Mielenterveysstrategian yhtenä tavoitteena on ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut. Tällaiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä, ikä- ja kehitysvaiheeseen sopivia, saavutettavia, oikea-aikaisia, laadukkaita ja vaikuttavia, joustavia, yhteen sovitettavia ja jatkuvuutta tukevia. Ne noudattavat yhdenvertaisuusperiaatetta ja huomioivat omaiset ja läheiset sekä voimavarana että tuen tarvitsijoina.
Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluiden kehittäminen
Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluja on kehitetty mielenterveysstrategian aikana sekä Tulevaisuuden sote-keskusohjelmassa että Kestävän kasvun ohjelmassa. Perusterveydenhuoltoon painottuneen kehittämistyön tavoitteena on ollut parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden monialaisuutta ja yhteentoimivuutta. Perustason mielenterveys- ja päihdehoitojen vaikuttavuutta on lisätty kouluttamalla ammattilaisia ja ottamalla käyttöön vaikuttavia psykososiaalisia menetelmiä kaikille ikäryhmille.
Kehitettyihin toimintamalleihin voi tutustua Innokylässä.
Hae toimintamalleja (Innokylä)
Mielenterveyspalveluita koskevat selvitykset
Mielenterveyspalveluista on tehty useita erillisselvityksiä osana Mielenterveysstrategian toimeenpanoa:
- Hyvinvointialueille kohdennettu selvitys syömishäiriöiden palveluista: osaamista ja yhteistyötä tulee vahvistaa (Julkari)
- Monimuotoiset palvelut vakavien mielenterveyshäiriöiden hoidossa: Selvitys ja suositukset (Julkari)
- Nuorten vakavien mielenterveyshäiriöiden hoito hyvinvointialueilla vuonna 2024 (Julkari)
- Psykiatrian sairaalapaikkojen määrä on vakiintumassa – paikkatilanne vuonna 2023 (Julkari)
- Selvitys psykiatristen sairaalapaikkojen määrästä (Julkari)
Kansallinen asiakaspalautekysely
Kansallinen asiakaspalautekysely mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on toteutettu kaksi kertaa, vuosina 2021 ja 2024 osana Mielenterveysstrategian toimeenpanoa. Kyselyä varten kehitettiin kyselylomakkeet, joissa määriteltiin ne erityiskysymykset, joita tarvitaan asiakaskokemuksen mittaamisessa mielenterveys-, päihde- ja riippuvuushoidossa. Lomakkeiden kehittämisessä oli mukana hoitopaikkojen henkilökuntaa ja kokemusasiantuntijoita. Kyselyt ovat vapaasti palvelujärjestelmän käytössä ja tulostettavissa THL:n verkkosivulla (linkki uuteen ammattilaisohjeeseen).
THL-raportti:
Kansallinen asiakaspalautekysely mielenterveys- ja päihdepalveluissa: Suunnittelu, toteutus ja tulokset (Julkari)
Tutkimuksesta tiiviisti:
Kansallisen asiakaspalautekyselyn tuloksia aikuisten mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluissa 2021 ja 2024 (Julkari)
Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaaminen
Tarve mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaamisen vahvistamiseksi on tunnistettu Kansallisessa mielenterveysstrategiassa. Se koostuu tiedoista, taidoista ja valmiuksista kohdata kyseisiä ilmiöitä omassa työssään. Näin edistävää mielenterveystyötä ja ehkäisevää päihdetyötä voidaan tehdä laadukkaammin ja apua tarvitsevat tulevat paremmin autetuksi.
Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuussisällöt kohtaavien alojen koulutuksissa: Suosituksia osaamisen vahvistamiseksi (Julkaisuarkisto Valto)