Sairaudet ja hoidon laatu – Suun ja hampaiden sairaudet

Suun perusterveydenhuollon palveluja käytti yhteensä noin 2,3 miljoonaa 18 vuotta täyttänyttä vuonna 2025 

Suun terveydenhuollossa julkisella sektorilla oli 1,4 miljoonaa ja yksityisellä sektorilla 1,1 miljoonaa 18 vuotta täyttänyttä kävijää vuonna 2025. Vain harva asioi sekä julkisella että yksityisellä sektorilla saman vuoden aikana. 

Julkisen tai yksityisen hammaslääkärin tutkimuksessa tai suuhygienistin tarkastuksessa kävi 1 099 856 suomalaista aikuista, noin 24 prosenttia Suomen aikuisväestöstä

Tiedot perustuvat suun ja hampaiden sairauksien hoidon laaturekisteriin, joka kuuluu kansallisiin laaturekistereihin. Vuonna 2026 julkaistussa raportissa on ensi kertaa mukana yksityisen suun terveydenhuollon tietoja.

Lasten ja nuorten lakisääteiset suun terveystarkastukset toteutuvat alle 80 prosentilla

Julkisen suun perusterveydenhuollon tutkimuksessa tai tarkastuksessa kävi 463 501 lasta tai nuorta (46 % alle 18-vuotiaasta väestöstä) vuonna 2025. 

Neuvolaikäisten lasten suun terveystarkastuksessa kävi keskimäärin 79 prosenttia valtioneuvoston asetuksessa määriteltyjen ikäryhmien lapsista. Kouluikäisillä tarkastusten kattavuus oli 75 prosenttia. 

Vaihtelu hyvinvointialueiden välillä oli huomattavaa. Tarkastusten kattavuus näyttää hiljalleen paranevan korona-ajan jälkeen. Ainoastaan kahdeksasluokkalaisilla tarkastusten kattavuudessa oli havaittavissa lievää laskua vuoteen 2024 verrattuna. 

“Tavoitteena on, että suun terveystarkastuksessa kävisi jokainen kohdeikäryhmän lapsi. Lasten ja nuorten ikäkausitarkastuksilla on tärkeä merkitys suun terveydelle koko eliniän ajan. Omahoidon ohjauksella sekä ammattimaisella hoidolla voidaan ehkäistä suusairauksien synty tai havaita ne jo varhaisessa vaiheessa, jolloin sairauden eteneminen on mahdollista pysäyttää”, toteaa THL:n ylihammaslääkäri Ulla Harjunmaa. 

Aikuisten tutkimus- ja tarkastuskäynneissä suurta vaihtelua hyvinvointialueiden välillä

Yli 18-vuotiaista suun perusterveydenhuollon tutkimuksessa tai tarkastuksessa kävi julkisella sektorilla 506 848 henkilöä (11 % aikuisväestöstä) ja yksityisellä sektorilla 625 937 henkilöä (14 % aikuisväestöstä). 

Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla tutkimuksessa tai tarkastuksessa kävi 32 929 aikuista (0,7 % aikuisväestöstä). 

Aikuisista tutkimuksessa tai tarkastuksessa käyneen väestön osuus oli suurin 50–80-vuotiailla. Hyvinvointialueittain vertailtaessa väestön osuuksissa oli suuria eroja, suurimmillaan jopa 11 prosenttiyksikköä. 

Yksityisellä sektorilla käyneiden asiakkaiden määrä on hieman kasvanut. Kasvu saattaa osittain johtua siitä, että yhä useampi yksityinen palveluntuottaja tallentaa tietoja Kanta-palvelujen Potilastietovarantoon. 
 

Karieksen esiintymisessä eroja hyvinvointialueiden välillä

Lasten ja nuorten karieksen esiintyvyyttä ja korjaavaa hoitoa kuvataan maitohampaiden df-indeksiluvulla ja pysyvien hampaiden DF-indeksiluvulla (D=karioituneiden hampaiden lukumäärä, F=paikattujen hampaiden lukumäärä). Aikuisilla raportoidaan DMF indeksiluku, johon sisältyvät myös poistetut hampaat (M).

Indeksilukujen keskiarvoissa ei ole tapahtunut juurikaan muutosta missään ikäryhmässä vuoden 2021 jälkeen, jolloin nähtiin vähäinen lasku. Hyvinvointialuekohtaiset erot indeksilukujen keskiarvoissa ovat kuitenkin huomattavia sekä lapsilla että aikuisilla kaikissa ikäryhmissä. Erot selittynevät paitsi väestön ikäjakauman ja sosioekonomisen tilanteen eroilla, myös mahdollisesti alueiden erilaisilla suun terveydenhuollon toimintamalleilla. 

Aikuisten yksityissektorin asiakkaiden keskimääräinen DMF-luku oli julkista sektoria korkeampi, mikä johtuu lähinnä työikäisten yksityissektorin asiakkaiden (24–64-vuotiaat) suuremmista paikattujen hampaiden lukumääristä. 

Julkisella sektorilla taas poistettujen hampaiden osuus oli yksityistä sektoria jonkin verran suurempi kaikissa ikäryhmissä. “Tämä kertonee eroista asiakkaiden sosioekonomisessa asemassa, joka on yhteydessä paitsi suun terveyteen, myös mahdollisuuksiin maksaa korjaavasta hoidosta”, päättelee ylihammaslääkäri Ulla Harjunmaa. 

Kiinnityskudossairauksien diagnoosi kirjataan aiempaa useammin

Sairauden määrittäminen ja diagnoosin kirjaaminen tutkimuksen yhteydessä on hoidon lähtökohta, mutta diagnoosien kirjaaminen suun sairauksissa on perinteisesti ollut vajavaista. 

Parodontologisten diagnoosien (hampaan kiinnityskudossairauksien) kirjauskattavuus on kuitenkin kohentunut seurannan aikajaksoilla (julkinen sektori vuodesta 2017 ja yksityinen vuodesta 2021 lähtien). Väestötutkimusten perusteella parodontiittia sairastavien osuus väestössä on kuitenkin edelleen selvästi korkeampi kuin kirjattujen diagnoosien osuus. 

Myös hyvinvointialuekohtaiset erot parodontologisen diagnoosin tutkimuksessa saaneiden osuuksissa ovat edelleen suuria. Osuudet vaihtelevat julkisella sektorilla Etelä-Pohjanmaan 9 prosentin ja Päijät-Hämeen 21 prosentin välillä ja yksityissektorilla Pohjanmaan 7 prosentin ja Itä-Uudenmaan 24 prosentin välillä.

Diagnoosin saamisen jälkeen parodontiittia hoidettiin yksityissektorilla keskimäärin hieman useammalla käyntikerralla kuin julkisella sektorilla.

Julkisessa suun terveydenhuollossa diagnooseja kirjataan kaiken kaikkiaan huomattavasti enemmän kuin yksityisessä suun terveydenhuollossa. Tämä johtunee sekä palveluita käyttävien potilaiden että erityisesti kirjaamistapojen eroista.

Syvenny tilaston aineistoihin

Siirry Suun ja hampaiden sairauksien hoidon laaturekisterin raporttiin 

Raportoitavat laatuindikaattorit

Aikuisten raportti:

• Suun terveydenhuollon käynnit: tarkastuksissa ja tutkimuksissa käyneet, diagnoosien kirjaamiskattavuus
• Hampaiden harjaus: kirjaamiskattavuus, merkintöjen sisältö (vain julkinen sektori)
• DMF: kirjaamiskattavuus, keskiarvot, jakauma
• Karies: diagnoosit käynneillä, diagnoosin saaneet, hoito
• Kiinnityskudossairaudet: parodontologiset diagnoosit käynneillä, parodontologisen diagnoosin saaneet, parodontiitin hoito

Lasten raportti (vain julkinen sektori):

• Suun terveydenhuollon käynnit: ikävuosittain, neuvolaikäisten tarkastukset, kouluikäisten tarkastukset
• Karioituneet hampaat: df (0–5 v), DF (6–17 v)
• Hampaiden harjaus: vähintään kahdesti päivässä harjaavien osuus (%)

Tulokset ilmoitetaan erikseen lapsille ja aikuisille ikäryhmittäin. Tuloksia voi vertailla hyvinvointialueittain tai hyvinvointialueiden sisällä kotikunnittain.

Taustatietoja

Tietosuojailmoitus

Lähde

Suun ja hampaiden sairauksien hoidon laaturekisteri

Tilastokuvaus

Kansallisen suun ja hampaiden sairauksien laaturekisterin tavoitteena on seurata ja auttaa parantamaan kyseisten sairauksien hoidon laatua ja vaikuttavuutta koko Suomessa. Rekisterissä seurataan perusterveydenhuollon toimintaa. 

Rekisteriin kerätään tiedot sekä julkisesta että yksityisestä perusterveydenhuollosta. Tietolähteenä käytetään THL:n perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisteriaineistoja (Avohilmo), Kelan Kanta-palvelujen Potilastietovarantoa ja Digi- ja väestötietoviraston väestötietoja.  

Tiedot kerätään automaattisesti eikä rekisterin ylläpitämiseksi tarvita ammattilaisten erillistä kirjaamista tai erillisiä tiedonsiirtoja.

Päivittymisaikataulu

Rekisterin ja raportin tiedot päivitetään vähintään kerran vuodessa keväällä.