Lastensuojelu ja rikos- ja riita-asioiden sovittelu

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Ohje on tarkoitettu lapsen asioista vastaaville sosiaalityöntekijöille ja muille lastensuojelun ammattilaisille.

Ohje perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Riita- ja rikosasioiden sovittelu

Sovittelu on puolueeton, vapaaehtoinen ja maksuton palvelu, jossa koulutetut vapaaehtoissovittelijat auttavat osapuolia käsittelemään rikos- tai riita-asiaa. Palvelu perustuu lakiin rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005).

Alaikäisen kohdalla sovittelun aloittamisen edellytyksenä on muun muassa, että se tukee lapsen etua eikä vaaranna uhrin oikeuksia tai turvallisuutta. Sovitteluun voivat osallistua myös alle 15-vuotiaat. Sovittelutoimisto arvioi rikoksen laadun ja osapuolten tilanteen perusteella, onko sovittelu mahdollinen. Myös alle 15-vuotias on korvausvastuussa aiheuttamistaan (rikos)vahingoista. Sovittelussa voidaan sopia korvauksista.

Sovittelun tavoitteena on edistää osapuolten välistä vuoropuhelua, vastuunottoa ja hyvitystä sekä ehkäistä uusintarikollisuutta ja konflikteja. Alaikäisten kohdalla sovittelu on hyvä ja soveltuva kasvatuksellinen väline, joka tukee lapsen tai nuoren kehitystä ja osallisuutta. Sovittelutoimisto ohjaa osapuolia myös tarvittaessa oikeusavun piiriin.

Lastensuojelu ja sovittelu rikosasioissa

Kun alaikäisen rikosasia on poliisin esitutkinnassa ja poliisi on tehnyt lastensuojeluilmoituksen lisäksi sovittelualoitteen, lastensuojelun työntekijän on tärkeää ymmärtää sovittelun tarkoitus, kulku ja oma roolinsa asiassa. Poliisin lisäksi sovittelualoitteen voi tehdä myös muu viranomainen, kuten syyttäjä, lastensuojelu tai koulu.

Sovittelu voi olla vaihtoehto rikosoikeudelliselle käsittelylle tai täydentää sitä. Alle 15-vuotiaiden osalta sovittelu on käytännössä ainoita rikoserityisiä palveluita, joissa rikollista tekoa voidaan käsitellä osapuolten kesken.

Sovittelu voidaan käynnistää jo esitutkinnan aikana, ja sen toteuttaminen ei estä esitutkinnan jatkamista tai syytteen nostamista. Sovittelun lopputulos voi kuitenkin vaikuttaa rikosasian käsittelyyn, esimerkiksi syyttäjän harkintaan prosessin päättämisessä tai tuomioistuimen arvioon rangaistuksen määräämisessä.

Vuoden 2025 alusta lähisuhdeväkivaltarikoksia ei enää sovitella, ellei kyse ole alaikäisen lievästä pahoinpitelystä huoltajaa tai sukulaista kohtaan. Tällöin sovittelualoitteen voivat tehdä vain poliisi tai syyttäjä. Lastensuojelun työntekijän on tällaisessa tilanteessa kiinnitettävä erityistä huomiota uhrin, esimerkiksi sisaruksen, suojelun tarpeeseen ja sovittelun vaikutuksiin perhesuhteisiin.

Lastensuojelun tehtävät

Lastensuojelulain mukaan viranomaisen on kaikessa toiminnassaan ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
(Lastensuojelulaki 4 §)
Lapsen etu ja osallisuus lastensuojelussa

Kun poliisi on tehnyt lastensuojeluilmoituksen ja sovittelualoitteen, lastensuojelun työntekijän tehtävänä on:

• Olla yhteydessä sovittelutoimistoon. Sovittelutoimisto arvioi sovittelun edellytykset ja huolehtii prosessin käytännön toteutuksesta. Lastensuojelun työntekijä voi toimia yhteistyössä sovittelutoimiston ammattihenkilöstön kanssa lapsen tukemiseksi ja arvioida osaltaan, onko lapsi kykenevä osallistumaan sovitteluun ja saako hän riittävästi tukea.
• Varmistaa yhdessä sovittelutoimiston kanssa, että lapsella on huoltajan tai muun laillisen edustajan suostumus. Alle 15-vuotiaan huoltajalla on aina oikeus osallistua sovitteluun. Alaikäisellä on oikeus saada sovittelussa tukea huoltajaltaan. Jos huoltaja ei kykene turvaamaan lapsen etua, voidaan harkita edunvalvojan hakemista.
• Osallistua tarvittaessa sovitteluun tukihenkilönä. Lastensuojelun työntekijä voi olla mukana sovittelussa lapsen tukena, jos se on lapsen edun mukaista ja se sopii sovittelun osapuolille.

Sovittelun onnistuminen voi tukea lapsen kasvua ja ehkäistä uusintarikollisuutta. Sovittelussa saavutettu sopimus ei kuitenkaan poista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojelun työntekijän tulee sovittelun jälkeen:

• Seurata lapsen tilannetta sovittelun jälkeen. Työntekijän tulee arvioida, onko sovittelu vaikuttanut lapsen käyttäytymiseen, ihmissuhteisiin tai hyvinvointiin.
• Arvioida, minkälaista tukea lapsi tarvitsee. Esimerkiksi perhetyö, terapia tai muu tuki voi olla tarpeen sovittelun rinnalla.

Sovittelun dokumentointi lastensuojelussa

Sovittelu on lain mukaan luottamuksellista, joten sovittelussa käytyjä keskusteluja ei saa kirjata tai käyttää muissa asioissa. Lastensuojelun työntekijän tulee kuitenkin dokumentoida sovitteluun liittyvät olennaiset tiedot osaksi lapsen asiakassuunnitelmaa ja asiakaskertomusta – ei sisällöllisesti, vaan rakenteellisesti ja lapsen edun näkökulmasta. Sovitteluun osallistuminen voi olla osa lapsen kokonaisvaltaista tilannekuvaa, mutta dokumentointi ei saa rikkoa sovittelun luottamuksellisuutta.

Lastensuojelun asiakirjoihin voidaan kirjata sovittelua koskien:

• Sovitteluun osallistuminen: tieto siitä, että lapsi on osallistunut sovitteluun, ja milloin sovittelu on toteutettu.
• Sovittelun rooli palvelukokonaisuudessa: miten sovittelu liittyy lapsen tilanteen arviointiin, esimerkiksi osana rikosasian käsittelyä, koulussa tapahtunutta kiusaamisväkivaltatilannetta tai perheen tukitoimia.
• Sovittelun vaikutus lapsen tilanteeseen: esimerkiksi onko sovittelu rauhoittanut tilannetta, tukenut lapsen vastuunottoa tai vaikuttanut palvelutarpeen arviointiin.
• Yhteistyö sovittelutoimiston kanssa: tieto yhteydenpidosta, edunvalvojan nimeämisestä tai muista sovittelun järjestämiseen liittyvistä toimista.
• Mahdolliset jatkotoimet: esimerkiksi tarve lastensuojelun tai sovittelutoimiston seurannalle tai tukitoimille sovittelun jälkeen.

Mitä ei saa dokumentoida?

• Sovittelussa käytyjen keskustelujen sisältöä.
• Osapuolten sanomisia, tunteita tai sopimuksen yksityiskohtia.
• Arvioita tai tulkintoja keskustelusta.

Lastensuojelun dokumentointi

Luottamuksellisuus tarkoittaa, että sovittelussa esiin tulleita asioita ei saa käyttää lastensuojelun päätöksenteon perusteena, elleivät ne ole muuten viranomaisen tiedossa tai osapuoli tuo niitä esiin sovittelun ulkopuolella. Toisaalta sovittelun ammattihenkilöstön on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus aina, jos hän arvioi sen edellytysten täyttyvän asiakaskontaktissa tai sovittelijan kertoman perusteella.

Lastensuojelu ja sovittelu riita-asioissa

Myös lastensuojelun työntekijä on viranomaisena oikeutettu tekemään sovittelualoite. Lapsella voi olla henkilösuhteisiin, kouluun tai muihin elämänalueisiin liittyviä riitoja, jolloin lastensuojelun työntekijän tehtävänä on tunnistaa riitojen vakavuusaste ja tarjota ennakollista tukea. Lapsen voi esimerkiksi ohjata rikos- ja riita-asioiden sovitteluun, joka vahvistaa lapsen osallisuutta vaikuttaa omaan asiaansa ja on siten lapsen edun mukaista.
Rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelu