Euroopan sosiaalirahaston Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -ohjelmalle on asetettu neljä strategista tavoitetta, joista vähintään yhteen rahoitettavien hankkeiden edellytetään vastaavan. Strategisilla tavoitteilla pyritään kohdistamaan lastensuojelun kehittämistoimia erityisesti teemoihin, joissa on tunnistettu haasteita.
Euroopan sosiaalirahaston pluskaudella rahoitettavan Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen (erityistavoite 5.1) hankekauden strategiset tavoitteet ovat:
- Vähennetään 12–17-vuotiaiden lasten sijoitusten määrää laadukkailla ja vaikuttavilla, lasten ja perheiden arjen tarpeisiin vastaavilla lastensuojelun avohuollon tukitoimilla, työmenetelmillä ja palveluilla.
- Perheen ja erityisesti vanhemmuuden tukeminen huostaanottotilanteessa, huostaanoton aikana ja sitä purettaessa sekä muissa siirtymävaiheissa, jotta perheen vuorovaikutussuhteet ja toimintavalmiudet vahvistuisivat eikä kukaan jäisi yksin.
- Jälkihuollon uudistaminen monialaiseksi aikuistumisen tueksi, jotta kaikilla nuorilla olisi valmiudet pärjätä itsenäisesti ja edetä tavoitteidensa suuntaisesti koulutukseen ja työelämään.
- Lastensuojelun sijaishuollon palvelujen ja muun palvelujärjestelmän systemaattisen yhteistyön kehittäminen ja uudistaminen siten, että palvelujärjestelmä kykenee vaikuttavasti ja pitkäjänteisesti vastaamaan sijaishuollossa olevien lasten mielenterveys- ja päihdeongelmiin.
Strategisten tavoitteiden lähtökohdat
Lapsen etu ja lapselle paras ratkaisu muodostavat perustan kaikille lasta koskeville lastensuojelun toimenpiteille. Lastensuojelu on arvosidonnaista ihmisoikeustyötä, jota ohjaa ja velvoittaa monet lait ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset (mm. YK:n lasten oikeuksien sopimus). Lasten suojelu on kaikkien tehtävä.
Ohjelman keskiössä on nuorten ja heidän läheistensä pärjäävyyden ja toimijuuden vahvistaminen sekä auttamisjärjestelmien työ- ja toimintakulttuurin uudistaminen. Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -ohjelma on mahdollisuus uudistaa rohkeasti ja radikaalisti lastensuojelua sosiaalisesti innovatiivisilla tavoilla kehittämishankerahoituksen turvin. Keskeistä on, että emme uudista ilman heitä, joita asiat koskevat vaan yhteiskehittäminen on sosiaalisten innovaatioiden yksi erityispiirre.
Palvelujärjestelmänä lastensuojelu on laaja kokonaisuus, jolla on yksi yhteinen päämäärä: tukea ja turvata lapsen kasvu ja kehitys. Vanhempien ja huoltajien tukeminen lapsen kasvatustehtävässä on myös yksi palvelujärjestelmän keskeinen tehtävä. Palvelujärjestelmä on yksi iso ekosysteemi, huolenpidon piiri, joka yhteisvaikuttaa lasten ja perheiden hyvinvointiin. Siksi kokonaisuutta on katsottava uusin silmälasein.
Miksi strateginen tavoite 1 on tärkeä?
- Nuorisoikäisten korostuminen tilastoissa näkyy lastensuojelun avohuollon asiakkuuksissa, joka vuonna 2024 oli yleisintä 16‒17-vuotiailla.
- Samana vuonna kiireellisesti sijoitettuna oli 4900 lasta, joista valtaosa, eli 2856 oli 13‒17-vuotiaita.
- Vuonna 2024 lastensuojeluilmoitukset kohdistuivat useimmiten 13 vuotta täyttäneisiin. Lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu teini-ikäisistä yleisesti ottaen vaikuttaa pysähtyneen, joka aiempina vuosina on ollut iso huolen aihe.
- Vuoden 2024 aikana 3–17- vuotiaista huostassa olleista huostaanotto lopetettiin kahdeksalla prosentilla.
- Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon kustannukset olivat vuonna 2023 1,5 miljardia euroa, joista perhehoitoon 13 %, laitossijoitukset 35 % ja avohuollon osuus 23 %.
- Avohuollon tukitoimien tai palvelujen laadullista vaikuttavuustutkimusta on heikosti saatavilla, mutta joitakin vaikuttaviksi vahvistettuja toimintamalleja on, kuten MDFT – Monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely.
- Sijoitusten määrän vähentäminen ei ole itseisarvo, mutta niiden syiden vähentäminen on. Se on laajemmin myös muiden palvelujen kuin lastensuojelun avohuollon tehtävä.
Miksi strateginen tavoite 2 on tärkeä?
- Lastensuojelulaki ohjaa yhteistyövelvoitteeseen vanhempien kanssa sijoituksen aikana. Vanhemmalle tarvittaessa tehtävä oma vanhemman asiakassuunnitelma.
- Monet sijoitettujen lasten vanhemmat eivät välttämättä ole tietoisia/sisäistäneet tietoa, että vanhemman asiakassuunnitelmaan on lakisääteinen oikeus.
- Perheenjäsenet, jotka kamppailevat samanaikaisesti monien vaikeuksien kanssa, tarvitsevat yhteen sovitettua apua sekä perhekokonaisuutena että yksilöinä.
- Huostaanotettujen lasten vanhemmat kokevat usein jäävänsä yksin, ilman tukea.
- Kokemustiedon valossa ainakin osalla vanhemmista luottamus lastensuojeluun on heikkoa. Vanhemmat toivovat vertaistukea, tukihenkilöä tai terapiaa itselleen.
Miksi strateginen tavoite 3 on tärkeä?
- Aikuistumisen tukea ei ole paikannettu omaksi kokonaisuudekseen.
- Lastensuojelun jälkihuollon tuki toteudu yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea.
- Siirtymät jälkihuoltoon tiputtavat nuoria tuen ulkopuolelle.
- Nuorten tarvitsema monialainen tuki ja palvelut mm. päihde- ja mielenterveyspalveluita ei ole yhteensovitettu nuorten tarpeisiin, eikä palveluihin pääse.
- Jälkihuollossa olevilla nuorilla on ikätovereita useammin jo omia lapsia. Ylisukupolvista huono-osaisuutta tulee paremmin ehkäistä ja katkaista mm. vanhemmuutta tukemalla.
- Nuorten arjen rinnalla kulkevaa tukea tulee kehittää. Nuorten asumisen, talouden hallinnan, sosiaalisten suhteiden, opiskelujen ja työelämään siirtymisen taitoja tulee vahvistaa ja tukea.
Miksi strateginen tavoite 4 on tärkeä?
- Mielenterveys- ja päihdepalveluja ja osaamista ei ole riittävästi integroituna lastensuojeluun, toisaalta puutteet näissä palveluissa saattavat johtaa lastensuojelun asiakkuuteen.
- Nuoret toivovat päihteisiin liittyvää avokuntoutusta, jotta nuorta ei tarvitsisi välttämättä sijoittaa kodin ulkopuolelle.
- Päihdevieroitusta ja kuntoutusta tulee olla jokaisella hyvinvointialueella lapsille ja nuorille.
- Nuoret toivovat, että päihteistä puhuttaisiin avoimesti ja rehellisesti. He toivovat, että mielenterveys- ja päihdeongelmiin olisi saatavilla apua samanaikaisesti, koska ne kulkevat usein käsi kädessä.
- Sijoitettuna olevien ja muulla tavoin asuvien lasten vastausprosentit päihteisiin ja mielenterveyden haasteisiin liittyen eroavat merkittävästi toisistaan kouluterveyskyselyissä.