkittävimpinä influenssan levittäjinä, sillä

• kun influenssa tulee Suomeen, lapset sairastuvat todennäköisemmin kuin aikuiset
• lapset erittävät influenssaviruksia jopa kahden viikon ajan oireiden alkamisesta
• influenssavirusten määrät lasten nenänieluissa ovat korkeammat kuin aikuisilla.

Pikkulapsen rokottaminen suojaa myös hänen lähipiiriään

Lapsen rokottaminen auttaa ehkäisemään perheenjäsenten sairastumista. Tämä on erityisen merkittävää, jos perheessä on alle kuuden kuukauden ikäinen lapsi. Juuri tämänikäiset ovat altteimpia saamaan sairaalahoitoa vaativan influenssaan, mutta rokotetta heille ei voi antaa.

Kun rokotetaan yli kuuden kuukauden ikäisiä lapsia, vähennetään viruksen kiertoa pikkulasten joukossa. Näin voidaan epäsuorasti suojata jonkin verran myös alle puolivuotiaita.

Pikkulapsen rokottaminen auttaa suojaamaan influenssalta myös muita hänen lähipiiriinsä kuuluvia, esimerkiksi isovanhempia.

Lääketieteelliseen riskiryhmään kuuluu henkilö, jonka terveyttä influenssaan sairastuminen uhkaa oleellisesti. Hän saa influenssarokotteen maksutta.

Influenssarokotusta suositellaan kaikille sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmään kuuluville yli 6 kuukauden ikäisille lapsille ja kaikille aikuisille. Alle 7-vuotiaat lapset ja 65 vuotta täyttäneet saavat influenssarokotteen jo ikänsä vuoksi riippumatta siitä, kuuluvatko he sairauden vuoksi riskiryhmään.

Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja tai lääkäri arvioi, kuuluuko rokotettava maksuttoman rokotuksen kohderyhmään.

Lääketieteellisistä syistä riskiryhmään kuuluvia ovat esimerkiksi henkilöt, joilla on jokin seuraavista sairauksista ja tiloista:

Krooninen sydänsairaus, esimerkiksi

• sepelvaltimotauti
• sydämen vajaatoiminta
• kardiomyopatia
• eteisvärinä
• läppävika (myös korjattu)
• Marfanin syndrooma

Ryhmään eivät kuulu henkilöt, joilla on pelkkä verenpainetauti tai sydäntahdistin.

Krooninen keuhkosairaus, esimerkiksi

• toistuvasti tai säännöllisesti lääkitystä vaativa diagnosoitu astma
• keuhkoahtaumatauti COPD
• keuhkolaajentuma
• pitkäaikainen keuhkoputkitulehdus
• muu krooninen keuhkosairaus, kuten silikoosi tai asbestoosi
• heikentynyt keuhkokapasiteetti
• kystinen fibroosi (KF)

Krooninen aineenvaihduntasairaus, esimerkiksi

• diabetes
• lisämunuaisen kuoren vajaatoiminta (Addisonin tauti)
• muu krooninen aineenvaihduntasairaus, esimerkiksi krooninen alfa-antitrypsiinin puute tai hereditaarinen angioödema

Krooninen maksasairaus, esimerkiksi

• maksan vajaatoiminta
• maksafibroosi

Krooninen munuaisten vajaatoiminta

Vastustuskykyä heikentävä tauti, esimerkiksi

• lymfooma tai muu aktiivisessa hoidossa tai seurannassa oleva syöpä
• vaikea aplastinen anemia (luuytimen vajaatoiminta)
• HIV-infektio, jossa CD4-auttajasolutaso on 0,350 x 10E9 solua/l
• perna puuttuu tai ei toimi
• elinsiirron, kudossiirron tai kantasolusiirron jälkitila
• synnynnäinen vaikea tai keskivaikea immuunipuutos
  • Ryhmään eivät kuulu lievemmät, väestössä yleisemmät poikkeavuudet, kuten IgA-vaje tai -puutos, mannoosia sitovan lektiinin puutos tai komplementtitekijä C4:n osittainen vaje.

Vastustuskykyä heikentävä hoito, jota annetaan esimerkiksi syöpään, reumaan, Crohnin tautiin tai haavaiseen paksusuolentulehdukseen tai elinsiirron vuoksi.

Esimerkkejä tällaisista hoidoista ovat

• suun kautta otettu kortisonihoito (prednisoloni vähintään >20mg/vrk yli 2 viikkoa; lapsilla ei annosrajaa)
• solunsalpaajahoito (myös atsatiopriini ja metotreksaatti)
• biologinen lääkehoito, joka heikentää puolustuskykyä, kuten TNF-alfasalpaaja
• JAK-estäjälääkitys

Hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila

• Ryhmään kuuluvat erityisesti seuraavat taudit ja tilat silloin, kun ne haittaavat hengitystä tai hengitys voi merkittävästi vaikeutua infektion takia.
  • aivoinfarktin tai aivoverenvuodon jälkitila
  • hengityshalvaus
  • polion jälkitila
  • Parkinsonin tauti
  • MS-tauti eli pesäkekovettumatauti
  • hermo-lihasliitosten ja lihasten sairaudet
  • CP-oireyhtymä.

Downin oireyhtymä

Epilepsia

Vähintään keskivaikea uniapnea
Uniapnea on keskivaikea, kun hengityskatkoksia tai -vaimentumia on tunnissa yli 15.

Psykoosisairaus, esimerkiksi

• skitsofrenia
• skitsotyyppinen häiriö
• harhaluuloisuushäiriöt
• klotsapiinihoito johonkin muuhun mielenterveyshäiriöön.

Sairaalloinen lihavuus, BMI yli 40

Muu sairaus tai tila, joka voi altistaa vakavalle influenssalle.

Immunosuppressiivista hoitoa saaville rokotus annetaan mieluiten hoitotaukojen aikanatai ainakin 1–2 viikkoa ennen voimakasta hoitojaksoa. Näin rokotteen suojateho on paras mahdollinen. Jos selkeitä hoitotaukoja ei ole, pistettävän influenssarokotteen voi antaa milloin tahansa hoitoon nähden.

Influenssarokotuksilla voidaan vähentää lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien

• influenssasta johtuvia sairaala- ja laitoshoitoja
• influenssasta johtuvia ennenaikaisia kuolemia
• vaikean influenssan ilmaantuvuutta
• jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta ja keuhkoputkentulehdusta
• perussairauden vaikeutumista
• influenssatartuntoja: kun ei sairastu, ei tartuta muita.

Influenssavirus leviää helposti varuskuntaoloissa. Terveidenkin aikuisten influenssa voi olla rajuoireinen ja toipuminen voi viedä aikaa. Influenssan jälkeen voi sairastua bakteerin aiheuttamaan jälkitautiin, kuten

• keuhkoputken tulehdukseen
• poskionteloiden tulehdukseen
• keuhkokuumeeseen.

Fyysinen rasitus influenssan aikana voi aiheuttaa jälkitautina sydänlihastulehduksen.

Influenssarokotuksen saa joko omalta terveysasemalta tai varuskunnasta

Jos aloittaa palveluksensa tammikuussa, influenssarokote kannattaa ottaa jo marras- tai joulukuussa. Jos palvelukseen astuva ei ole saanut influenssarokotusta syksyn aikana, hänelle tarjotaan rokotusta, kun hän astuu palvelukseen.

Jos rokote annetaan vasta tammikuussa varusmiespalveluksen alkaessa, henkilö ei välttämättä ehdi saada riittävää suojaa ennen influenssaepidemian alkamista. Rokotuksesta on kuitenkin hyötyä, sillä eri influenssavirukset kulkeutuvat Suomeen eri aikoina pitkin talvea ja kevättä.

Tammikuussa palveluksensa aloittavilla on oikeus maksuttomaan influenssarokotukseen samalla tavoin kuin muilla influenssarokotusten kohderyhmiin kuuluvilla.

Rokotusten käytännön järjestelyistä päättää kunta. Hyvinvointialueet tiedottavat rokotusjärjestelyistä. Rokotus voidaan antaa esimerkiksi omalla terveysasemalla tai opiskeluterveydenhuollossa.

Saatu influenssarokotus näkyy Omakannassa

Rokotukseen tulevalta ei tarvitse pyytää todistusta varusmiespalveluksen alkamisesta. Henkilön oma ilmoitus riittää.

Influenssarokotus on tärkeää kirjata asianmukaisesti, jotta tieto siitä näkyy Omakannassa. Tällöin palvelukseen astuva voi näyttää asepalveluksen alettua todisteen influenssarokotuksesta esimerkiksi puhelimesta Omakannan kautta.

Jos varusmiespalveluksen tammikuussa aloittava ei ole saanut influenssarokotusta, hänelle tarjotaan rokotus varuskunnassa.

Muuna aikana varusmiespalveluksensa aloittaneiden rokotuksista huolehtii Puolustusvoimat. Heille tarjotaan maksuton rokote varuskunnissa syksyn aikana.

Kansallisen rokotusohjelman maksuttomia influenssarokotuksia tarjotaan kaikille potilaiden ja asiakkaiden välittömään hoitoon tai huoltoon osallistuville. 

Työntekijöiden rokottaminen suojaa sekä heitä itseään että heidän potilaitaan ja asiakkaitaan influenssalta.

Lisäksi Tartuntatautilain pykälä 48 ohjaa rokottamaan myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä työskenteleviä ammattiryhmiä
Linkki Tartuntatautilain pykälä 48:aa käsittelevälle sivulle

Kansallisen rokotusohjelman maksuttoman influenssarokotteen voi antaa ihmiselle, joka 

• on toistuvasti läheisessä kontaktissa vakavalle influenssalle erityisen alttiiseen ihmiseen
• on toistuvasti läheisessä kontaktissa sellaisen vakavalle influenssalle alttiin ihmisen kanssa, jota ei voida suojata influenssarokotteella.

Toistuvasti läheisellä kontaktilla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö asuu samassa asunnossa tai on viikoittain kasvotusten tekemisissä suojattavan ihmisen kanssa.

Vuonna 2021 tehdyllä asetusmuutoksella pyritään osaltaan varmistamaan, että kansallisen rokotusohjelman influenssarokotteet riittävät influenssarokotusten kohderyhmille.

Ketkä ovat erityisen alttiita vakavalle influenssalle?

Vakavalle influenssalle erityisen alttiita ovat

• voimakkaasti immuunipuutteiset ihmiset
• vakavasti sairaat ihmiset
• perussairaat ja huonokuntoiset 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat
• vakavalle influenssalle alttiit ihmiset, joille rokotetta ei voida antaa
• alle 6 kuukauden ikäiset lapset
• raskaana olevat.

Ihmisen ei tarvitse todistaa esimerkiksi lääkärintodistuksella, että hän kuuluu edellä mainittujen ryhmien lähipiiriin. Ihmisen omaan kertomaan on syytä luottaa.

Voimakkaasti immuunipuutteiset ihmiset

Voimakkaasti immuunipuutteiset ihmiset ovat lähes aina erikoissairaanhoidossa hoidettavia tai siellä vastikään hoidettuja potilaita.

Muun muassa seuraavat sairaudet tai tilat voivat heikentää voimakkaasti puolustuskykyä ja vähentää merkittävästi rokotteen tehoa:

• elinsiirto
• enintään 3 vuotta sitten tehty kantasolusiirto
• kantasolusiirron jälkeinen käänteishyljinnän estolääkitys
• vaikea tai keskivaikea synnynnäinen immuunipuutos
• elimistön puolustuskykyä voimakkaasti heikentävä syöpä
• parhaillaan käynnissä oleva tai hiljattain annettu elimistön puolustuskykyä voimakkaasti heikentävä syöpähoito 
• autoimmuunisairauden tai muun sairauden hoito elimistön puolustuskykyä heikentävillä biologisilla lääkkeillä tai JAK-estäjillä
• dialyysi ja vaikea krooninen munuaisten vajaatoiminta
• pitkälle edennyt tai hoitamaton HIV: CD4-auttajasolutaso alle 0,200x10E9 solua/l

Ei ole mahdollista listata kattavasti kaikkia tiloja ja lääkityksiä, jotka aiheuttavat voimakasta immuunipuutetta tai jotka voivat merkittävästi vähentää rokotteen tehoa.

Vakavasti sairaat ihmiset

Vakavalle influenssalle erittäin alttiita, vakavasti sairaita ihmisiä ovat esimerkiksi

• vaikeaa kroonista keuhkosairautta, kuten vaikea-asteista keuhkoahtaumatautia, sairastavat
• vaikea-asteista sepelvaltimotautia, vaikeaa sydämen vajaatoimintaa tai kardiomyopatiaa sairastavat
• ne neurologista sairautta tai hermolihastautia sairastavat, joiden hengitys on vaikeutunut tai joiden hengitystä influenssa voisi merkittävästi heikentää.

Ei ole mahdollista listata kattavasti kaikkia tiloja, jotka merkitsevät tässä tarkoitettua vakavaa sairautta. Myös muut sairaudet komplikaatioineen voivat johtaa siihen, että ihminen on erittäin altis vakavalle influenssalle.

65 vuotta täyttäneet perussairaat ja huonokuntoiset ihmiset

Arvio siitä, onko 65 vuotta täyttänyt ihminen asetuksen tarkoittamalla tavalla perussairas ja huonokuntoinen, on tehtävä tapauskohtaisesti. Perussairaat ja huonokuntoiset ikääntyneet kuuluvat yleensä kotihoidon piiriin tai he ovat esimerkiksi hoivakodissa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidettavana.

Vakavalle influenssalle alttiit ihmiset, joille ei voi antaa rokotetta

Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi ihminen, joka on saanut anafylaksian aiemmasta influenssarokotuksesta, minkä vuoksi on päätetty, että hänelle ei voida enää antaa influenssarokotusta.

Vakavalle influenssalle alttiita ovat 65 vuotta täyttäneet, sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat ja alle 7-vuotiaat lapset.

Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja tai lääkäri arvioi

Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja tai lääkäri arvioi ja päättää, onko rokotukseen tulevalla ihmisellä asetuksen mukainen lähikontakti asetuksessa tarkoitettuun vakavalle influenssalle erittäin alttiiseen ihmiseen.

Osa lähipiirin rokotuksista on omakustanteisia

THL suosittelee influenssarokotusta kaikille niille, jotka ovat läheisessä kontaktissa vakavalle influenssalle alttiiseen ihmiseen. Rokotus on kuitenkin osalle omakustanteinen.

Rokotus on maksuton vain, jos lähipiiriin kuluva on toistuvasti lähikontaktissa ihmiseen, joka on erityisen altis vakavalle influenssalle tai jos alttiille ihmiselle itselleen ei voi antaa influenssarokotusta.

Rokotus on omakustanteinen seuraaville lähikontakteille:

• Perusterveiden tai hyväkuntoisten 65 vuotta täyttäneiden lähikontakteillle
• Yli 6 kuukauden ikäisten, mutta alle 7-vuotiaiden lasten lähikontakteille
• Osalle sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmään kuuluvien ihmisten lähikontakteista

Kaikki sairauden tai hoidon vuoksi influenssan riskiryhmiin kuuluvat ihmiset eivät ole voimakkaasti immuunipuutteisia tai heidän sairautensa tai tilansa ei tee heistä vakavalle influenssalle erityisen alttiita. Tällöin heidän lähikontaktiensa influenssarokotus on omakustanteinen. Tällaisia sairauksia ja tiloja ovat esimerkiksi

• astma, diabetes, erilaiset aineenvaihduntasairaudet
• lievemmät sydänsairaudet tai neurologiset sairaudet, jotka eivät merkittävästi haittaa päivittäistä toimintakykyä tai hengittämistä
• pernan puutos tai muut lievemmät immuunipuutteisuudet
• paikallinen takrolimuusihoito – iho
• paikallinen kortikosteroidihoito - iho, hengitettävät valmisteet
• pieni- tai keskisuuriannoksinen tai lyhytkestoinen systeeminen kortisonihoito

Lähikontakti voi itse kuulua maksuttomien influenssarokotusten kohderyhmään

Kannattaa tarkistaa, kuuluuko lähikontakti maksuttomien influenssarokotusten kohderyhmään. Jos hän kuuluu, hän saa influenssarokotteen maksutta, vaikka se olisi hänelle lähipiirin rokotusohjeistuksen mukaan omakustanteinen.

Lähipiirin rokotukset antavat tarpeellista lisäsuojaa

Rokote ehkäisee influenssatartuntoja, joten rokottaminen suojaa rokotetun lisäksi hänen perheenjäseniään ja muita läheisiään. Kaikki vakavalle influenssalle alttiit ihmiset saavat lisäsuojaa läheistensä influenssarokotuksista.

Voimakkaasti immuunipuutteiselle tai muuten vakavasti sairaalle ihmiselle influenssarokote ei tuota yhtä hyvää suojaa kuin terveille ihmisille. Sama koskee myös pitkäaikaissairaita ja huonokuntoisia vanhuksia. Tämä lisää entisestään heidän riskiään sairastua vakavaan influenssaan tai sen jälkitautiin.

Lähikontaktien rokottaminen antaa edellä mainituille ihmisille lisäsuojaa ja pienentää heidän sairastumisvaaraansa.

Raskaana olevilla on lisääntynyt riski sairastua vakavaan influenssaan. Äidin sairastuminen influenssaan on riski myös kohdussa olevalle vauvalle. Raskaana olevan lähikontaktien rokottaminen antaa lisäsuojaa sekä äidille että vauvalle.

Alle kuuden kuukauden ikäisten lasten riski sairastua vakavasti on suurentunut, mutta tämän ikäisiä lapsia ei voida rokottaa. Myös sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmään kuuluvien sekä iäkkäiden joukossa voi olla ihmisiä, joille influenssarokotetta ei voida antaa. Näitä ihmisiä ja alle kuuden kuukauden ikäisiä lapsia voidaan kuitenkin suojata epäsuorasti rokottamalla heidän lähipiirinsä.

Maksutonta rokotusta tarjotaan myös henkilöillä, jotka asuvat tai oleskelevat pitkäaikaisesti laitosmaisissa olosuhteissa kuten vankeinhoitolaitoksissa ja vastaanottokeskuksissa.

Jos henkilö saa yhtä aikaa lintuinfluenssa- ja kausi-influenssatartunnan, hänen elimistössään voi kehittyä ihmisestä toiseen leviävä lintuinfluenssakanta. 

Hyvinvointialueet voivat tarvittaessa käyttää kansallista rokotusohjelmaa varten hankittuja kausi-influenssarokotteita myös seuraavien ryhmien rokotuksiin: 

• turkistarhoilla työskentelevät
• siipikarjan parissa työskentelevät
• virkaeläinlääkärit
• laboratoriotyöntekijät, jotka ottavat tai käsittelevät lintuinfluenssanäytteitä
• muut henkilöt, joilla on suuri riski saada lintuinfluenssatartunta työnsä tai muun olosuhteen vuoksi. 
• Rokotukset ovat saajalleen maksuttomia. 

Näillä kohdennetuilla rokotuksilla pyritään ehkäisemään sitä, että henkilö sairastuisi samanaikaisesti kausi-influenssaan ja lintuinfluenssaan.

Pistettävän Vaxigrip-influenssarokotteen saavat maksutta influenssarokotusten kohderyhmiin kuuluvat aikuiset ja lapset.

Mitä Vaxigrip-rokote sisältää?

• Vaikuttavana aineena on influenssaviruksen pintarakenteita.
• Apuaineina on suoloja ja puhdistettua vettä.
• Vaxigrip-rokote ei sisällä tehosteainetta
• Rokote ei sisällä säilytysaineita
• Rokotteessa on vain vähäisiä jäämiä formaldehydiä ja häviävän pieniä jäämiä neomysiiniä ja oktosinoli 9:ää
• Rokotteessa on häviävän pieniä jäämiä kananmunan proteiinia, ovalbumiinia.

Virukset kasvatetaan hedelmöitetyissä kananmunissa, puhdistetaan, hajotetaan ja tapetaan formaldehydillä. Koska rokote ei sisällä eläviä viruksia, se ei voi aiheuttaa influenssaa.

Rokotusohjeet

>Katso rokotepakkauksesta tarkemmat ohjeet rokotteen käyttövalmiiksi saattamisesta.

Huomaa, että rokotepakkauksissa ei ole neuloja.

Anna rokote lihaksensisäisesti (IM) tai ihon alle (SC).

Vaxigrip-rokotetta ei saa antaa alle 6 kuukauden ikäisille.

Annostus ja aikataulu

Rokotteen annos on 0,5 ml kaikille ikäryhmille. Suoja syntyy noin kahdessa viikossa.

Montako annosta alle 9-vuotias lapsi tarvitsee?

• Lapsi, joka ei ole aiemmin saanut influenssarokotusta, tarvitsee tänä vuonna kaksi annosta pistettävää influenssarokotetta. Ensimmäisen ja toisen annoksen välin tulee olla vähintään neljä viikkoa.
• Lapsi, joka on saanut edellisellä kaudella vain yhden annoksen pistettävää rokotetta, tarvitsee tänä vuonna kaksi annosta pistettävää influenssarokotetta.
• Jos lapsi on aiempina kausina saanut yhteensä kaksi annosta mitä tahansa influenssarokotetta tai yhden annoksen nenäsumuterokotetta, riittää hänelle nyt yksi annos. Tämä pätee myös silloin, kun lapsi on saanut aiemmin kaksi pistettävää rokotetta eri influenssakausina.
• Jos lapsi on saanut tällä kaudella jo yhden annoksen nenäsumuterokotetta, se riittää. Lapsi ei tarvitse toista rokoteannosta lainkaan (ei pistettävää, eikä nenäsumuterokotetta).

Pistettävän Fluad-influenssarokotteen saavat maksutta kaikki 85 vuotta täyttäneet sekä 50 vuotta täyttäneet voimakkaasti immuunipuutteiset henkilöt.

Mitä Fluad-rokote sisältää?

• Vaikuttavana aineena rokotteessa on influenssaviruksen pintarakenteita.
• Apuaineina rokotteessa on suoloja ja puhdistettua vettä.
• Tehosteaineena rokotteessa on MF59C.1-adjuvanttia.
• Rokote ei sisällä säilytysainetta.

Rokotteessa on vain vähäisiä jäämiä formaldehydiä, häviävän pieniä määriä neomysiiniä ja oktosinoli 9:ää sekä erittäin pieniä määriä kananmunan proteiinia, ovalbumiinia.

Virukset kasvatetaan hedelmöitetyissä kananmunissa, puhdistetaan, hajotetaan ja tapetaan formaldehydillä. Koska rokote ei sisällä eläviä viruksia, se ei voi aiheuttaa influenssaa.

Rokotusohjeet

Katso rokotepakkauksesta tarkemmat ohjeet rokotteen käyttövalmiiksi saattamisesta.

Huomaa, että rokotepakkauksissa ei ole neuloja. Anna rokote lihaksensisäisesti (IM).

Annostus ja aikataulu

Rokotteen annos on 0,5 ml kaikille ikäryhmille. Suoja syntyy noin kahdessa viikossa.

2–6-vuotiaat lapset saavat nenäsumutteena annettavan Fluenz-rokotteen maksutta osana kansallista rokotusohjelmaa.

2–6-vuotiaan rokottamiseen käytetään ensisijaisesti nenäsumuterokotetta, jos rokotteen antamiselle ei ole vasta-aihetta.

Maksuttoman influenssarokotteen saavilla lapsilla (6 kuukauden ikäisistä 6-vuotiaisiin) on mahdollisuus ottaa rokote nenäsumuterokotteen sijaan myös pistettävänä Vaxigrip-rokotteena.

Mitä rokotetta käytetään ja mitä se sisältää?

Kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään Fluenz-nenäsumuterokotetta. Rokote on tarkoitettu ainoastaan 2–6-vuotiaiden lasten rokotuksiin. Rokotteella on Euroopassa myyntilupa vähintään 24 kuukauden ikäisille, mutta alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille.

• Vaikuttavana aineena on eläviä, heikennettyjä influenssaviruksia.
• Apuaineena on suoloja, puhdistettua vettä, sakkaroosia, mononatriumglutamaattia, aminohappoa ja gelatiinia.
• Ei sisällä tehosteainetta eikä säilytysainetta.
• Jääminä on häviävän pieniä määriä gentamisiinia.
• Jääminä on erittäin pieniä määriä kananmunan proteiinia, ovalbumiinia.

Virukset on kasvatettu hedelmöitetyissä kananmunissa.

Rokotteesta ei voi saada influenssaa

Rokotevirukset on heikennetty siten, että ne eivät pysty lisääntymään alempien hengitysteiden lämpimissä olosuhteissa. Virukset lisääntyvät ylähengitysteissä ja käynnistävät elimistön puolustusreaktion.

Rokote antaa suojaa influenssaa ja sen jälkitauteja vastaan. Se ei suojaa flunssalta eli nuhakuumeelta.

Annostus ja aikataulu

Katso rokotepakkauksesta tarkemmat ohjeet rokotteen käyttövalmiiksi saattamisesta.

Fluenz-rokotteen annos 0,2 ml annetaan jaettuna kumpaankin sieraimeen.

Montako rokoteannosta annetaan lapselle, jota ei ole aiemmin rokotettu?

Tutkimukset osoittavat, että yhden nenäsumuterokoteannoksen jälkeen suoja influenssaa vastaan on 90 prosenttia siitä suojasta, jonka terve lapsi saisi kahden annoksen jälkeen. Näin ollen lapselle riittää yksi annos rokotetta, vaikka hän saisi influenssarokotteen ensimmäistä kertaa. Tämä poikkeaa pistettävän influenssarokotteen ohjeesta.

Suoja syntyy noin kahdessa viikossa. Rokotus kannattaa antaa ajoissa.

Rokotusohjeet

Anna Fluenz-valmiste nenään eli intranasaalisesti (IN).

• Rokotetta ei saa antaa pistoksena.
• Rokotettavan ei tarvitse aktiivisesti nuuhkaista tai hengittää rokotustilanteessa.
• Jos rokotettava aivastaa tai rokotetta menee muuten hukkaan, uutta annosta ei tarvitse antaa.
• Voit antaa Fluenz-rokotteen millä aikavälillä tahansa muiden, myös elävien, rokotteiden kanssa.

Koska rokotevirukset on heikennetty, voit antaa rokotteen myös henkilölle, jonka vastustuskyky on lievästi alentunut, kuten

• paikallista tai inhaloitavaa kortikosteroidihoitoa saavalle
• pieniannoksista tai korvaushoitona annettavaa kortikosteroidihoitoa saavalle
• oireetonta HIV-infektiota sairastavalle.

Huomioi Fluenz-rokotteen käsittelyssä

Nenäsumuterokote menettää tehonsa lämmön ja valon vaikutuksesta herkemmin kuin pistettävät influenssarokotteet.

• Älä ota rokotetta jääkaapista etukäteen huoneenlämpöön. Ota rokote jääkaapista vasta, kun olet varmistanut, että voit antaa sen.
• Voit antaa rokotteen jääkaappilämpöisenä. Halutessasi voit lämmittää rokotetta pitämällä annostelijaa hetken kämmenen sisällä ennen rokottamista.

Muista, että nenäsumuterokotteella on lyhyempi käyttöaika kuin pistettävillä influenssarokotteilla. Tarkista viimeinen käyttöpäivä pakkauksesta.

Nenäsumutteena annettavaa rokotusta kannattaa siirtää, jos

• lapsen astma ei ole hoitotasapainossa tai
• lapsella on vinkuvaoireinen hengitystieinfektio.

Jos lapsen astma on tasapainossa, rokotteen voi antaa. Säännöllinen astmalääkitys ei estä rokottamista, jos lapsen hengitys ei ole vinkunut kolmeen vuorokauteen. 

Rokotusta on hyvä siirtää, jos lapsen astma on kolmen vuorokauden sisällä ollut pahenemisvaiheessa ja hänen lääkitystään on jouduttu lisäämään.  Lapselle voidaan antaa pistettävä rokote riippumatta astmatilanteesta.

Immuunipuutteisen henkilön lähipiirille saa yleensä antaa nenäsumuterokotteen. Rokotetta ei kuitenkaan tule antaa, jos henkilön immuunipuutos on hyvin vakava. Immuunipuutos on vakava esimerkiksi silloin, kun henkilö joutuu sairautensa, esimerkiksi elinsiirron vuoksi, olemaan eristyksessä.

Jos lähipiiriin kuuluva kuitenkin haluaa nenäsumutteen, hän ei saa tavata eristyksessä olevaa noin kahteen viikkoon rokotuksesta.  On mahdollista, että rokotevirukset voisivat tarttua rokotetun läheiseen, voimakkaasti immuunipuutteiseen henkilöön. 

Riski sille, että rokotevirus voisi aiheuttaa vakavan taudin, on kuitenkin erittäin pieni, sillä rokotevirukset on heikennetty niin, että ne pystyvät lisääntymään vain ylähengitysteissä. 

Esimerkiksi Yhdysvalloissa rokotteen käytöstä on yli kymmenen vuoden kokemus eikä siellä ole todettu yhtään tapausta, jossa rokotetun lähipiiriin kuuluva immuunipuutteinen henkilö olisi sairastunut.

Influenssan hoitoon käytettävät viruslääkkeet voivat heikentää nenäsumutteena annettavan rokotteen tehoa. Rokotus voidaan antaa, kun lääkehoidon loppumisesta on kulunut kaksi vuorokautta.

Influenssan vastaisten antiviraalisten aineiden antaminen kahden viikon kuluessa rokotuksesta voi heikentää rokotteen suojatehoa.

Viruslääkkeet eivät tiettävästi vaikuta pistettävän influenssarokotteen suojatehoon.

Kuumeen tai kuumeisen infektion aikana ei saa rokottaa vaan rokotusta siirretään, kunnes rokotettava on toipunut.

Kanamunalle allerginen henkilö voi useimmiten saada rokotteen aivan normaalisti.

Influenssarokotteet sisältävät erittäin pieniä jäämiä kananmunan proteiinia.

• Varsinaisen vakavan reaktion, anafylaksian, riski on erittäin pieni.
• On mahdollista, että kanamunalle allergiset saavat jonkinasteisia oireita.
• Valtaosalle kananmunalle allergisista ei tule oireita.

Kananmunalle allergisten rokottaminen

Nenäsumuterokotetta ei suositella alle 2-vuotiaille, koska elävä heikennetty rokote saattaa aiheuttaa heille hengitysteiden vinkumista.

Euroopan lääkeviranomainen EMA ei ole myöskään myöntänyt rokotteelle myyntilupaa 18-vuotta täytteiden rokottamiseen, sillä rokote ei tuota aikuisille riittävää suojatehoa. Aikuisen ylähengitysteiden limakalvoilla on paljon vasta-aineita, jotka estävät nenäsumuterokotteen lisääntymisen ja tämän seurauksena riittävää suojatehoa ei synny.

Formaldehydiallergia ei yleensä estä influenssarokotteen antamista.

Pistettävät influenssarokoteannokset sisältävät vain hyvin pieniä jäämiä formaldehydiä: valmisteesta riippuen enintään 10 tai 30 mikrogrammaa / annos.

Formaldehydiallergia ilmenee yleensä viivästyneenä paikallisena ärsytysoireena iholla. Se ei lisää rokotettavan riskiä saada anafylaktinen reaktio.

Formaldehydille allergisten rokottaminen

Antibiooteille yliherkät voi yleensä rokottaa, vaikka valmisteyhteenvedossa mainitaan antibioottijäämistä. Influenssarokotusta seuranneiden vakavien allergisten reaktioiden jälkeen influenssarokotuksesta päättää hoitava lääkäri yhdessä rokotettavan kanssa.
Antibiootille allergisten rokottaminen

Valmistaja huomauttaa, että asetyylisalisyylihappoa sisältäviä lääkkeitä ei tulisi antaa lapselle ennen kuin 4 viikkoa on kulunut nenäsumuterokotteen antamisesta. Jos lapselle annetaan asetyylisalisyyliä sisältäviä lääkkeitä aiemmin, hän voi sairastua Reyen syndroomaan.

Vastikään Guillain-Barrén oireyhtymään (GBS) sairastuneen influenssarokotuksesta päättää hoitava lääkäri yhdessä rokotettavan kanssa. Täysin ei voida sulkea pois sitä, että GBS-oireet pahenevat tai uusiutuvat hetkellisesti rokottamisen jälkeen. On kuitenkin muistettava, että riski saada GBS itse influenssasta on paljon suurempi kuin riski saada se rokotteesta.
Neurologisia tauteja sairastavien rokottaminen