Tiedonhallinnan kehittämisnäkymät
Sote-tiedonhallinnan kehittämisnäkymät kuvaavat suuntaa, johon tietoa ja sen hyödyntämistä viedään pitkäjänteisesti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö muuttuu. Samalla kasvavat vaatimukset tiedon laadulle, ajantasaisuudelle ja hyödynnettävyydelle. Päätöksenteossa tarvitaan relevanttia tietoa palvelujen vaikuttavuudesta, kustannuksista ja yhdenvertaisuudesta.
Sote-tiedonhallinnan kehittäminen tarkoittaa pitkän aikavälin investointeja, jotka vaativat pitkäjänteisiä muutostöitä tietojärjestelmiin sekä ammattihenkilöstön kouluttamista niiden käyttöön. Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat palvelujärjestelmään ja tiedolla johtamisen mahdollisuuksiin vuosien päähän.
Kansallisesti kehitettävistä painopisteistä päätetään vuosittain. Kehittäminen edistää vaikuttavia ja monipuolisempia palveluja, tiedolla johtamista ja vastuullista päätöksentekoa. Yhteinen kehitystyö varmistaa, että sote-järjestelmän tietopohja vastaa myös tulevaisuuden haasteisiin.
Kehittämisnäkymät tukevat strategista ohjausta ja resurssipäätöksiä. Esimerkiksi Kanta-palvelujen laajentaminen ja tietovarantojen kehittäminen tukevat yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa, sillä niitä hyödynnetään niin julkisten kuin yksityistenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen parantamiseen sekä kansalaisten parhaaksi.
Yhteisen sote-tiedonhallinnan kehittäminen auttaa edistämään kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja tuotantotapoja. Se määrittelee myös mitä tietoja kehitetään eri tietotarpeisiin lähivuosina ja millaisilla tiedoilla palvelujen vaikuttavuutta pyritään parantamaan.
Kehittämisen suunta lähivuosina
Sote-tiedonhallinnan kehittämistä ohjaavat kansalliset linjaukset, lainsäädäntö ja yhteinen arkkitehtuuri. Tavoitteena on, että tieto liikkuu sujuvasti, on yhteismitallista ja tukee sekä arjen toimintaa että strategista päätöksentekoa. Kehittämistyössä painotetaan ratkaisujen yhteentoimivuutta ja tiedon elinkaaren hallintaa kokonaisuutena.
Kansallisesti kehitettävistä sote-tiedonhallinnan painopisteiden valinnasta ja rahoituksesta päättää sosiaali- ja terveysministeriö. Päätöksiä pohjustetaan muun muassa THL:n ennakkoselvityksillä ja yhteistyöllä eri viranomaisten kanssa.
THL edistää myös kansainvälistä terveystiedon liikkumista
THL:n rooliin sote-tiedonhallinnan ohjauksessa kuuluu myös kansainvälinen yhteistyö muun muassa rajat ylittävän terveystiedonvaihdon ja standardien kehittämisessä.
THL edistää Eurooppalaisen terveystietoalueen (EHDS) asetuksen täytäntöönpanoa Suomessa. EHDS mahdollistaa terveystietojen tietoturvallisen jakamisen digitaalisesti terveydenhuollon ammattilaisille maan rajojen yli. Terveystietojen sujuva liikkuminen tukee hoidon jatkuvuutta ja parantaa potilasturvallisuutta. Eurooppalainen terveystietoalue mahdollistaa myös terveystiedon hyödyntäimisen tutkimuksiin ja kansanterveystyöhön.
Europpalaisen terveystietoalueen kehittämisestä on hyötyä EU-kansalaisille, sillä heille tulee parempi pääsy omiin terveystietoihin ja niiden hallintaan. Tulevina vuosina tulee mahdolliseksi esimerkiksi lisätä omia terveystietoja terveydenhuollon käyttöön.
EHDS-asetus toimeenpannaan käytäntöön vaiheittain 2020-luvun loppuvuosina.
Tiedonhallinnan kehittämiskohteita
Kanta-lääkityslista kokoaa kaikki potilaan lääkitystiedot yhteen valtakunnalliseen näkymään. Se tarjoaa Kanta-palvelujen avulla ajantasaisen ja yhtenäisen kuvan lääkityksestä sekä terveydenhuollon ammattilaisille että potilaalle. Listalla näkyvät käytössä olevat lääkkeet, annostusmuutokset sekä lopetetut lääkkeet. Tämä parantaa kokonaiskuvaa potilaan lääkityksestä, vähentää haittavaikutuksia, tukee kustannusvaikuttavaa lääkehoitoa ja lisää potilasturvallisuutta.
Oikeus ajantasaistaa lääkityslista kuuluu lääkkeen määräämiseen oikeutetuille terveydenhuollon ammattilaisille, avoapteekin farmaseuttiselle henkilöstölle sekä rajatuin oikeuksin sairaanhoitajille ja farmaseuteille terveydenhuollossa. Tulevaisuudessa kansalainen voi myös lisätä Kanta-lääkityslistalle itsehoitovalmisteita OmaKannan kautta.
Kanta-lääkityslista otetaan käyttöön kaikissa terveydenhuollon yksiköissä, apteekeissa ja sairaala-apteekeissa sekä kansalaisille OmaKannassa 1.10.2027 mennessä. Kehittäminen jatkuu vuosina 2027–2031, jolloin toiminnallisuuksia laajennetaan edelleen.
Esite Kanta-lääkityslistan toimintamallin ominaisuuksista ja hyödyistä:
Kanta-lääkityslistan käyttöönotto (Julkari)
Kuva-aineistojen tietovaranto kokoaa potilaan hoidon yhteydessä syntyneet kuvantamistutkimukset, kuten röntgen-, magneetti- ja ultraäänikuvat sekä EKG-tuloskäyrät, yhteen valtakunnalliseen palveluun. Mukana ovat myös tutkimuspyynnöt, merkinnät ja lausunnot.
Palvelu mahdollistaa kuvien käytön eri hyvinvointialueilla ja julkisen sekä yksityisen terveydenhuollon välillä. Kuvat ovat terveydenhuollon ammattilaisten käytettävissä potilaan luvalla. OmaKannan kautta kansalainen näkee tutkimuksiin liittyvät asiakirjat, kuten pyynnöt ja lausunnot. Tämä helpottaa hoidon seuraamista.
Kuva-aineistojen tietovaranto vähentää päällekkäisiä tutkimuksia, tukee kustannustehokkuutta ja varmistaa palvelujen jatkuvuuden. Palvelu otetaan käyttöön vaiheittain, ja tulevaisuudessa tietovaranto laajenee uusilla kuvantamistutkimuksilla ja digitalisaation edistymisen myötä mahdollistaa kuvien tutkimisen ja analysoinnin. Näin se tukee potilasturvallisuutta, hoidon laatua ja päätöksentekoa koko Suomessa.
THL ja Kela kehittävät palvelua yhdessä: THL ohjaa toimintamallit ja kirjaamisen, Kela vastaa teknisestä toteutuksesta ja ylläpidosta. Kuva-aineistojen tietovarannon kehittämistä ohjaa asiakastietolaissa määrätyt tietosisällöt ja aikataulut.
Terveydenhuollon ammattilainen voi kysely- ja välityspalvelun avulla välittää tietoja turvallisesti viranomaisille ja muille oikeutetuille vastaanottajille. Palvelu sujuvoittaa asiointia ja vähentää päällekkäistä työtä sekä terveydenhuollossa että vastaanottavissa organisaatioissa.
Myös kansalaisen asioiden käsittely nopeutuu, kun todistuksia ei tarvitse tulostaa ja postittaa. Kansalainen näkee sähköiset todistuksensa ja niiden välitystiedon OmaKannassa ja voi käyttää niitä esimerkiksi Kelan etuuskäsittelyssä.
Terveydenhuollon työ tehostuu, kun todistukset voidaan laatia sähköisesti ja välittää Kanta-palvelujen kautta suoraan niitä tarvitseville viranomaisille ja muille oikeutetuille vastaanottajille.
Nykyisin palvelun kautta välitetään muun muassa lääkärintodistuksia- ja lausuntoja; tulevaisuudessa myös terveydenhuollosta tehtäviä ilmoituksia.
Palvelua hyödyntävät jo Kela ja Traficom, jotka vastaanottavat terveydenhuollossa tuotettuja sähköisiä todistuksia ja lausuntoja omissa asiointipalveluissaan.
Palvelua kehitetään vaiheittain. Lähitulevaisuudessa sen avulla voi välittää uusia kansallisia todistuksia, lausuntoja sekä ilmoituksia Kelaan tai uusille vastaanottajatahoille.
Jatkossa myös tietojen välittämisen perusteet laajenevat. Nykyisin todistuksia ja lausuntoja voi välittää palvelun avulla vain, jos kansalainen sitä pyytää tai siihen ammattilaisen ehdotuksesta suostuu. Tulevaisuudessa palvelua voi käyttää myös silloin, jos välittämisen perusteena on vastaanottajan lakiin perustuva pyyntö tai terveydenhuollon ammattilaisen lakisääteinen ilmoitus tai tiedonantovelvollisuus.
THL koordinoi kehittämistä ja Kelan Kanta-palvelut huolehtivat teknisestä toteutuksesta.
Sote-yhteinen tiedonhallinta mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen hyödyntämisen eri toimialojen ja palveluntuottajien välillä. Kehittämisellä tuetaan sote-yhteisten palvelujen integraatiota. Kun sote-palvelujen tiedonhallintaa parannetaan, sote-ammattilainen voi saada ajantasaisemman ja selkeämmän kuvan asiakkaan tilanteesta. Samalla hän näkee paremmin, millaisia palveluja asiakas tarvitsee.
Lainsäädäntö ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä ja asettaa rajoja ammattilaisten tiedonhallinnalle. Tietojen käyttöä ohjaavat asiakastietolaki ja muut sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat säädökset. Tietojen luovutus ja käyttö toteutuvat lainsäädännön, kansalaisen antamien suostumusten ja luovutuslupien, sekä käyttöoikeuksien mukaisesti. Kansalaisen tiedot ovat siis turvassa ja niitä käytetään vain tarkoituksenmukaisissa tilanteissa.
Sote-yhteistä tietoa kehitetään myös siksi, että palvelutietoja voitaisiin hyödyntää tietojohtamisessa ja toiminnanohjauksessa, jolloin palvelujen yhteensovittaminen toteutuu tehokkaammin.
THL koordinoi sote-yhteisen tiedonhallinnan kehittämistä, määrittelee yhteisiä toimintamalleja ja varmistaa, että toimintamallit tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamista.
Kanta-palvelut mahdollistavat sosiaali‑ ja terveydenhuollon tietojen tallentamisen ja hyödyntämisen eri organisaatioissa ja palveluissa. Vuoden 2026 palvelujen kehittämisen painopisteitä ovat muun muassa
- sosiaalihuollon asiakastietojen kattava tallentaminen
- lääkitystietojen yhdenmukaistaminen
- lääkärintodistusten välittäminen viranomaisille.
Kanta-palvelujen avulla vahvistetaan palvelujen integraatiota. Kanta-palveluja kehitetään tukemaan hoidon ja palvelujen jatkuvuutta sekä tiedon turvallista käyttöä eri toimijoiden välillä. Kehittämisessä painottuvat rakenteisen tiedon hyödyntäminen ja tietojen ajantasaisuus. Kanta-palvelut muodostavat yhä keskeisemmän osan kansallista tietopohjaa ja tiedolla johtamisen edellytyksiä.
Sosiaalihuollon asiakastietovarannon käyttöönoton takaraja on syksyllä 2026. Kansalainen voi nähdä myös sosiaalihuollon palvelutietoja OmaKanta‑palvelussa, mikä helpottaa asiointia ja omien tietojen seurantaa.
Kanta‑lääkityslista muodostaa kansallisen ja ajantasaisen yhteenvedon henkilön lääkityksestä. Listan tavoitteena on, että kaikilla lääkehoitoon osallistuvilla tahoilla, myös potilaalla itsellään, on käytössä samat ja ajantasaiset tiedot lääkityksestä. Lääkityslistan kattava käyttöönotto on suunniteltu terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluissa vuoden 2027 aikana niin, että tieto on kaikkien palvelunantajien käytettävissä viimeistään syksyllä 2027.
Kysely‑ ja välityspalvelun avulla tallennetut todistukset ja lausunnot voidaan toimittaa turvallisesti eri viranomaisille ja organisaatioille sähköisesti, mikä vähentää paperityötä ja nopeuttaa asiointia.
Kanta-palvelut ovat myös osa laajempaa kehitystä Euroopan terveystietoalueella (EHDS), jossa tavoitteena on mahdollistaa terveystietojen turvallinen ja standardoitu liikkuminen myös EU‑maiden välillä tulevina vuosina.
Kanta-palvelujen kehittämisessä STM, THL ja Kela toimivat yhteistyössä hyvinvointialueiden ja järjestelmätoimittajien kanssa. Painopisteinä ovat tiedon liikkumisen ja käyttömahdollisuuksien parantaminen koko sote‑kentässä sekä kansalaisten oma asiointi‑ ja omahoitomahdollisuuksien laajentaminen OmaKannan kautta.
Euroopan terveystietoalue (EHDS) on Euroopan unionin velvoittava asetus, joka luo yhteiset pelisäännöt sähköisten terveystietojen käytölle ja vaihtamiselle EU-maiden välillä. Tavoitteena on, että kansalaiset voivat käyttää ja hallita omia terveystietojaan turvallisesti myös yli maarajojen. Samalla terveydenhuollon ammattilaiset saavat käyttöönsä ajantasaiset tiedot hoitopäätösten tueksi, mikä parantaa hoidon jatkuvuutta ja laatua Euroopassa.
EHDS mahdollistaa terveystietojen käytön kahteen tarkoitukseen. Ensisijaisessa käytössä tietoja hyödynnetään potilaan hoidossa, esimerkiksi reseptien ja potilasyhteenvedon avulla myös toisessa EU-maassa. Toissijaisessa käytössä tietoja voidaan hyödyntää tietoturvallisesti tutkimuksessa, innovaatioissa ja päätöksenteossa. Yhteiset standardit ja tiukat tietosuoja- ja tietoturvavaatimukset varmistavat, että tietojen käyttö on turvallista ja yhteentoimivaa koko unionissa.
Asetus tuli voimaan vuonna 2025 ja sitä otetaan käyttöön vaiheittain. Vuodesta 2029 alkaen keskeiset terveystiedot, kuten potilasyhteenvedot ja sähköiset reseptit, voivat liikkua EU-maiden välillä. Vuoteen 2031 mennessä tiedonvaihto laajenee niin, että kuvantamistutkimukset, laboratoriotulokset sekä hoidon loppulausunnot voidaan välittää. Kehitys vahvistaa digitaalisten terveyspalvelujen toimivuutta, tukee tutkimusta ja parantaa päätöksenteon tietopohjaa koko Euroopassa.
Suomessa EHDS:n valmistelua koordinoidaan laajassa viranomaisyhteistyössä. THL tukee toimeenpanoa muun muassa tietorakenteiden, toimintamallien ja tutkimuksen kautta sekä koordinoi kansallisten toimijoiden yhteistyötä. Yhteistyössä ovat mukana esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö, Kela, Findata, Fimea, Digi- ja väestötietovirasto sekä Lupa- ja valvontavirasto. Tavoitteena on varmistaa, että suomalainen terveydenhuolto ja tutkimus hyötyvät eurooppalaisesta terveystiedon yhteentoimivuudesta ja uusista mahdollisuuksista.
THL rakentaa kansallisen hyvinvoinnin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon (hyte-sote) tietovarannon, joka kokoaa yhteen viranomaistehtävissä kerättyä tietoa hyvinvoinnista, palveluista ja terveydenhuollosta. Yhtenäinen tietovaranto helpottaa tiedon keräämistä, yhdistämistä ja julkaisemista sekä parantaa kansallisen vertailutiedon saatavuutta päätöksenteon tueksi.
Tietojen käyttö on tarkasti säädeltyä ja tapahtuu tietosuoja- ja tietoturvavaatimusten mukaisesti lupamenettelyjen kautta.
Tietovaranto tukee hyvinvointialueiden johtamista, tutkimusta ja kehittämistä. Kun tiedot ovat saatavilla yhtenäisessä muodossa, niitä voidaan hyödyntää nopeammin esimerkiksi tutkimuksessa, innovaatioissa ja opetuksessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Samalla tiedonhallinta tehostuu ja tietotuotannon kustannukset vähenevät.
Tietovarannon ensimmäiset aineistot, kuten laboratoriotiedot, reseptitiedot ja sairaalalääkitystiedot, tuodaan Kanta-palvelujen Potilastietovarannosta. Näin tietoja voidaan hyödyntää entistä kattavammin tutkimuksessa ja rekisteritoiminnassa.
Tietojen siirtoa kehitetään myös teknisesti. Tietokantareplikaatio mahdollistaa aineistojen lähes reaaliaikaisen siirtymisen esimerkiksi hyvinvointialueiden, THL:n ja muiden viranomaisten välillä. Ratkaisua pilotoidaan parhaillaan ja sitä laajennetaan vaiheittain. Tavoitteena on sujuva tiedonvaihto, joka tukee tiedolla johtamista ja palvelujen kehittämistä koko Suomessa.
Kansallista tietotuotantoa kehitetään, jotta päätöksenteon ja ohjauksen tietotarpeisiin voidaan vastata entistä paremmin. Kehittämisessä hyödynnetään automaatiota, yhteisiä tietovarantoja ja uusia analytiikkaratkaisuja. Tavoitteena on ajantasainen ja luotettava tietopohja koko yhteiskunnan käyttöön.