Toimenpideohje MERS-koronavirustapauksiin

Tällä sivulla

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Tämä ohje on tarkoitettu hyvinvointialueiden tartuntataudeista vastaaville yksiköille, alueellisesta tartuntatautien torjunnasta vastaaville yksiköille sekä kliinisen mikrobiologian laboratorioille.

Tässä toimenpideohjeessa kerrotaan:

milloin MERS-infektiota on syytä epäillä
miten MERS-potilasta hoidetaan
miten ehkäistään tartunnan leviämistä sairastuneen lähiympäristöön.

Ohje ei ole juridisesti velvoittava.

MERS-koronaviruksen levinneisyys ja tartuntatapa

Middle East Respiratory Syndrome koronavirus eli MERS-CoV todettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2012 Saudi Arabiassa potilaalta, joka menehtyi vakavaan hengitystieinfektioon. Vuoden 2025 loppuun mennessä yli 2600 tapausta on todettu ihmisessä. Tartunnan lähteeksi on tunnistettu kamelit.

Seroepidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että virusta esiintyy laajasti kameleilla eri puolilla maailmaa. Tunnetut MERS-tautitapaukset keskittyvät kuitenkin potilaisiin, joilla on epidemiologinen kytkös Arabian niemimaalle.

Ihminen voi saada tartunnan kameleista suoraan tai epäsuoraan niiden maidon tai muun tuotteen välityksellä. Virus voi myös tarttua ihmisestä toiseen läheisessä kosketuksessa etenkin perhepiirissä ja sairaalaympäristössä. Laajoja sairaalaepidemioita on kuvattu Yhdistyneiden arabiemiirikuntien lisäksi myös Etelä-Koreassa, jossa matkalta palannut henkilö aiheutti yli 150 henkilön epidemian.

MERS-tapauksista yli 80 % on raportoitu Saudi-Arabiassa. Euroopassa tapauksia on todettu viimeksi 2025 Ranskassa ja 2015 Saksassa Arabian niemimaalla vierailleilla matkailijoilla.

MERS-infektion oireet

Tyypillisiä MERS-taudin oireita ovat kuume, yskä ja hengenahdistus. Keuhkokuume on yleinen löydös mutta sitä ei esiinny kaikilla potilailla. Myös ruoansulatuskanavan oireita, kuten ripulia, on raportoitu.

Vaikea sairaus voi aiheuttaa hengitysvajauksen, joka vaatii hengityskonehoitoa ja tehohoitoyksikön tukea. Valtaosa tartunnan saaneista sairastaa taudin lievänä, jolloin tartunta jää usein huomaamatta.

Vakavampaa tautia todetaan erityisesti iäkkäillä, heikentyneen immuunijärjestelmän omaavilla sekä henkilöille, joilla on kroonisia sairauksia, kuten munuaissairaus, syöpä, krooninen keuhkosairaus ja diabetes. Näistä yli kolmasosa on menehtynyt tautiin.

MERS-tartunnalta suojautuminen

Tartunnan mahdollisen vakavuuden vuoksi hoitohenkilökunnan asianmukaiseen suojautumiseen sekä tartunnan leviämisen torjumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota terveydenhuollossa.

Paras tapa suojautua miltä tahansa hengitystieinfektiolta on noudattaa hyvää käsihygieniaa.

Myös potilaan hengitystie-eritteiltä tulee suojautua:

Potilasta opastetaan peittämään nenänsä ja suunsa yskiessä sekä niistäessä käyttämään kertakäyttönenäliinaa
Käytetään yskivällä potilaalla ja/tai häntä hoitavalla henkilökunnalla kirurgista suu-nenäsuojusta.

Milloin Suomeen palaavalta matkailijalta tulee epäillä MERS-infektiota?

Suomalaisten matkailijoiden infektioriski on hyvin pieni.

Nykytilanteessa MERS-koronavirusinfektio voi Suomessa tulla kyseeseen ensisijaisesti Lähi-idästä palaavilla matkailijoilla, joilla MERS-koronavirusinfektion taudinkuvaan sopivia oireita, jotka eivät selity muulla diagnoosilla JA listattu epidemiologinen linkki:

Kontakti laboratoriovarmistettuun MERS-tapaukseen TAI
Kontakti kameliin tai altistuminen kamelin eritteille ja/tai kameliperäisille tuotteille (esim. pastöroimaton kamelinmaito) TAI
on epäily sairaalassa saadusta tartunnasta (kts. MERS-kriteerit).

THL tiedottaa uusista merkittävistä ohjeistukseen vaikuttavista MERS-epidemioista tarvittaessa.

Ajantasaista tietoa MERS-tilanteesta löydät WHO:n ja ECDC:n verkkosivuilta:

MERS-epäilyn kriteerit avohoidossa

Avohoidossa vastaanotolle tullut tai puhelimitse yhteyttä ottanut potilas ohjataan MERS-CoV-tutkimuksiin, jos seuraavat kaksi kriteeriä täyttyvät:

Taudinkuva: äkillinen kuumetauti (kuume >38°C), johon liittyy hengitystieinfektion oireita tai löydöksiä (yskää, hengitysvaikeus), ja joka on asteeltaan sairaalahoitoa vaativa JA
Altistumistiedot: 14 vrk sisällä ennen oireiden alkua jokin seuraavista:
1. Läheinen kontakti laboratoriovarmistetun MERS-tapauksen kanssa missä tahansa maassa TAI
2. Läheinen kontakti kamelin ja/tai kamelin eritteiden ja kameliperäisten tuotteiden (esim. pastöroimaton maito) kanssa Saudi-Arabiassa tai maassa, missä on kuluvan vuoden aikana todettu kotoperäisiä MERS-tartuntoja TAI
3. Oleskelu sairaalassa potilaana/omaisena/työntekijänä Saudi-Arabiassa tai maassa, missä on kuluvan vuoden aikana todettu kotoperäisiä MERS-tartuntoja.

Edellisen kerran tautia havaittiin muualla kuin Saudi-Arabiassa vuonna 2023, jolloin Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa todettiin yksittäinen tapaus. (Päivitetty 10/2025).

Potilaan ohjaus tutkimuksiin tehdään infektiolääkärin ohjeiden mukaan. Tämä on erityisen tärkeää, jotta potilas voidaan ohjata suoraan hänelle sopivimpaan tutkimuspaikkaan ylimääräisiä kontakteja välttäen. (Kts. Näytteenotto ja laboratoriodiagnostiikka).

Potilaan haastattelu ja jatkotoimenpiteet

Paikallisen lääkärin tulee ensin selvittää potilasta haastattelemalla tarkat altistumis- ja oiretiedot sekä arvioida, täyttyvätkö kriteerit.

Myönteisessä tapauksessa lääkäri konsultoi seuraavaksi oman hyvinvointialueensa infektiolääkäriä. Ellei hän ole tavoitettavissa, oman yhteistyöalueensa infektiolääkäriä.

Infektiolääkäri ottaa virka-aikana yhteyttä THL:n tartuntatautilääkäriin tai päivystysaikana HUS:in infektiopäivystäjään. Heidän kauttaan saa tarvittaessa yhteyden THL:n päivystäjään, joka tekee epidemiologisen riskinarvion ja tuntee ajantasaisen kansainvälisen tilanteen.

MERS-epäilyn kriteerit sairaalassa

Sairaalassa potilaalle harkitaan MERS-CoV-tutkimuksia infektiolääkäriä konsultoiden, jos seuraavat kaksi kriteeriä täyttyvät:

Taudinkuva: äkillinen kuumetauti (kuume >38°C), johon liittyy hengitystieinfektion oireita kuten yskää tai hengitysvaikeutta sekä radiologisesti varmistettu keuhkokuume tai ARDS (acute respiratory distress syndrome) JA
Altistumistiedot: 14 vrk sisällä ennen oireiden alkua jokin seuraavista:
1. Läheinen kontakti laboratoriovarmistetun MERS-tapauksen kanssa missä tahansa maassa TAI
2. Läheinen kontakti kamelin ja/tai kamelin eritteiden ja kamaliperäisten tuotteiden (esim. Pastöroimaton maito) kanssa Saudi-Arabiassa tai maassa, missä on kuluvan vuoden aikana todettu kotoperäisiä MERS-tartuntoja TAI
3. Oleskelu sairaalassa potilaana/omaisena/työntekijänä Saudi-Arabiassa tai maassa, missä on kuluvan vuoden aikana todettu kotoperäisiä MERS-tartuntoja.

Varotoimet ja eristäminen

Jos kliinisen taudinkuvan, altistumishistorian ja infektiolääkärin konsultaation perusteella päädytään ottamaan MERS-CoV-tutkimuksia, potilas eristetään ja hoidetaan samoja varotoimia käyttäen kuin lintuinfluenssainfektioepäily:

tavanomaiset varotoimet
kosketuseristys
pisaraeristys (visiiri tai suojalasit)
ilmaeristys.

Lue lisää: Tavanomaiset varotoimet ja varotoimiluokat

Potilaan lähikontakti kartoitetaan, ja heidän oireittensa mahdollista kehittymistä seurataan 14 vuorokauden ajan altistumisen jälkeen.

Lähikontakteiksi lasketaan:

samassa taloudessa asuvat
suoraan hengitystie- tai muille kehon eritteille altistuneet
hoitohenkilökunta sekä muut terveydenhuollossa altistuneet.

Näytteenotto ja laboratoriodiagnostiikka MERS-koronavirusepäilyssä

MERS:in laboratoriodiagnostiikka on keskitetty julkiseen terveydenhuoltoon HUS Diagnostiikkakeskukseen.

Spesifistä MERS-koronavirus -diagnostiikkaa tulee pyytää ainoastaan infektiolääkärin konsultaation jälkeen.

Suositeltavat MERS-koronaviruksen mikrobiologiset tutkimukset

Diagnostisen laboratorion kliinisen mikrobiologian yksiköiltä tulee selvittää diagnostiikan valmiudet ennen näytteiden lähettämistä.

-MERS_koronaviruksen (hCoV-EMC) RNA –osoitus (ZoonNhO, KL nro 20857)

MERS-koronaviruksen RNA-osoitustutkimuksia varten otetaan aina rinnakkaiset näytteet, jotka toimitetaan THL:n mikrobiologian yksikköön virologian laboratorioon Helsinkiin. HUS Diagnostiikkakeskus toimittaa rinnakkaiset näytteet THL:ään.

Ennen näytteiden lähettämistä on ehdottomasti oltava yhteydessä THL:n virologian laboratorioon:
Niina Ikonen, puh. 029 524 8413 ja Carita Savolainen-Kopra, puh. 029 524 8884

Diagnostiset näytteet tulisi ottaa ensisijaisesti alemmista hengitysteistä (BAL- tai yskösnäyte).

Virusviljelytutkimukset (myös erotusdiagnostiset virusviljelyt) tulee tehdä vain turvaluokka 3:n (BSL-3) kriteerit täyttävissä laboratorioissa. MERS-positiivisista virusviljelmistä toimitetaan näyte THL:lle.

Tapauskohtaisesti infektiolääkärin konsultaation perusteella voidaan tehdä muita erotusdiagnostisia määrityksiä.

Näytteiden ottaminen

Yskös- tai BAL-näyte
Mikäli yskös- tai BAL-näytteen ottaminen ei ole mahdollista, tutkimus voidaan tehdä nenänieluimu- tai nenänielutikkunäytteestä

Jos tutkimus halutaan tehtäväksi useammasta eri näytelaadusta, tulee ne lähettää laboratorioon samanaikaisesti. Jokaisella näytelaadulle tulee olla oma ZoonNhO-pyyntö.

Näytteet pakataan tartuntavaarallisten näytteiden tapaan, huomioiden voimassaolevat toimintaohjeet.

Epäilynäytteeseen merkitään “MERS-epäily”
Myös erotusdiagnostiset näytteet tulee pakata ja merkitä samaan tapaan, niin kauan kuin epäily on voimassa. Näytekuljetuslaatikon päälle tulee merkitä selkeästi ”INFEKTIOHÄLYTYS”

Näytteiden lähetys

Näytteet tulisi toimittaa tutkittavaan laboratorioon kylmäkuljetuksena (+4°C). Kuljetusviiveen minimoimiseksi näytteet tulisi lähettää HUS Diagnostiikkakeskukseen ja erityisjärjestelyin (pikakuriirikuljetus tai taksikuljetus). Postitse lähettämistä ei suositella. Sairaalan sisäisistä näytekuljetuksista ohjeita antavat asianomaiset yksiköt.

Ennen näytteiden lähettämistä HUS Diagnostiikkakeskukseen soita Virologian yksikköön ja sovi näytteiden analysoinnista sekä näytekuljetuksista. Virka-aikana (ma–pe, klo 08–15) soita numeroon 050 427 2169 ja päivystysaikana (klo 15–08 sekä la–su ja pyhäpäivät) numeroon 040 -837 4010 tai 040 -837 4011.

Näytteet lähetetään aina osoitteella: HUS Diagnostiikkakeskus, Kliininen mikrobiologia, Näytteiden vastaanotto, Haartmaninkatu 1-3, 00290 Helsinki.

Kirjallisuutta

Kim, S. W., et al. "Middle East respiratory syndrome coronavirus outbreak in the Republic of Korea, 2015." Osong Public Health Res Perspect 6.4 (2016): 269-78.