Vammaisten henkilöiden omaishoito

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Tämä ohje on tarkoitettu vammaisalan ammattilaisille. Ohje on suositus, joka perustuu lainsäädäntöön.

Sivun ohje on uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukainen. Uusi vammaispalvelulaki on voimassa 1.1.2025 alkaen, ja siinä on siirtymäaika 31.12.2027 asti. Ahvenanmaalla sovelletaan edelleen vanhaa vammaispalvelulakia (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987).

Lue lisää vammaispalvelulain siirtymäsäännöksistä

Mitä omaishoito on?

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla.

Pääsääntöisesti hoito tapahtuu hoidettavan omassa kodissa. Hoitoa voidaan erityisistä syistä toteuttaa myös hoitajan kotona. Hoitajan kotiin järjestettyyn ympärivuorokautiseen hoitoon sovelletaan kuitenkin perhehoitolain mukaisia säännöksiä silloin, kun muut perhehoidolle asetetut edellytykset täyttyvät.

Omaishoidon tuki

Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu:

• hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista
• omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta
• omaishoitajan vapaasta
• omaishoitoa tukevista palveluista.

Omaishoidon tuki on lakisääteinen palvelu, jonka järjestämisestä vastaa hyvinvointialue määrärahojensa puitteissa.

Omaishoidon tuki ja vammaispalvelut

Omaishoidon tuen saaminen ei estä vammaispalvelulain mukaisten palvelujen myöntämistä.

Omaishoidon tuen piirissä olevalle vammaiselle henkilölle voidaan myöntää esimerkiksi henkilökohtaista apua kodin ulkopuolisiin toimintoihin tai muihin sellaisiin toimintoihin, joita omaishoidon tuki ei kata tai joihin se ei ole riittävä.

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset

Hyvinvointialue voi myöntää omaishoidon tukea, jos

1. henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa,
2. hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla,
3. hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia,
4. omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää,
5. hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja
6. tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.

(Laki omaishoidon tuesta 3 §)

Omaishoitajan hoitotehtävää tukevat palvelut

Hyvinvointialueen on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten.

Hyvinvointialueen on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Omaishoitajalle järjestettävä vapaa

Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti, jos hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Omaishoitajan sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan, noin 5–7 tuntia, vuorokaudesta kotinsa ulkopuolella järjestetyissä sosiaali- tai terveyspalveluissa tai kuntoutuksessa tai opetuksessa.

Hyvinvointialue ja omaishoitaja voivat sopia, että omaishoitaja pitää vapaansa useampana alle vuorokauden pituisena jaksona. Hyvinvointialue voi järjestää omaishoitajalle enemmän vapaapäiviä ja alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita.

Hyvinvointialueen on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Lakisääteisten vapaapäivien ja virkistysvapaan pitäminen eivät vähennä hoitopalkkion määrää.

Hyvinvointialueella on oikeus periä maksuja hoidettaville annettavista palveluista omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana. Maksun enimmäismäärä hoitajan vapaapäivää kohden on määrätty laissa.

(Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 6 b §)

Sijaishoito omaishoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana

Hyvinvointialue voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä 3 §:n 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos omaishoitaja suostuu siihen. Lisäksi edellytyksenä on, että järjestely toteutetaan ottamalla huomioon hoidettavan henkilön mielipide, ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi.

Hyvinvointialue voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi sijaishoidon tekemällä toimeksiantosopimuksen henkilön kanssa, jonka terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon vaatimuksia. Toimeksiantosopimuksella henkilö sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta. Sijaishoito voidaan järjestää näin, jos omaishoitaja suostuu siihen. Lisäksi edellytyksenä on, että järjestely toteutetaan ottamalla huomioon hoidettavan henkilön mielipide ja arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi.

Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan

1. sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta,
2. tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta,
3. toimeksiantosopimuksen voimassaolosta ja
4. tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista.

Sijaishoitajan työoikeudelliseen asemaan sekä eläke- ja tapaturmavakuutusturvaan sovelletaan samoja periaatteita kuin omaishoitajan vastaaviin oikeuksiin.

Omaishoidon hoitopalkkio

Omaishoidon tuen hoitopalkkio määräytyy omaishoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Omaishoidon tuesta annetussa laissa säädetään hoitopalkkion vähimmäismäärä, jota hyvinvointialue ei voi alittaa. Hoitopalkkiota tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa vuosittain voimassa olevat palkkiot.

Hyvinvointialue voi vahvistaa yleisohjeita, joissa määritellään millä perusteella ja minkä suuruisena omaishoidon tuen hoitopalkkiota kulloinkin maksetaan. Yleisohjeiden tarkoitus on kohdella hyvinvointialueen asukkaita tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti sekä kunkin hakijan yksilölliset tarpeet ja olosuhteet huomioon ottavalla tavalla.

Hoitopalkkion pienentäminen

Hoitopalkkio voidaan sopia vähimmäismäärää pienemmäksi vain silloin, kun

• hoitaja ei ole yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin ja hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä tai
• siihen on hoitajan esittämä erityinen syy. Tällainen erityinen syy voi olla hoitajan oma toivomus, esimerkiksi tilanteessa, jossa hoitajan eläke pienenisi omaishoidon palkkion määrästä johtuvasta syystä.

Hoitopalkkiota ei voida alentaa silloin, jos hoidettava on keskimäärin seitsemän tuntia arkipäivässä muun kuin omaishoitajan hoidettavana. Hoitopalkkiota ei voida myöskään alentaa tilanteessa, jossa hoidettava on keskimäärin enemmän kuin seitsemän tuntia kodin ulkopuolella, jos hoidon ja huolenpidon tarve kotona on vähäistä suurempaa.

Omaishoitajan vapaan viettäminen tai virkistysvapaiden pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Kuitenkin mikäli hyvinvointialue järjestää omaishoitajalle vapaapäiviä enemmän kuin omaishoitolaissa on säädetty, voi hyvinvointialue päättää tässä yhteydessä myös siitä, että mainittujen ylimääräisten vapaapäivien järjestäminen vaikuttaa tältä osin alentavasti hoitopalkkion määrään.

Lyhytaikainen raskaan hoidon palkkio

Jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä, maksetaan hänelle vähintään laissa määritetty palkkio, edellyttäen, että hoitajalla ei tältä ajalta ole vähäistä suurempia työtuloja tai oikeutta sairasvakuutuslain 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan.

Laissa ei ole asetettu mitään tiettyä ylärajaa hoidon kestolle, vaan se on määriteltävä aina tapauskohtaisesti. Hallituksen esityksen (HE 131/2005) mukaan tällainen säännöksen tarkoittama lyhytaikainen hoitoaika on yleensä puoli vuotta tai tätä vähemmän. Edellytyksenä on, että hoidettava tarvitsee lyhytaikaisesti normaalia enemmän hoivaa ja huolenpitoa.

Mikäli hoidon tarve jatkuu raskaan siirtymävaiheen jälkeen, on omaishoidon tuesta tehtävä uusi päätös. Tarvittaessa omaishoitosopimusta ja sen liitteenä olevaa palvelu- ja hoitosuunnitelmaa on tarkistettava.

Hoito- ja palvelusuunnitelma

Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan tulee liittää tiedot lain mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta.

Lisäksi suunnitelmaan tulee kirjata ainakin

• omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö
• muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö
• omaishoitajan hoitotehtävää tukevien palvelujen määrä ja sisältö ja
• miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana.

Asiakassuunnitelma tulee olla omaishoitosopimuksen liitteenä.

Omaishoitosopimus

Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja hyvinvointialueen välillä sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma.

Omaishoitosopimukseen kirjataan ainakin

• hoitopalkkion määrä ja maksutapa
• omaishoitajan oikeus vapaapäiviin ja vapaan järjestäminen
• määräaikaisen sopimuksen kesto sekä
• hoitopalkkion maksaminen hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä.

Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Sopimusta voidaan tarvittaessa tarkistaa.

Omaishoitosopimuksen irtisanominen ja purkaminen

Hyvinvointialue voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua.

Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi.

Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito käy tarpeettomaksi hoidettavan terveydentilan muutoksien vuoksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua.

Hoitopalkkion maksamisen keskeyttäminen

Hoitopalkkion maksaminen voidaan keskeyttää silloin, kun hoito keskeytyy hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä perusteesta.

Tällaisista hoidon keskeytystilanteista on sovittava omaishoitolain 8 §:n mukaan laadittavassa omaishoitosopimuksessa. Mikäli sopimuksessa hyvinvointialue ja omaishoitaja eivät ole sopineet erikseen näistä keskeytystilanteista ja hoitopalkkion maksamisesta, on kuukausittainen hoitopalkkio maksettava siten kuin omaishoitolaissa on säädetty niin kauan kuin sopimus on voimassa.

Omaishoitajan eläke- ja tapaturmavakuutusturva

Omaishoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja ei ole työsopimuslain 2 §:n tarkoittamassa työsuhteessa hyvinvointialueeseen, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan.

Omaishoitajan eläketurvasta säädetään julkisten alojen eläkelaissa. Omaishoitotyöstä kertyy eläkettä, kunnes omaishoitaja täyttää 68 vuotta. Tämä koskee vuonna 1940 ja sen jälkeen syntyneitä henkilöitä.

Hyvinvointialueen on otettava työtapaturma- ja ammattitautilain 3 §:n mukainen vakuutus hoitajalle.