Lastenvalvoja voi tilata tutkimuksen seuraavissa tilanteissa
Jos lapsella on vanhemmuuden selvittämisen alkaessa vain yksi oikeudellinen vanhempi, synnyttänyt äiti:
Vanhemmuuden selvittämisestä vastaava lastenvalvoja tilaa vanhemmuustutkimuksen, jos
- mahdollinen isä pyytää sitä tai jos lastenvalvoja muutoin katsoo sen tarpeelliseksi. Lapsen iällä ei ole merkitystä, mutta täysi-ikäisen lapsen vanhemmuutta selvitetään vain, jos mahdollinen isä haluaa tunnustaa vanhemmuutensa. Vanhemmuutta ei selvitetä täysi-ikäisen lapsen aloitteesta.
- tulevien vanhempien henkilöllisyyttä ja perhesiteitä osoittavat asiakirjat ovat puutteelliset, eikä lisäselvitystä ole kohtuudella saatavissa (vanhemmuuslain 29 §:n 2 momentin tilanteet).
- avioliiton ulkopuolella syntyneen alaikäisen lapsen mahdollinen isä on kuollut, ja oikeudenomistajat ovat antaneet suostumuksensa oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen.
Jos lapsella on vanhemmuuden selvittämisen alkaessa kaksi oikeudellista vanhempaa, synnyttänyt äiti ja avioliiton perusteella todettu isä tai synnyttänyt äiti ja raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistettu isä (isyys tunnustettu 1.1.2023 jälkeen):
Lastenvalvoja tilaa vanhemmuustutkimuksen, jos
- vanhemmat ovat yhdessä pyytäneet isyyden selvittämistä kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.
- vanhemmat ovat hyväksyneet, että isyys selvitetään toisen henkilön tunnustettua tai ilmoitettua aikovansa tunnustaa isyyden, eikä muun isyyden selvittämisen perusteella voida varmistua siitä, onko uusi tunnustaja lapsen isä. Tutkimus tilataan tällöin lapsesta, synnyttäneestä äidistä ja uudesta tunnustajasta. Tutkimusta ei tilata avioliiton perusteella todetusta isästä tai raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistetusta isästä.
Jos lapsella ei ole vanhemmuuden selvittämisen alkaessa yhtään oikeudellista vanhempaa:
- Lastenvalvoja tilaa vanhemmuustutkimuksen lapsesta ja otaksutusta synnyttäneestä äidistä.
- Jos samanaikaisesti selvitetään myös isyyttä, lastenvalvoja valitsee tilausasiakirjasta äitiys- ja isyystutkimuksen.
Lastenvalvoja ei voi tilata vanhemmuustutkimusta seuraavissa tilanteissa
- Isyys on vahvistettu lapsen syntymän jälkeen tapahtuneen isyyden selvittämisen ja sitä seuranneen tunnustamisen perusteella. Vanhemmuustutkimus olisi voitu tilata osana isyyden selvittämistä, mutta lastenvalvoja ei voi tilata tutkimusta enää isyyden vahvistamisen jälkeen.
- Isyys on todettu avioliiton perusteella tai vahvistettu raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella ja
- vanhempien yhteistä pyyntöä isyyden selvittämisestä ei ole esitetty kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä tai
- kukaan toinen henkilö ei ole tunnustanut tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa lapsen.
- Isyys on vahvistettu ennen vanhemmuuslain voimaantuloa (1.1.2023) vastaanotetun raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella. Tunnustaminen olisi voitu peruuttaa tai kiistää 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä, jolloin osana isyyden selvittämistä olisi voitu tilata isyystutkimus.
Miten toimitaan, jos tutkittava on kuollut tai kadonnut?
Aiemmat tutkimustulokset (laki 378/2005 10 a §): Lastenvalvojalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tutkimuksen tekijältä tieto, onko kuolleesta/kadonneesta tutkittavasta tehty aiemmin tutkimus tai onko sellainen parhaillaan tehtävänä. Ota yhteyttä: puh. 029 524 8900, vanhemmuustutkimus(at)thl.fi
Aiemmin otetut kudosnäytteet (laki 378/2005 10 b): Jos tutkittava on kuollut, oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus voidaan tehdä kudosnäytteestä, joka on otettu henkilön eläessä, kuolemansyyn selvittämisen yhteydessä tai tulevan tutkimuksen varalle. Lastenvalvoja voi salassapitosäännösten estämättä tiedustella hyvinvointialueen terveydenhuollon tai THL:n oikeuslääkinnän tai oikeusgenetiikan toimintayksiköltä, onko sen hallussa aiemmin otettua kudosnäytettä, josta tutkimus voidaan tehdä. Ota yhteyttä THL:lle tehtävästä tiedustelusta: puh. 029 524 8900, vanhemmuustutkimus(at)thl.fi
Näyte tulevan tutkimuksen varalle (laki 378/2005 16 §): Jos näyte otetaan vainajasta tulevan tutkimuksen varalle, näytteen ottaa terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on siihen tarvittava koulutus. Näyte voidaan ottaa, jos pyynnön esittänyt antaa selvityksen siitä, että näytteen ottaminen voi olla tarpeen vanhemmuuden vahvistamista varten. Oikeus pyynnön esittämiseen on sillä, joka vanhemmuuslain mukaan voi ajaa kannetta vanhemmuuden vahvistamiseksi eli esimerkiksi lastenvalvojalla.
Oikeudenomistajien täytyy antaa suostumus mahdollisen/otaksutun vanhemman näytteen tutkimiseen ennen kuin tutkimus voidaan tehdä. Kun suostumukset tutkimukseen on saatu, lastenvalvoja täyttää vainajaa koskevan näytteenottoasiakirjan VSAK-15 ja toimittaa sen näytteen hallussapitäjälle. Näytteenottoasiakirjan mukana lähetetään tarvittaessa THL:ltä pyydetty palautuskuori seurantatunnuksella.
Lue lisää: Oikeudenomistajat vanhemmuusasiassa
Tutkimustilaukseen VSAK-14 tehdään merkintä siitä, ovatko oikeudenomistajat jo antaneet suostumuksen tutkimuksen tekemiseen. Jos suostumuksia ei ole vielä saatu, lastenvalvoja ilmoittaa suostumusten saamisesta tutkimuksen tekijälle.
Vanhemmuustutkimus lähisukulaisten avulla
Jos mahdollinen isä tai otaksuttu synnyttänyt äiti on kuollut eikä hänestä löydy hänen eläessään, kuolemansyyn selvittämisen yhteydessä otettua tai tulevan tutkimuksen varalle otettu kudosnäytettä, vanhemmuustutkimus voidaan tehdä mahdollisen/otaksutun vanhemman lähisukulaisten avulla heidän suostumuksellaan.
THL:n oikeusgenetiikkatiimiltä tulee pyytää lausunto siitä, edistääkö lähisukulaisten tutkiminen vanhemmuusasian selvittämistä ja voiko tutkimuksessa käydä ilmi sukulaisen omaa tai hänen lapsensa syntyperää koskevia asioita (laki 378/2005 11 § 1 momentti). Ennen lausuntopyynnön lähettämistä tulee olla yhteydessä tutkimuksen tekijään, jotta lausuntopyyntöön tulee kirjatuksi riittävät tiedot. Ota yhteyttä: puh. 029 524 8723, 029 524 8900.
Selvitettäessä isyyttä tutkimuksen informatiivisuus paranee, jos tutkimuksessa on mukana myös äidin näyte. Näin ollen, jos synnyttänyt äiti elää, olisi erittäin tärkeää, että myös hänet sisällytettäisiin lausuntopyyntöön ja myös hänen näytteensä määrättäisiin tutkittavaksi.
Kun lastenvalvoja on saanut THL:n antaman lausunnon, se toimittaa lausunnon tiedoksi vainajan lähisukulaisille, joita lausuntopyyntö koski tai heidän laillisille edustajilleen. Kun lähisukulainen on tutustunut lausuntoon, hän päättää tutkimukseen osallistumisesta.
Näyte ulkomailta
Jos oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen näyte tarvitaan ulkomailta, virka-apupyyntö osoitetaan ulkoministeriön konsuliasioiden yksikölle, joka välittää pyynnön Suomen edustustoon.
Lue lisää: Lastenvalvojan virka-apupyyntö ulkomaille vanhemmuusasiassa
