Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on tarkoitettu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, opiskelijahuollon, nuorisotyön, kasvatus- ja koulutusalan ammattilaisille sekä muille asiakastyötä tekeville.
Ohje antaa välineitä puheeksioton ja mini-intervention toteuttamiseen sekä motivoivan työotteen hyödyntämiseen. Nämä menetelmät tarjoavat mahdollisuuden pysähtyä rauhassa asiakkaan tilanteen äärelle ja tukea häntä.
Puheeksioton ja mini-intervention tavoitteet
Puheeksioton ja mini-intervention tärkein tavoite on ehkäistä ja vähentää haittoja sekä tukea asiakkaan hyvinvointia.
Puheeksiotto on ammattilaisen tekemä keskustelualoite. Se voi olla esimerkiksi osa terveystarkastusta tai tapahtua erikseen sovituissa palvelupolun kohdissa joko systemaattisesti tai harkinnanvaraisesti.
Mini-interventio on lyhyt, motivoivaan työotteeseen pohjautuva menetelmä, joka toteutetaan asiakkaan tilanteeseen suhteutettuna. Yksi keskustelu voi riittää, mutta yleensä siihen kuuluu myös vähintään yksi jatkotapaaminen tai seuranta.
Prosessin kulkuun ja pituuteen vaikuttaa asiakkaan ongelma, toimintakyky ja halukkuus muutokseen.
Mini-interventiosta voidaan käyttää myös muita läheisiä käsitteitä, kuten lyhytneuvonta.
Mini-intervention tavoitteet:
- lisätä asiakkaan ymmärrystä käytön tai toiminnan vaikutuksista
- vahvistaa motivaatiota ja uskoa omiin voimavaroihin
- tunnistaa tuen ja palveluiden tarve ajoissa
- ehkäistä haittojen syventymistä.
Puheeksiotto ja mini-interventio käytännössä
Puheeksiotto voi alkaa luvan kysymisellä: “Meillä on tapana kysyä asiakkaan päihteiden käytöstä. Sopiiko, että kysyn muutaman kysymyksen?”
Keskustelua voi jatkaa avoimilla kysymyksillä ja kartoituslomakkeen täyttämisellä.
Avoimia kysymyksiä
- Oletko huomannut, että päihteiden käyttö tai rahapelaaminen vaikuttaa arjessa jaksamiseesi tai mielialaasi?
- Oletko huomannut, että päihteiden käyttö tai rahapelaaminen on vaikuttanut ihmissuhteisiisi?
- Onko läheisesi ollut huolissaan päihteiden käytöstäsi tai rahapelaamisestasi?
Esimerkkejä kartoituslomakkeista
- AUDIT eli alkoholin riski- ja ongelmakäyttöä kartoittava kysely
- AUDIT-C eli alkoholin riskikäyttöä kartoittava kolmen kysymyksen kysely
- DUDIT eli huumeiden käyttöä tarkasteleva testi
- BBGS eli kolme kysymystä rahapeliongelman tunnistamiseksi
- PGSI eli rahapelaamisen haittojen kartoittaminen
Puheeksioton ja kartoittamisen jälkeen tehdään tarvittaessa laajempi mini-interventio. Mini-interventio on motivoivaan työotteeseen perustuva menetelmä, jossa ammattilainen:
- käsittelee asiakkaan kanssa kartoituksen tulokset
- tarjoaa asiakkaan tilanteessa merkityksellistä palautetta ja tietoa
- tukee asiakasta pohtimaan omaa tilannettaan sekä halukkuuttaan ja voimavarojaan muutokseen
- ohjaa häntä käyttämään oma-apumateriaaleja
- kannustaa konkreettisiin muutoksiin
- sopii asiakkaan kanssa tarvittavista jatkotoimista ja tapaamisista.
Motivoiva työote ja motivoiva haastattelu
Motivoiva haastattelu on motivoivan työotteen yksi menetelmä. Se on Käypä hoito -suositusten mukainen menetelmä, jota voidaan soveltaa mini-interventiossa.
Motivoivan haastattelun perusteet:
- avoimien kysymysten esittäminen
- muutospuheen tunnistaminen
- niin sanottu heijastava kuuntelu eli asiakkaan kertoman toistaminen tai toteaminen sekä
- yhteenvetojen tekeminen keskustelun kuluessa.
Myönteisen vuorovaikutuksen avulla voidaan:
- työstää tunnistettuja ristiriitoja
- herättää halukkuutta muutokseen sekä
- tukea asiakkaan aloitteellisuutta ja aktiivista toimijuutta.
Motivoiva haastattelu tukee asiakkaan sisäisen motivaation syntymistä: se korostaa muutoksen merkitystä, vahvistaa luottamusta muutoksen onnistumiseen ja tukee valmiutta muutoksen toteuttamiseen.
Malli mini-interventiosta motivoivan haastattelun menetelmällä
-
1
Kysy päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä, rahapelaamisesta tai huumaavien lääkkeiden käytöstä
- Käytätkö alkoholia tai tupakka- tai nikotiinituotteita?
- Pelaatko rahapelejä?
- Miten käytät lääkkeitä?
-
2
Arvioi päihteiden käyttöä tai rahapelaamista tarkemmin yhdessä asiakkaan kanssa
Hyödynnä esimerkiksi AUDIT-C-, HSI- ja BBGS-testejä.
Kerrotko vähän tarkemmin alkoholin / tupakka- tai nikotiinituotteiden/lääkkeiden käytöstäsi tai rahapelaamisestasi?
-
3
Tarjoa tietoa tilanteen tueksi
Tue asiakkaan pohdintaa ja päätöksentekoa vähentämisen tai lopettamisen suhteen.
- Kerroit juuri [asia]. Mitä sinä ajattelet alkoholinkäytöstäsi / tupakoinnistasi / rahapelaamisestasi?
- Mitä myönteisiä puolia näet siinä, että lopettaisit/vähentäisit?
- Millaisia voimavaroja sinulle on muutokseen?
- Kuinka luottavaisesti suhtaudut siihen, että onnistut?
- Tarkoitatko tällä sitä, että…?
-
4
Tehkää suunnitelma asiakkaan kanssa ja sovi jatkotuesta
Kerro asiakkaalle, mistä hän voi saada apua ja vertaistukea. Jos asiakas ei ole halukas muutokseen, kerro, että hän voi aina palata asiaan. Kerro myös, mistä hän saa silloin tukea.
- Voisimmeko alkaa suunnitella, miten vähentäisit tai lopettaisit?
- Millaista tukea haluaisit siihen?
- Toivon, että mietit vielä, mistä keskustelimme. Muista, että voit milloin tahansa ottaa yhteyttä tässä asiassa, ja voimme silloin pohtia sinulle sopivaa etenemistapaa ja tukea.
-
5
Ohjaa ja tarvittaessa saata hoidon ja palvelutarpeen arviointiin sosiaali- ja terveyspalveluihin
Voit sanoa, vaikkapa, että ”lisää tukea ja apua on saatavilla, soitetaanko sinne yhdessä”.
Asiakkaille on aina hyvä tarjota lisätietoa mukaan otettavassa muodossa: esimerkiksi esite, jossa on myös verkkosivujen osoite. Tietoa on hyvä olla saatavilla kotimaisten kielten lisäksi myös muilla kielillä.
Muista, että muutos etenee vaiheittain. Välillä mennään eteenpäin tavoitetta kohti, välillä palataan syystä tai toisesta lähemmäs lähtötilannetta. Asiakkaassa ilmenevää vastustusta voi myötäillä esimerkiksi osoittamalla myötätuntoa ja ymmärrystä sekä heijastelemalla kuulemaansa niin, että keskusteluun tulee myös uusia näkökulmia.
Mini-interventio digiohjauksessa
Valmistaudu digiohjaukseen tutustumalla erikseen asiakas- tai potilastietojärjestelmässä oleviin tietoihin sekä asiakkaan digitaaliseen ohjausympäristössä kirjaamiin tietoihin, kuten asiakirjoihin, kyselyihin ja oirepäiväkirjoihin sekä etäseurannan kautta välittyviin tietoihin.
Digiohjauksen asiakaslähtöisyyden varmistamiseksi kysy asiakkaalta, mitä hän tietää ohjattavasta asiasta ja millaisia toiveita hänellä on ohjauksen suhteen.
Digiohjauksen erityispiirteitä ja vinkkejä ammattilaiselle
- Tunnista asiakkaan digivalmiudet ja -tottumukset. Tarjoa ohjausta asiakkaan digiosaamisen tasolle sopivalla tavalla.
- Hyödynnä olemassa olevaa digitaalista tietoa, kuten kyselyitä, oirepäiväkirjoja ja etäseurantatietoja, keskustelun avaamisessa ja asiakkaan tilanteen jäsentämisessä.
- Hyödynnä esimerkiksi seurantasovelluksia, mittareita tai graafeja, jotka konkretisoivat asiakkaalle muutosta.
- Rakenna pidempään ohjausprosessiin digitaalisia muistutuksia tai väliarviointeja, jotka auttavat asiakasta ylläpitämään motivaatiota myös tapaamisten välillä.
- Tarjoa luotettavia digitaalisia tietolähteitä ja omahoidon materiaaleja, jotta asiakas voi syventää ymmärrystään ja työskennellä itsenäisesti omassa arjessaan. (Terveyskylä, Käypä Hoito –suositukset, järjestöjen tietosivut, vertaistoimijoiden tuottama materiaali, THL:n verkkosivut)
- Hyödynnä moniammatillista yhteistyötä digialustoilla, sillä digitaaliset ympäristöt mahdollistavat yhteisen potilastiedon, viestinnän ja ohjauksen suunnittelun eri ammattilaisten kesken.
- Varmista lopuksi, että asiakas on ymmärtänyt keskustelun. Kertaa asiakkaan kanssa omahoitoa tukevat tavoitteet ja varmista, että hän on ymmärtänyt jatkohoitosuunnitelman. Voit hyödyntää teach-back -menetelmää, jossa asiakasta pyydetään kertomaan omin sanoin hoitoon liittyvät, yhdessä sovitut keskeisimmät asiat.
Ammattilaisen ja asiakkaan välinen viestintä toteutuu suojatulla yhteydellä ja asiakkaan tunnistaminen perustuu luotettavaan menetelmään, kuten vahvaan tunnistautumiseen. Digiohjausta ei voida toteuttaa sähköpostitse, sosiaalisessa mediassa tai puhelimen välityksellä soittaen, tekstiviestitse eikä videopuhelulla.
Miksi puheeksiotto on tärkeää?
Ilman puheeksiottamista tai määrämuotoista seulontaa päihteiden käyttö ja riippuvuudet voivat jäädä käsittelemättä. Asiakas hakee usein apua toiseen ongelmaan, mutta taustalla voi olla päihteiden käyttöä tai esimerkiksi haitallista rahapelaamista. Päihde- ja riippuvuusongelmiin liittyy myös edelleen häpeää ja stigman eli kielteisen leimautumisen pelkoa.
Onnistunut puheeksiotto perustuu kunnioittavaan kohtaamiseen. Asiakkaan kokemusten aktiivinen kuuntelu, empaattinen suhtautuminen ja luottamuksellinen ilmapiiri tekevät keskustelusta mahdollisen. Asiakkaan on voitava kokea, että hänet kohdataan arvostavasti.
Puheeksiotto on vuorovaikutustilanne, jossa ammattilaisella on mahdollisuus purkaa asiakkaan mahdollista häpeän kokemusta ja vähentää osaltaan päihdeaiheisiin ja riippuvuussairauteen liittyvää stigmaa. Päihteiden käytön ja riippuvuuksien puheeksiottaminen voi edistää myös asiakkaan läheisten hyvinvointia.
Yhteystiedot
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7061
[email protected]
Teija Strand (LinkedIn)
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7574
[email protected]
Tanja Airaksinen (LinkedIn)
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 8802
[email protected]
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 8027
[email protected]
Nina Karlsson (LinkedIn)
erityisasiantuntija
puh. 029 524 8617
[email protected]
Hanna Ollila (LinkedIn)