Mielenterveyden perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Kasvu- ja opiskeluympäristöt voivat parhaimmillaan tukea psyykkisten voimavarojen kehittymistä, mutta eriarvoisuus ja ongelmien kasautuminen luovat suuria eroja lasten ja nuorten lähtökohtiin. Lapsuus- ja nuoruusvaiheen merkitys hyvinvoinnille on tunnistettava, jotta mielenterveyttä voidaan tukea tehokkaasti arjessa.
Lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen
Kansallisen mielenterveysstrategian tavoitteena on parantaa psykososiaalisten hoitomuotojen ja interventioiden saatavuutta sekä luoda yhteistyörakenne, jossa yliopistosairaaloiden sairaanhoitopiirit ja osaamiskeskukset koordinoivat näyttöön perustuvien hoitojen saatavuutta ja levittämistä alueellisesti, huomioiden myös haja-asutusalueet. Sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman hankkeissa (2020–2023) edellytettiin vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa nuorille. Tätä tavoitetta tukee myös 2025 voimaan tullut alle 23-vuotiaiden terapiatakuu. Se pyrkii varmistamaan lapsille ja nuorille pääsyn perusterveydenhuollon lyhytpsykoterapiaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon määrämuotoisiin lyhytinterventioihin kuukauden kuluessa.
Menetelmien käyttöönotto ja juurtuminen SOTE-palvelujärjestelmään edellyttää perus- ja erityistason roolien selkeyttämistä ja palveluiden yhteensovittamista. Toimenpide-ehdotuksena palvelujen jatkokehittämiseksi suositellaan, että perusterveydenhuoltoon perustetaan yleislääkärijohtoisia, mutta rakenteisiin integroidun erikoissairaanhoidon konsultaatiotuen avulla toimivia lasten (7–12 v) ja nuorten (13–24 v) moniammatillisia työryhmiä kantamaan päävastuu lievien ja keskivaikeiden häiriöiden tutkimuksesta ja hoidosta.
Lisätietoja aiheesta:
- Lasten ja nuorten mielenterveysoireilu yleistyy: mitä päättäjä voi tehdä palvelujen parantamiseksi? (Julkari)
- Vaikuttavammat mielenterveyspalvelut lapsille ja nuorille: toimenpidesuositus (Julkari)
Sukupuolen moninaisuus: Nuorten hyvinvointi ja kohtaaminen sote-palveluissa
Mielenterveysstrategian yhtenä tehtävänä on ollut sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten mielenterveyden häiriöiden ja itsemurhien sekä heihin kohdistuvan syrjinnän ehkäisy. Tehtävässä edistettiin sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten oikea-aikaista ja voimavaralähtöistä tukea ja hoitoa sekä lisättiin palveluketjujen ja yhteistyön toimivuutta. Lisäksi kehitettiin tietopohjaa, parannettiin tiedon saatavuutta sekä koulutettiin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia sukupuolen moninaisuuden teemasta.
Sukupuolen moninaisuus: Nuorten hyvinvointi ja kohtaaminen sote-palveluissa (Julkari)