RAI-arviointi asiakastyössä – Usein kysytyt kysymykset

Asiakkaalle suunnitellut sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan toteuttaa myös etäkäynteinä, jotka ovat rinnastettavissa asiakkaan luokse tehtäviin suunniteltuihin käynteihin. Ne huomioidaan RAI-arvioinnissa sen mukaan, mikä on käynnin suorittajan ammattinimike.

RAI-arvioinnista vastaa aina sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on RAI-välineistön käyttöön tarvittava osaaminen.

Eri rooleissa toimivat ammattilaiset kohtaavat iäkkään henkilön erilaisissa tilanteissa ja tekevät niissä havaintoja oman ammatillisen osaamisensa kautta. RAI-arvioinnin tekemiseen tarvitaan monipuolista tietoa asiakkaan tilanteesta, toimintakyvystä, voimavaroista ja suoriutumisesta. Siksi arvioinnissa on tärkeää hyödyntää kaikkien asiakaan palvelun toteuttamiseen osallistuvien ammattilaisten havaintoja ja kirjauksia.

Opiskelija tai hoiva-avustaja ei voi toimia arvioinnin toteuttajana, ellei hänellä ole vaadittavaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista osaamista. Hän voi kuitenkin osallistua arviointiin tuomalla esiin havaintojaan ja tietojaan asiakkaan arjesta.

Terapia voidaan kirjata RAI-arviointiin, jos yksikön työntekijöillä on käytössään tiedot terapiasuunnitelmasta, toteutuksesta ja arvioinnista. Tiedot voidaan saada asiakkaalta tai hänen läheiseltään.

Läheisten hankkima terapia voidaan kirjata arviointiin, kun se on kirjattu samaan asiakassuunnitelmaan kuin muukin asiakkaan hoito ja palvelu.

Fysioterapeutin laatimaa fysioterapiasuunnitelmaa voivat toteuttaa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, joilla on kuntoutumista edistävän hoitotyön koulutus.

Kun asiakkaalla on käytössä lääkedosetti tai muu lääkehoidon apuväline, kuten lääkerobotti tai lääkeautomaatti, arviointi tehdään seuraavasti kysymyksessä Välineelliset arkitoiminnot (IADL), Lääkityksestä huolehtiminen:

Kun hoitohenkilökunta suorittaa lääkitykseen liittyvistä tehtävistä yli 50 % (esim. tilaa lääkkeet, uusii reseptit, jakaa lääkkeet dosettiin tai robottiin), asiakas tarvitsee suurimman mahdollisen avun lääkityksestä huolehtimiseen. Asiakkaan suoriutumisessa ja suoriutumiskyvyssä ei tällaisessa tilanteessa ole eroa.

Jos hoitohenkilökunta suorittaa alle 50 prosenttia lääkitykseen liittyvistä tehtävistä, niin asiakkaan avun tarve määritellään sen mukaan, miten paljon hän apua tarvitsee.

Asiakkaan toimintakyvyn selvittämisessä on tärkeää tunnistaa asiakkaan todellinen suoriutuminen ja suoriutumiskyky. Asiakkaan omilla voimavaroilla on siis merkittävä rooli.

Esimerkkinä puhelimen käyttö: Asiakas pystyy käyttämään puhelintaan normaalisti hyvin, mutta arviointiajanjakson aikana hänellä on oikeassa kädessään kipsi, mikä estää puhelimen käytön. Tässä tapauksessa voidaan merkitä suoriutumisen kohdalle, että toimintoa ei tapahtunut lainkaan ja suoriutumiskyvyn kohdalle voidaan merkitä itsenäinen, ei apua, esivalmistelua tai ohjausta.

Ei voida. Kysymyksessä arvioidaan vain, miten asiakas suoriutuu fyysisesti kaupassa ostosten tekemisestä, tavaroiden valinnasta ja maksamisesta.

Asiakkaan kokonaislääkityksen kannalta on tärkeää, että kaikki hänelle määrätyt lääkkeet merkitään.

Jos asiakas ei ole ottanut arviointiajanjakson aikana hänelle määrättyä tarvittaessa otettavaa lääkettä, ”Lääke otettu/ei” -kohdassa lääke merkitään ei-otetuksi. 

Osallistumisella tarkoitetaan sitä, että asiakkaan kanssa käydään läpi RAI-arvioinnin tarkoitus. Osallistuminen RAI-arviointiin edellyttää vuorovaikutusta asiakkaan kanssa RAI-arvioinnin kysymyksiin vastatessa.

Osallistumiseksi riittää, että asiakas on ilmaissut näkemyksensä osaan kysymyksistä, vaikka muistisairaus tai toimintakyvyn aleneminen olisi estänyt osallistumisen muuhun arviointiin.

Pelkkä informoiminen RAI-arvioinnin tekemisestä ei riitä osallistumiseksi. 

Päivän aikana yksin vietetyn ajan pituudella tarkoitetaan yhteensä päivän aikana kertynyttä yksinoloaikaa.

Tässä huomioidaan vuorokauden aamu- ja iltapäivän tunnit, jolloin ihmisellä olisi mahdollisuus muun muassa ylläpitää sosiaalisia suhteita, jotka vaikuttavat psykososiaaliseen hyvinvointiin.

Kysymyksessä ei siis huomioida nukkumiseen kuluvaa yöaikaa.

Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeudesta on kirjattu lainsäädäntöön: itsemääräämisoikeus on lähtökohta ja ammattilaisen tulee pyrkiä toteuttamaan hoitoa ja palveluja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Myös poikkeuksista säädetään laissa, eli vastoin asiakkaan tai potilaan tahtoa tai suostumusta voidaan toimia vain laissa säädetyin perustein.

Asiakkaalla siis on oikeus kieltäytyä RAI-arvioinnistaan. Jos asiakas kieltäytyy RAI-arvioinnista, on toimintakykyä ja palvelutarpeita selvitettävä mahdollisuuksien mukaan yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa muita keinoja käyttäen.

Asiakkaalle tulee kieltäytymisen yhteydessä selvittää, mikä merkitys RAI-arvioinnilla on palvelujen ja hoidon suunnittelussa, ja miten RAI-arvioinnista kieltäytyminen vaikuttaa. Tarpeellista hoitoa ja palveluja ei voida evätä sillä perusteella, että asiakas kieltäytyy arvioinnista. Puutteellinen tieto asiakkaan terveydestä, toimintakyvystä, voimavaroista ja avun tarpeista voi vaikuttaa kuitenkin hoidon ja palvelujen suunnitteluun – esimerkiksi, jos asiakassuunnitelman tekijä ei ilman tehtyä RAI-arviointia osaa samalla tavoin hahmottaa kieltäytyjän tarpeita.

Laki potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (Finlex)
Sosiaalihuoltolaki (Finlex)
 

RAI-käsikirja on tärkein työvälineesi tehdessäsi RAI-arviointia. Lue kysymys kokonaan, ja tarkista, mitä käsikirja ohjeistaa kysymykseen vastaamiseen. 

Keskustele kollegoiden kanssa ja voit vielä tarkistaa asiakasasiakirjat.

Ota asia esille alueesi RAI-koordinaattorin tai esihenkilösi kanssa.

Tarvittaessa voit yhdessä RAI-koordinaattorin kanssa lähettää kysymyksen osoitteeseen rai(at)thl.fi.

RAI-käsikirja ja -arviointilomake löytyvät THL:n RAI-ekstranetistä, jonne organisaatiosi yhdyshenkilöillä on tunnukset. He voivat tallentaa materiaalit organisaation intranettiin tai jakaa ne sähköpostitse henkilöstölle. Voit kysyä esihenkilöltäsi, ketkä ovat organisaatiosi yhdyshenkilöitä.  THL päivittää arviointikäsikirjoja ja -lomakkeita vuosittain, joten muistathan tarkistaa, että sinulla on päivitetyt versiot käytössä. 

Huomioi: RAI-arviointikäsikirjoja tai -lomakkeita saa jakaa vain organisaation henkilöstölle, sähköisesti tai tulostettuna, ja vain sovittuun käyttötarkoitukseen. RAI-arviointikäsikirjojen ja -lomakkeiden lisenssioikeudet omistaa kansainvälinen interRAI-järjestö, joten niiden jakaminen vapaasti ei ole sallittua. 

Tulostetut materiaalit on hävitettävä asianmukaisesti, kun niitä ei enää tarvita.

Kun teet RAI-arviointia, löydät arviointikohtaisen käsikirjan tekstin kunkin arviointikysymyksen kohdalta.   

OID-koodi on yksikkökohtainen tunnus, jota käytetään yksikön yksilöimiseen Kanta-palveluissa.

Koodit määritellään THL-SOTE-organisaatiorekisteriin (Sosiaali- ja terveysalan organisaatiorekisteri), jota ylläpidetään koodistopalvelussa.

Ohjeet yksikön OID-tietojen löytämiseen ja tarkistamiseen rekisteristä löydät SOTE-organisaatiorekisteri-sivulta kohdasta "Tietojen tarkastaminen SOTE-organisaatiorekisteristä ja IAH-koodistosta".

SOTE-organisaatiorekisteri

Vuoteessa eläväksi määritellään asiakas, joka on/lepää/viettää aikaansa sängyssä omassa huoneessaan 22 tuntia vuorokaudessa tai enemmän, vähintään kahtena päivänä kolmesta. Asiakkaan kävelykyky ja kysy seistä sekä niihin liittyvät vaikeudet tulevat esille RAI-arvioinnin muissa kysymyksissä. 

Jos asiakas ei kykene nousemaan seisomaan omin avuin apuvälineen kanssa tai ilman sitä, tällöin ”ongelma on ilmennyt päivittäin”.  

Jos asiakas ei kykene seisomaan eikä seisten kääntymään 180 astetta, tällöin ”ongelma ei ole ilmennyt”. 

Jos asiakas ei kykene kävelemään, niin kysymykseen Epävarma kävely vastataan ”ongelma ei ole ilmennyt”.