Kenelle ohje on tarkoitettu?
Ohje on tarkoitettu niille toimijoille, joiden tehtävänä on vanhemmuuden selvittäminen vanhemmuuslain 775/2022 mukaisesti. Tarvittaessa on huomioitava lisäksi oikeusgeneettistä vanhemmuustutkimusta koskevan lain 378/2005 säännökset sekä muu mahdollinen lainsäädäntö.
Ohjeen tarkoituksena on kuvata kooste vanhemmuuden selvittämiseen liittyvistä eri prosesseista.
Selvittämisprosesseissa tulee käyttää asiakirjoja, joiden kaavan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vahvistanut (laki 775/2022 69 §, laki 378/2005 24 §, asetus 169/2024 1 §, 3 §). THL on vanhemmuustutkimuksen tekijä (laki 378/2005 3 §).
Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat
Asiakirjat laaditaan ensisijaisesti lastenvalvojien käyttämissä asiakastietojärjestelmissä. Sosmetassa on julkaistu THL:n vahvistaman kaavan mukaiset asiakirjarakenteet, joiden perusteella asiakastietojärjestelmät on toteutettu.
Pdf-muotoisia asiakirjoja käytetään varajärjestelynä, jos asiakastietojärjestelmä ei ole tilapäisesti käytettävissä.
Asiakirjat ovat saatavilla sivulta: Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat
Vanhemmuuslain keskeiset periaatteet
Vanhemmuuslaissa 775/2022 säädetään vanhemmuuden toteamisesta, selvittämisestä, tunnustamisesta, vahvistamisesta sekä kumoamisesta. Lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen. Kun lapsi on syntynyt synnyttäneen äidin ja tämän aviomiehen avioliiton aikana, aviomies on lapsen isä avioliiton perusteella. Muissa tilanteissa isyys tai toinen äitiys voidaan vahvistaa joko tunnustamisen perusteella Digi- ja väestötietovirastossa tai tarvittaessa kanneteitse.
Vanhemmuuden selvittämisen eri prosessit
- Isyyden tunnustaminen on mahdollinen raskausaikana, jos on selvää, että isyyden tunnustaja on lapsen isä, eikä ole muitakaan vanhemmuuslaissa säädettyjä perusteita kieltäytyä isyyden tunnustamisen vastaanottamisesta.
- Toinen äiti voi tunnustaa äitiyden, jos suostumus hedelmöityshoitoon on annettu 1.4.2019 jälkeen ja lapselle ei voida todeta tai vahvistaa isää. Suostumuksia ei voida täydentää enää sen jälkeen, kun raskaus on jo alkanut.
- Tunnustamisen voi raskausaikana ottaa vastaan äitiysneuvolan terveydenhoitaja tai kätilö. Lisäksi tunnustamisen voi vastaanottaa lastenvalvoja.
- Lue lisää: Vanhemmuuden tunnustaminen ennen lapsen syntymää
- Lastenvalvoja aloittaa vanhemmuuden selvittämisen saatuaan tiedon alle 18-vuotiaasta lapsesta, jolle ei ole todettu tai vahvistettu toista vanhempaa tai jonka toisen vanhemman vanhemmuus on kumottu.
- Lastenvalvoja selvittää täysi-ikäisen lapsen vanhemmuutta siinä tapauksessa, että lapsen mahdollinen vanhempi on tunnustanut vanhemmuuden tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa vanhemmuuden, jos vanhemmuuden selvittäminen osoittaa hänen olevan lapsen vanhempi.
- Oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus tehdään tarvittaessa.
- Lue lisää: Vanhemmuuden selvittäminen ja tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen
- Lastenvalvoja voi selvittää avioliiton aikana syntyneen lapsen isyyttä, jos synnyttänyt äiti ja avioliiton perusteella todettu isä yhdessä pyytävät isyyden selvittämistä ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut lapsen syntymästä. Oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus on prosessissa pakollinen.
- Lastenvalvoja voi selvittää myös raskausaikana tunnustetun lapsen isyyttä, jos synnyttänyt äiti ja tunnustamisen perusteella vahvistettu vanhempi yhdessä pyytävät vanhemmuuden selvittämistä ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut lapsen syntymästä. Oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus on prosessissa pakollinen.
- Avioliiton aikana syntyneen lapsen isyyttä ja 1.1.2023 jälkeen raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuutta voidaan selvittää lastenvalvojan toimesta myös silloin, jos toinen henkilö on tunnustanut tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa lapsen. Oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus tehdään tarvittaessa.
- Lue lisää: Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden selvittäminen
- Lastenvalvoja voi selvittää synnyttäneen äidin äitiyttä tilanteessa, jossa äiti-lapsisuhteesta ei ole merkintää väestötietojärjestelmässä, eikä kyseisestä suhteesta voida esittää luotettavaa asiakirjaa. Äitiyden selvittämiseen voidaan edetä vasta sitten, kun on osoitettu, ettei luotettavaa asiakirjaa voida kohtuudella saada.
- Oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus on prosessissa pakollinen.
- Lue lisää: Synnyttäneen äidin äitiyden selvittäminen
- Kun biologisen vanhemmuuden suhteen on epäselvyyttä tai siitä halutaan saada varmuus, voi lastenvalvoja tilata tai tuomioistuin määrätä oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen, jos laeissa 775/2022 ja 378/2005 säädetyt edellytykset täyttyvät.
- Oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus tulee tilata esimerkiksi myös silloin, jos tulevien vanhempien henkilöllisyyttä ja perhesiteitä osoittavat asiakirjat ovat puutteelliset, eikä lisäselvitystä ole kohtuudella saatavilla.
- Lue lisää: Oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus
- Lastenvalvoja tekee vanhemmuuden selvittämisen keskeyttämistä koskevan päätöksen muun muassa silloin kun mahdollisesta vanhemmasta ei ole riittävästi tietoja.
- Aiemmin keskeytetty vanhemmuuden selvittäminen voidaan aloittaa myöhemmin uudestaan lastenvalvojan tekemällä päätöksellä.
- Lue lisää: Lastenvalvojan päätökset vanhemmuusasiassa
- Lastenvalvoja voi selvittää avioliiton ulkopuolella syntyneen alaikäisen lapsen vanhemmuutta myös sellaisessa tilanteessa, jossa mahdollinen vanhempi on kuollut ennen kuin hän on ennättänyt tunnustaa vanhemmuuden, jos vanhemmuus voidaan osoittaa joko oikeusgeneettisellä vanhemmuustutkimuksella tai hedelmöityshoitotodistuksella.
- Jos vainajan oikeudenomistajat ovat täysivaltaisia, he voivat antaa suostumuksensa siihen, että vanhemmuus vahvistetaan ilman oikeudenkäyntiä Digi- ja väestötietoviraston (DVV) päätöksellä. Jos oikeudenomistaja on alaikäinen tai vajaavaltainen, vanhemmuuden voi vahvistaa vain tuomioistuin.
- Lue lisää: Oikeudenomistajat vanhemmuusasiassa
Yhteystiedot
johtava asiantuntija
puh. 029 524 8723
[email protected]