Yhteydenpidon rajoittaminen

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Ohje on tarkoitettu viranhaltijoille ja ammattilaisille, jotka tekevät päätöksiä yhteydenpidon rajoittamisesta. Ohje on tarkoitettu myös niille, jotka soveltavat päätöksiä käytännössä, lähinnä lastensuojelulaitosten työntekijät ja perhehoitajat.

Ohje perustuu ajantasaiseen lainsäädäntöön, oikeuskäytäntöön ja laillisuusvalvojien ratkaisuihin.

Lapsen oikeus pitää yhteyttä läheisiinsä

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja lapsen sijaishuoltopaikan on tuettava ja edistettävä lapsen yhteydenpitoa hänen vanhempiinsa ja muihin läheisiinsä. Jo lapsen sijaishuoltopaikan valinnassa pitää varmistaa, ettei sijaishuoltopaikan etäisyys ole este yhteydenpidolle lapselle läheisiin henkilöihin.
(Lastensuojelulaki 54 § 2 momentti)
Lapsen oikeudet sijaishuollossa

Lapselle läheinen henkilö voi olla kuka tahansa henkilö, joka on lapselle tuttu ja lapsen kannalta läheinen henkilö. Lapsen edun mukaista on, että lapsen iästä ja kehitystasosta riippuen lapsen omille näkemyksille annetaan merkitystä läheisen henkilön arvioinnissa. Vaikka viranomainen katsoo, ettei henkilö ole lastensuojelulain mukainen ”läheinen henkilö”, edellyttää yhteydenpitoa vaatineen henkilön oikeusturvan toteutuminen päätöksen tekemistä yhteydenpidon rajoittamisesta.
(EOAK 30.10.2023 dnro 4751/2022)

Mitä tarkoittaa yhteydenpidon rajoittaminen?

Yhteydenpidon rajoittaminen tarkoittaa, että laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä voidaan

• rajoittaa lapsen oikeutta tavata vanhempiaan tai muita läheisiään
• rajoittaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä läheisiinsä puhelimitse tai muita välineitä käyttäen
• lukea ja pidättää lapsen lähettämä tai hänelle osoitettu yksittäinen kirje tai muu luottamuksellinen viesti
• tarkastaa ja pidättää muu lähetys
• ottaa rajoituksen ajaksi sijaishuoltopaikan haltuun lapsen hallussa olevat yhteydenpitoon käytettävät laitteet ja välineet tai rajoittaa niiden käyttöä
• jättää ilmaisematta lapsen olinpaikka vanhemmille tai huoltajille.

(Lastensuojelulaki 62 §)

Edellytykset yhteydenpidon rajoittamiselle

Jos yhteydenpidon määrästä tai sen toteuttamistavasta syntyy pienintäkään erimielisyyttä asianomaisten kesken, on tehtävä päätös yhteydenpidon rajoittamisesta.
(Lastensuojelulaki 63 §)

Yhteydenpitoa voidaan kuitenkin päätöksellä, jos

• yhteydenpito vaarantaa lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä
• yhteydenpidosta on vaaraa lapsen hengelle terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle
• rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien tai perheen muiden lasten turvallisuuden vuoksi
• rajoittaminen on välttämätöntä perhekodin tai laitoksen muiden lasten turvallisuuden vuoksi
• rajoittaminen on välttämätöntä perhekodin tai laitoksen henkilöstön turvallisuuden vuoksi tai
• 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa; sama koskee myös 12 vuotta nuorempaa lasta, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

(Lastensuojelulaki 62 §)

Päätös yhteydenpidon rajoittamisesta tehdään yksilöllisen harkinnan perusteella. Lapsen oikeutta yhteydenpitoon ei voi rajoittaa kollektiivisilla, koko sijaishuoltoyksikköä koskevilla säännöillä. Laitoksen säännöissä ei voi esimerkiksi määrätä, että lapsen luvattoman poissaolon jälkeisenä rangaistuksena perutaan lapsen suunniteltu kotona käyminen tai otetaan kännykkä pois.

Sijoitushyvinvointialue tai sijaishuoltopaikka ei voi automaattisesti määrätä sijaishuoltoon siirtyville lapsille erilaisia "siirtymä-" tai "rauhoittumisaikoja", vaan yhteydenpidon rajoittamisen tulee perustua tapauskohtaiseen harkintaan ja lapsen yksilölliseen tarpeeseen.

Yhteydenpitoa saa rajoittaa vain siinä määrin kuin se on laissa säädetyn tarkoituksen toteuttamiseksi välttämätöntä.

Pidätetyt kirjeet tai muut luottamukselliset viestit on säilytettävä erillään muista lasta koskevista asiakirjoista siten, että ne ovat vain päätöksentekijän luettavissa.

Päätöksenteko yhteydenpidon rajoittamisesta

Päätöksen yhteydenpidon rajoittamisesta tekee

• sosiaalihuollon johtava viranhaltija
• hänen määräämänsä viranhaltija
• kiireelliseen sijoitukseen liittyvissä tapauksissa ja tarvittaessa muissa kiireellisissä tilanteissa muu sosiaalityöntekijän ammatillisen kelpoisuuden omaava viranhaltija
• lastensuojelulaitoksen johtaja, jos kyse on lyhytaikaisesta, enintään 30 vuorokautta kestävästä rajoituksesta. Jos rajoitusta on tarpeen jatkaa tai se on alun perin tarpeen määrätä 30 vuorokautta pidemmäksi, siitä päättää johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä viranhaltija.

(Lastensuojelulaki 13 §)

Olinpaikan ilmoittamatta jättämisestä päättää sosiaalihuollon johtava viranhaltija.

Päätöksen rajoituksen lakkauttamisesta tai lieventämisestä voi tehdä laitoshuollossa lyhytaikaisen rajoituspäätöksen osalta laitoksen johtaja, muutoin sosiaalihuollon johtava viranhaltija.

Yhteydenpidon rajoittamisesta on tehtävä kirjallinen päätös, jonka tulee olla määräaikainen, enintään yksi vuosi kerrallaan. Päätös on annettava tiedoksi 12 vuotta täyttäneelle lapselle, lapsen huoltajalle sekä muulle henkilölle, jonka yhteydenpitoa lapseen on päätöksellä rajoitettu.

Lastensuojelulaki edellyttää, että jokaiselle asiaan osalliselle, joka on vaatinut yhteydenpitoa, tai jonka yhteydenpitoa rajoitetaan, on tehtävä erikseen päätökset. Yhteistä päätöstä, jonka oikeusvaikutukset ulottuisivat myös muihin henkilöihin, ei siten voi tehdä.
(EOAK/4751/2022)

Päätöksessä on mainittava

• rajoituksen syy
• henkilöt, joihin rajoitus kohdistuu
• millaista yhteydenpitoa rajoitus koskee ja missä laajuudessa rajoitus toteutetaan sekä
• mihin asti päätös on voimassa.

(Lastensuojelulaki 63 §)

Yhteydenpidon rajoitus on lopetettava heti, kun se ei enää ole tarpeellinen.

Muutoksenhaku

Yhteydenpidon rajoittamisesta saa hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta

• 12 vuotta täyttänyt lapsi
• lapsen huoltaja ja
• muu henkilö, jonka yhteydenpitoa lapseen on rajoitettu.

(Lastensuojelulaki 89 § 3 momentti)

Lapselle, huoltajille ja sille, jonka yhteydenpitoa lapseen on päätöksellä rajoitettu, on annettava ymmärrettävällä tavalla tietoa heidän käytössään olevista muutoksenhaku- ja oikeussuojakeinoista. Asiasta on kerrottu tarkemmin ohjeessa Rajoitusten yleiset edellytykset ja kirjaaminen.
(Lastensuojelulaki 32 a §)

Sijaishuoltopaikassa on arvioitava rajoituksen käyttöä yhdessä lapsen kanssa heti, kun hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Rajoituksen lapsikohtaisesta arvioinnista on kerrottu lisää ohjeessa Rajoitusten yleiset edellytykset ja kirjaaminen.
(Lastensuojelulaki 74 a § 1 momentti)
Rajoitusten yleiset edellytykset ja kirjaaminen