Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje käsittelee hepatiitti A:n ehkäisyä ja hepatiitti A -virukselle altistuneiden ihmisten tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä.
Ohje on tarkoitettu ensisijaisesti hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän kunnan tartuntataudeista vastaavien lääkäreiden ja hoitajien sekä hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sairaanhoitopiirien tartuntatautien torjunnasta vastaavien yksiköiden ja kliinisten mikrobiologian laboratorioiden käyttöön. Ohje ei käsittele hepatiitti A:n ehkäisyä matkailijoilla. Ohje ei ole juridisesti velvoittava.
Hepatiitti A:n tarttuminen
Hepatiittia A:ta aiheuttaa pikornaviruksiin kuuluva hepatiitti A -virus (HAV).
Hepatiitti A on maailmalla hyvin yleinen kehittyvissä maissa, mutta Suomessa ja muissa korkean hygieniatason maissa riski tartunnalle on pieni. THL:n tartuntatautirekisteriin on raportoitu noin 20 tapausta vuosittain.
HAV tarttuu tavallisimmin ulosteella saastuneiden elintarvikkeiden tai veden välityksellä. Virus voi tarttua myös henkilöstä toiseen likaisten käsien tai seksikontaktin kautta. Virusta tarvitaan tartuntaan vain hyvin pieni määrä. Viime vuosina Suomessa ja muualla Euroopassa on esiintynyt erityisesti HAV:lla saastuneiden pakastemarjojen välityksellä aiheutuneita tartuntoja. Euroopassa on havaittu myös hepatiitti A -viruksen aiheuttamia epidemioita, joissa tartunta on saatu seksikontaktissa. Tartuntoja on liitetty etenkin miesten väliseen seksiin (MSM).
Taudinkuva
Itämisaika on keskimäärin neljä viikkoa (28 vrk, vaihtelu 15–50 vrk).
Ensioireita ovat mm. lämpöily, ruokahaluttomuus ja pahoinvointi. Keltaisuus ilmenee noin viikon kuluttua ensioireiden ilmaantumisesta. Sairastuneen uloste muuttuu usein harmaaksi ja virtsa tummaksi.
Viruksen erittyminen ulosteeseen (tartuttava vaihe) alkaa tavallisesti jo viikkoa (7 vrk) ennen ensioireita (kaksi viikkoa ennen keltaisuuden ilmaantumista) ja päättyy viikon (7 vrk) kuluttua keltaisuuden alusta tai kaksi viikkoa (14 vrk) ensioireiden alusta.
Aikuisista 50–70 prosentilla ilmenee oireita. Valtaosa alle 5-vuotiaista sen sijaan sairastaa hepatiitti A -infektion oireettomana tai lieväoireisena, mutta he voivat tartuttaa herkästi lähikontakteja (esim. vaippaikäisten lasten hoitajat, vanhemmat lapset), jotka voivat sairastua vakavasti.
HAV ei aiheuta kroonista infektiota tai pitkäaikaista viruskantajuutta. Sairastetusta infektiosta syntyy elinikäinen immuniteetti. Fulminantti hepatiitti on hyvin harvinainen komplikaatio, joka kehittyy noin 1 % sairastuneista ja on tavallisempi aikuisilla kuin lapsilla. Raskaana olevien naisten akuuttiin hepatiittiin on raportoitu liittyvän lisääntynyttä ennenaikaisen synnytyksen ja sikiön kasvun hidastumisen riskiä.
Hepatiitti A -tartunnan ennaltaehkäisy
Hepatiitti A:ta esiintyy kaikkialla maailmassa. Tartuntariski on korkein maissa, joissa hygieniataso on puutteellinen. Tartuntoja voidaan ehkäistä hyvällä käsihygienialla, puhtaasta juomavedestä huolehtimalla, välttämällä korkean riskin elintarvikkeita erityisesti kuumentamattomina, sekä rokottamalla.
Hepatiitti A:ta vastaan voidaan rokottaa hepatiitti A -rokotteella sekä hepatiitti A- ja B-yhdistelmärokotteella. Rokotteita tarjotaan kansallisessa rokotusohjelmassa tietyille riskiryhmille.
Omakustanteisena rokotusta suositellaan riskimaihin matkustaville. Rokote on erityisen tärkeä riskialueelle matkustaville henkilöille, jotka itse tai joiden perhe on kotoisin korkean riskin maasta.
Lue lisää: Hepatiitti A (Matkailijan terveysopas)
Laboratoriodiagnostiikka
Hepatiitti A -tartunta todetaan osoittamalla verestä vasta-aineita, S-HAVAb. Tällä tutkimuksella määritetään totaali-vasta-aineet, IgG ja IgM, hepatiitti A -virusta kohtaan.
IgG-vasta-aineet säilyvät veressä sairastetun infektion tai rokotuksen jälkeen useita vuosia. Totaalivasta-aineiden ollessa positiivisia tehdään jatkotutkimuksena IgM-luokan vasta-aineet S-HAVAbM, jotka ovat merkki tuoreesta infektiosta. Ne eivät jää pysyvästi elimistöön.
Tulosten tulkinta
HAVAb positiivinen (totaalivasta-aineet)
- henkilö on saanut tartunnan tai rokotettu
- kyseessä voi olla tuore tartunta tai aiemmin sairastettu
- testi ei yksinään kerro tartuttavuudesta
HAVAb positiivinen ja HAVAbM negatiivinen
- aiemmin sairastettu tartunta tai henkilö on rokotettu
- henkilö ei ole tartuttava
HAVAb-positiivinen ja HAVAbM-positiivinen
- tuore tartunta, IgM-vasta-aineet ovat mitattavissa 3–6 kuukauden ajan tartunnasta
- tartuttavuus liittyy pääasiassa infektion aktiiviseen vaiheeseen, noin yksi viikko ennen ensioireita – kaksi viikkoa ensioireiden alkamisen jälkeen
- äskettäin annettu rokote voi nostaa hetkellisesti IgM vasta-aineita.
Määritelmiä
Akuutti hepatiitti A -tapaus
Oireinen tai oireeton S-HAV-IgM-vasta-ainemäärityksellä todettu infektio.
Altistunut henkilö
Henkilö, joka ei ole sairastanut laboratoriovarmistettua hepatiitti A -infektiota tai jolla on puutteellinen rokotussuoja ja jokin seuraavista:
- henkilö, joka on mahdollisesti saanut tartunnan varmistetulta tapaukselta tämän ollessa tartuttavassa vaiheessa eli
- viikko (7vrk) ennen tapauksen ensioireita ja kaksi viikkoa (14 vrk) sen jälkeen
- kaksi viikkoa (14 vrk) ennen tapauksen keltaisuuden ilmenemisestä ja viikko (7 vrk) sen jälkeen
- kaksi viikkoa (14 vrk) oireettoman tapauksen laboratoriodiagnoosista
- henkilö, joka on nauttinut tai jonka epäillään nauttineen hepatiitti A -viruksella saastunutta ruokaa tai vettä
- henkilö, joka on ollut seksikontaktissa varmistetun tapauksen kanssa tämän tartuttavuusaikana
Mahdollisia altistustilanteita
- henkilö, joka asuu samassa taloudessa tai on samassa varhaiskasvatusryhmässä tai on ruokaillut ja käyttänyt samaa WC:tä toistuvasti varmistetun tapauksen kanssa tämän tartuttavuusaikana
- henkilö, joka on hoitanut varmistettua tapausta tämän tartuttavuusaikana (esimerkiksi vaipan vaihto, avustaminen WC:ssä varhaiskavatuksessa tai laitoksessa.)
Toimenpiteet, kun todetaan hepatiitti A –infektio
Sairastuneen tartuttavuusajan määrittäminen
Sairastuneen tartuttavuus alkaa noin viikko ennen ensioireiden alkua, eli noin kaksi viikkoa ennen keltaisuuden alkua, ja kestää noin viikon ajan keltaisuuden alusta arvioituna.
Tartuntalähteen selvittäminen
Seuraavia seikkoja tulee selvittää 7 viikon (50 vrk) ajalta ennen ensimmäisten oireiden ilmaantumista:
Matkustus
- sairastuneen ulkomaan matkustusanamneesi
- muiden samassa taloudessa asuvien ulkomaan matkustusanamneesi 14 viikkoa (100 vrk) ennen selvityksen kohteena olevan henkilön sairastumista
Seksikontaktit
- sairastuneen mikä tahansa seksikontakti tartuttavuusaikana
- korkeampi riski erityisesti miestenvälisessä seksissä sekä pistämällä huumeita käyttävillä
Hepatiitti A -infektio tai siihen sopivat oireet lähiympäristössä
- perheenjäsenet ja muut samassa taloudessa asuvat
- varhaiskasvatus
- muut henkilöt, joiden kanssa on ollut läheisessä kosketuksessa
Riskielintarvikkeet
- raakana syödyt osterit ja huonosti kypsennetyt simpukat, muut tavanomaisesta poikkeavat kypsentämättä nautittavat elintarvikkeet
- ulkomaan matkalta tuodut, kypsentämättöminä nautitut elintarvikkeet
- kuumentamattomina nautitut ulkomaista alkuperää olevat pakastemarjat
Puutteellinen hygienia
Raskaana olevien altistuneiden kartoitus
Toimenpiteet yksittäisen hepatiitti A-tapauksen yhteydessä
Uusien tartuntojen ehkäisy
- Tehostettu käsihygienia
- Varmistetuille tapauksille ja altistuneille korostetaan huolellisen käsien saippuapesun merkitystä erityisesti vaipanvaihdon, WC:ssä käynnin ja ruoan valmistuksen yhteydessä
Rokottaminen
Altistuneiden suojaamiseksi käytetään ensisijaisesti hepatiitti A -rokotetta. Rokote tulee antaa viimeistään kahden viikon kuluessa altistuksesta. Ensimmäisen hepatiitti A -rokoteannoksen jälkeen todetaan suojaava vasta-ainetaso yli 80 prosentilla kahden viikon ja yli 90 prosentilla kuukauden kuluttua.
Lisäksi on suoraa näyttöä, että rokote estää noin 80 % tapauksista, kun se annetaan kahden viikon sisällä altistuksesta.
Hepatiittirokotteiden antama suoja rokotussarjan jälkeen on yleensä elinikäinen.
Lähikontaktien suojaamiseksi tai epidemiatilanteessa aiemmin rokottamattomalle altistuneelle annetaan yksi annos hepatiitti A -rokotetta. Pitkäaikaisen suojan saavuttamiseksi suositellaan tehosteannosta 6–12 kuukauden kuluttua.
Alle 1-vuotiaita lapsia ei tarvitse suojata rokotteella, koska he saavat hyvin harvoin oireisen hepatiitti A -infektion. He voivat kuitenkin tartuttaa muita, joten heidän lähikontaktinsa (perheenjäsenet, varhaiskasvatus) tulee suojata hepatiitti A -rokotteella lisätapausten ehkäisemiseksi.
Raskaus ja imetys eivät ole hepatiitti A -rokotuksen vasta-aiheita.
Hepatiitti A –rokote on maksuton tiettyihin riskiryhmiin kuuluville kansallisessa rokotusohjelmassa.
Erityisryhmien kohdalla suojaamiseen on aiemmin käytetty myös riittävän hepatiitti A -vasta-ainetason sisältäviä immunoglobuliinivalmisteita. Suomessa ei tällä hetkellä kuitenkaan ole tähän tarkoitukseen sopivia myyntiluvallisia valmisteita. Hepatiitti A –rokote on maksuton tiettyihin riskiryhmiin kuuluville kansallisessa rokotusohjelmassa.
Lue lisää: Hepatiitti A –rokote
Immunoglobuliini
Immunoglobuliini sisältää hepatiitti A -vasta-aineita. Suomessa ei ole tällä hetkellä saatavilla hepatiitti A:han tarkoitettuja myyntiluvallisia valmisteita. Yleisen kansainvälisen käytännön mukaan voidaan antaa myös immunoglobuliinivalmistetta, jolla ei ole virallista käyttöindikaatiota hepatiitti A:han (Hizentra 200 mg/ml inj.).
Jos immunoglobuliini annetaan 2 viikon kuluessa oletetusta tartunnasta, se ehkäisee oireisen taudin noin 85 %:lla altistuneista. Myöhemminkin annettu immunoglobuliini voi lieventää taudin vakavuutta, mikäli tartunnasta on kulunut enintään neljä viikkoa (28 vrk).
Alle 10-vuotiaalle lapselle annos on 500 mg lihakseen ja aikuiselle 1000 mg lihakseen. Alle 1-vuotiaita ei tarvitse suojata (ks. edellä). Raskaus tai imetys eivät ole immunoglobuliinin vasta-aiheita. Immunoglobuliinin anto ei vaikuta hepatiitti A -infektion serologiseen diagnostiikkaan (IgM) jatkossa. Immunoglobuliini suojaa hepatiitti A -infektiolta 2–4 kuukauden ajan. Mahdollinen edeltävä immunoglobuliinin anto ei ole este rokotteen antamiselle.
| Valmiste | Vahvuus | Annostustapa | Annos aikuisille ja yli 10 vuotiaille lapsille | Annos alle 10-vuotiaille lapsille | Pakkauskoot |
|---|---|---|---|---|---|
| Hizentra | 200 mg/ml | IM | 1000 mg (5 ml) | 500 mg (2,5 ml) | 5 ml, 10 ml, 20 ml, 50 ml |
Lue lisää: UK Health Security Agency Guidance on Hepatitis A immunoglobulin (issued 2024)
Menettely erityisryhmien kanssa
Riskityöntekijät
Elintarviketyöntekijät, jos he käsittelevät kypsentämättä tarjoiltavia elintarvikkeita, päiväkotien hoitohenkilökunta, perhepäivähoitajat ja muut pieniä lapsia työssään hoitavat.
- Työntekijälle annetaan ohjeet jäädä välittömästi pois työstä hepatiitiksi sopivien oireiden ilmaantuessa siihen asti, kunnes hepatiitti A -diagnoosi varmistuu.
- Työntekijä voi palata työhön viikon (7 vrk) kuluttua keltaisuuden ilmaantumisesta tai kahden viikon (14 vrk) kuluttua ensioireiden alusta (oireettomilla laboratoriodiagnoosista), mikäli keltaisuutta ei kehity.
- Altistuneiden työntekijöiden työssä käynti ja näytteiden otto oireettomien tartuntojen tunnistamiseksi ratkaistaan hyvinvointialueen tartuntatautiyksikössä. Rutiininomaisen työstä pidättämisen sijaan tulisi harkita, onko työntekijälle osoitettavissa muita tehtäviä, joissa riski tartunnan leviämisestä edelleen on vähäinen.
- Hyvän käsihygienian merkitystä tulee korostaa.
Terveydenhuollon henkilökunta
- Hepatiitti A:n leviämisriski infektoituneesta terveydenhuollon henkilökunnasta potilaisiin tai muuhun henkilökuntaan on vähäinen, jos noudatetaan hyvää käsihygieniaa.
- Terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluva voi palata normaaliin potilastyöhönsä viikon (7 vrk) kuluttua keltaisuuden alusta tai kahden viikon (14 vrk) kuluttua ensioireiden alusta (oireettomilla laboratoriodiagnoosista), mikäli keltaisuutta ei kehity. Mikäli vointi sallii, hän voi toimia jo tätä ennen muissa tehtävissä sairaalassa.
- Samoja ohjeita voidaan soveltaa myös pitkäaikaishoitolaitosten henkilökuntaan (esim. vanhuksia ja kehitysvammaisia hoitavat).
Varhaiskasvatuksessa olevat lapset
- Hepatiitti A:han sairastunut lapsi voi palata varhaiskasvatukseen viikon (7 vrk) kuluttua keltaisuuden alusta tai kahden viikon (14 vrk) kuluttua ensioireiden alusta, mikäli keltaisuutta ei ilmaannu.
- Oireettomat laboratoriovarmistetut tapaukset voivat palata varhaiskasvatukseen kahden viikon (14 vrk) kuluttua laboratoriodiagnoosista.
- Jos sairastunut lapsi ei ole ehtinyt olla varhaiskasvatuksessa tartuttavuusaikana, lapsi pidetään pois varhaiskasvatuksesta viikko (7 vrk) keltaisuuden alusta tai kaksi viikkoa (14 vrk) ensioireiden alusta (oireettomilla laboratoriodiagnoosista), eikä varhaiskasvatusryhmää tarvitse suojata.
- Jos sairastunut lapsi on ollut tartuttavassa vaiheessa varhaiskasvatuksessa, suojataan ryhmässä olevat yksi vuotta täyttäneet lapset sekä koko henkilökunta ja alle 1-vuotiaiden lasten perheenjäsenet rokottamalla. Jos näin on toimittu, sairastunut lapsi voi palata hoitoon heti voinnin salliessa.
- Altistunut alle 1-vuotias lapsi pidetään pois varhaiskasvatuksesta itämis- ja tartuttavuusajan, koska häntä ei voida suojata rokottamalla.
- Jos sairastuneen kanssa eri varhaiskasvatusryhmässä oleva lapsi on altistunut ja rokotettu (esim. sairastuneen sisarus), vaihtoehdot ovat joko
- hygienian tehostaminen (vaippaikäisillä haastavaa)
- altistuneen pitäminen pois varhaiskasvatuksesta, tai
- ryhmän muiden lasten, henkilökunnan sekä alle 1-vuotiaiden lasten perheenjäsenten rokottaminen.
- Mikäli altistunut alle kouluikäinen lapsi on ehtinyt olla varhaiskasvatuksessa 15–50 vuorokauden sisällä altistuksesta, voidaan hänestä tutkia HAV-vasta-aineet mahdollisen oireettoman HAV-infektion poissulkemiseksi.
Muut työntekijät ja koululaiset
Mikäli muussa kuin edellä mainituissa ammateissa työskentelevällä henkilöllä tai koululaisella todetaan hepatiitti A, hän voi yleensä palata normaaliin toimintaansa heti voinnin salliessa hyvää käsihygieniaa noudattaen. Työntekijän riskinarvio tehdään työterveyshuollossa.
Toimenpiteet hepatiitti A -epidemian yhteydessä
Epidemialla tarkoitetaan tässä yhteydessä, että tapauksia on enemmän kuin yksi.
Epidemia päiväkodissa
Päiväkotiepidemialla tarkoitetaan vähintään kahta varmistettua tapausta tai yhtä varmistettua tapausta ja lisäksi keltaisuutta vähintään yhdellä muulla henkilöllä.
Hepatiitti–A-rokote suositellaan annettavaksi kaikille päiväkodin yksi vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille lapsille, koko hoitohenkilökunnalle ja kaikkien lasten yksi vuotta täyttäneille perheenjäsenille.
Varhainen asiantuntijakonsultaatio (hyvinvointialueen tartuntatautiyksikkö) on yleensä tarpeen.
Epidemia koulussa, sairaalassa, laitoksessa tai työyhteisössä
Hepatiitti-A-rokotteen anto sekä altistuneiden tutkiminen, esim. elintarviketyöntekijöiden joukossa, harkitaan tilannekohtaisesti.
Varhainen asiantuntijakonsultaatio (hyvinvointialueen tartuntatautiyksikkö) on tarpeen kohderyhmän määrittämiseksi ja epäillyn epidemian rajaamiseksi.
Epidemia erityisissä riskiryhmissä
Riskiryhmissä saattaa ilmetä hepatiitti A -epidemioita. Myös tällöin on varhainen asiantuntijakonsultaatio aiheellinen.
Kyseisille riskiryhmille pyritään jakamaan tietoa hepatiitti A -infektiosta ja sen tartuntatavoista. Mahdollisuuksien mukaan rokotetaan kyseiseen ryhmään kuuluvat.
Epidemiatilanteessa annettujen rokotusten lisäksi tulisi pyrkiä antamaan tehosteannokset 6–12 kk kuluttua seuraavien epidemioiden ehkäisemiseksi.
Hoidon ja ehkäisyn kustannukset sekä tapausten ilmoittaminen
Hepatiitti A on yleisvaarallinen tartuntatauti. Lääkärin ja mikrobiologian laboratorion tulee tehdä tartuntatauti-ilmoitus laboratoriokokein varmistetuista tapauksista tartuntatautirekisteriin.
Taudin diagnosoineen lääkärin on syytä ensi tilassa ottaa yhteys hyvinvointialueen tartuntatautiyksikköön. Jos on herännyt epäily elintarvike- tai vesivälitteisestä epidemiasta, kunnan epidemiaselvitystyöryhmän tulee ilmoittaa siitä epäilyilmoituslomakkeella THL:een.
Lue lisää: Ilmoita epidemiaepäilystä
Taudin tutkimuksen, hoidon ja torjuntatoimien kustannuksista vastaa potilaan hyvinvointialue ja ne ovat potilaalle maksuttomia.
