Laaturaportti: Kansallinen terveysindeksi

Tilaston kuvaus

Kansallinen terveysindeksi on THL:n ja Kelan yhdessä tuottama tietokokonaisuus, joka sisältää tietoja keskeisten kansansairauksien ja työkyvyttömyyden yleisyydestä hyvinvointialueiden ja kuntien väestössä. Tilaston muodostavat:

  • sairastavuusindeksi ja sen sairausryhmittäiset osaindeksit. Sairastavuusindeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpäsairaudet, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat, muistisairaudet, keuhkosairaudet, diabetes ja alkoholisairaudet.
  • työkyvyttömyysindeksi ja sen osaindeksit, joita ovat työkyvyttömyyseläkkeet, sairauspäivärahat ja ammatillisen kuntoutuksen myöntävät ratkaisupäätökset.

Tilaston indikaattorit raportoidaan alueittaisina indeksilukuina, joissa vertailuarvona on indikaattorin kuvaaman ilmiön yleisyys koko maan väestössä. Koko maan indeksiluku saa arvon 100. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueen väestössä on. Tulokset ovat saatavilla kunnan, hyvinvointialueen, yhteistyöalueen, sekä sukupuolen mukaan.

Tilastotietojen relevanssi

Tilastoon kuuluvat kymmenen sairausryhmää on valittu mukaan tilastoon niiden yleisyyden ja kuormittavuuden perusteella. Kuormittavuuden määrittämisessä on tarkasteltu sairausryhmiin liittyvää ennenaikaista kuolleisuutta, työkyvyttömyyttä, elämänlaadun vajetta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunkäytön kustannuksia pääosin vuoden 2019 tietoja hyödyntäen (liitetaulukko 3).

Työkyvyttömyyden indeksit (työkyvyttömyyseläkkeet, yli 90 päivää kestävät sairauspäivärahajaksot ja ammatillisen kuntoutuksen myönteiset ratkaisupäätökset) valittiin, koska ne kuvaavat työkyvyttömyyttä eri näkökulmista. Koska työkyvyttömyyseläke kuvaa pysyvintä työkyvyttömyyttä, sillä on suurin painoarvo indikaattorilaskennassa (liitetaulukko 3).

Tilastoon kuuluvien sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä kuvaavien indikaattoreiden avulla kunnat ja alueet voivat vertailla oman väestönsä sairaus- ja työkyvyttömyystaakkaa sekä sen kehitystä koko maan tasoon nähden. Tieto auttaa hyvinvointialueita ja kuntia ehkäisemään ongelmien syntyä ja ryhtymään toimiin, joilla hyvinvointia ja terveyttä voidaan parhaiten edistää. Indikaattoreita käytetään kuntien ja hyvin-vointialueiden laatimissa hyvinvointikertomuksissa.

Valtakunnallisella tasolla tilaston tietoja voidaan hyödyntää väestön sairastavuuden ja työkyvyttömyyden kehityksen ja alueellisten erojen seurannassa. Kansallinen terveysindeksi kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen valtakakunnallisten tavoitteiden seurannan mittaristoon. Sairastavuuden ja työkyvyttömyyden kokonaisindeksit kuuluvat myös Johdon strategiseen tilannekuvaan (JST) ja osaksi Seurannan, arvioinnin ja ohjauksen (SAO) ydintietoja, jotka muodostavat hyvinvointialueiden strategisen ohjauksen tietopohjan. SAO-ydintiedot ovat myös keskeinen osa THL:n vuosittaisen hyvinvointialueiden sote-arvioinnin tietopohjaa.

Tilaston tietosisältö

Tilaston indikaattorit kuvaavat sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä Suomen väestössä. Sairastavuutta kuvaavien indikaattoreiden väestötieto määritetään laskentavuotta edeltävän vuoden viimeisen päivän tiedon perusteella huomioiden väestö, joiden kotikunta on Suomessa. Työkyvyttömyyttä kuvaavien indikaattoreiden väestötieto perustuu Kelan väestötilastoihin, jotka sisältävät indeksivuoden seuraavan vuoden tammikuun lopun tilanteen.

Kussakin indikaattorissa on noudatettu niille erikseen määritettyä ikärajausta. Työkyvyttömyysindikaattorit huomioivat työikäisen 16–64-vuotiaan väestön. Sairastavuusindikaattoreiden ikärajausten valinnassa on huomioitu tarkasteltavan sairauden yleisyys ja diagnoositiedon luotettavuus valitussa ikäryhmässä.

Tilaston indikaattoreiden tietosisällöt sekä valitut ikärajaukset on kuvattu sairastavuudesta liitetaulukossa 1 ja työkyvyttömyydestä liitetaulukossa 2.

Tilaston keskeisimmät käsitteet ja muuttujat on kuvattu osana tilastoraporttia.

Lähdeaineistot

Tilaston lähdeaineistoja ovat hallinnolliset kokonaisrekisteriaineistot, joita ylläpitävät THL, Kela, Eläketurvakeskus ja Syöpärekisteri. Tilaston lähdeaineistoina toimivat tiedonkeruut seuraavista rekisteriaineistoista:

  • Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri (THL)
  • Perusterveydenhuollon avohoidon rekisteri (THL)
  • Sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteri (THL)
  • Kelan etuuksien saajat: työkyvyttömyyseläkkeet, sairauspäivärahat ja ammatillisen kuntoutuksen päätökset (Kela)
  • Sairausvakuutuksesta korvattavat lääketoimitukset (Kela)
  • Lääkekorvausoikeudet (Kela)
  • Työeläkejärjestelmän eläkkeet: työkyvyttömyyseläkkeet (Eläketurvakeskus)
  • Syöpärekisteri (Suomen syöpärekisteri) 
  • Kuolemansyyaineisto (Tilastokeskus)
  • Väestötietoaineisto (Digi- ja väestötietovirasto)

Lähteenä oleva tieto on rivitasoista ja eri rekistereistä koostettavien tietojen yhdistelemisessä käytetään pseudonymisoitua tunnistetta. Kunkin tilastoon kuuluvan sairausryhmittäisen ja työkyvyttömyystiedon määrityksessä on noudatettu niille erikseen määritettyjä rekisteritietolähteitä ja poimintaehtoja, jotka on kuvattu liitetaulukoissa 1 ja 2.

Tiedonkeruumenetelmä

Tietojen keruu eri rekisterinpitäjiltä perustuu tietolupaan THL/3457/6.02.00/2023. Tiedot kerätään rekisterinpitäjiltä vuosittain ja ne koskevat keruuajankohtaa edeltävää kalenterivuotta.

Muista rekistereistä poiketen hoitoilmoitusrekisterien tiedot ovat jatkuvasti päivittyviä. Sairastavuustietojen poiminta hoitoilmoitusrekisterien tiedoista tehdään vuosittain keväällä tilaston indikaattoreiden päivityslaskennan yhteydessä.

Tietojen validointi

Sairastavuusindikaattorit on kehitetty yhteistyössä sairauksien diagnostiikkaa ja hoitokäytäntöjä sekä palvelujärjestelmän toiminnan alueellisia eroja tuntevien asiantuntijoiden kanssa. Sairastavuustietoa määritetään yhdistämällä tietoja eri rekistereistä. Tietoja yhdistämällä pyritään varmistamaan, että sairastavuustieto havaitaan mahdollisimman kattavasti. Kullekin tietokokonaisuuteen kuuluvalle indikaattorille on valittu tietolähteet sekä määritetty poimintaehdot, joiden on katsottu tavoittavan kyseisen indikaattorin kuvaama sairastavuuden tai työkyvyttömyyden yleisyys väestössä luotettavimmin.

Uusien tulosten valmisteluvaiheessa keskustellaan tarvittaessa asiantuntijoiden kanssa, jotta voidaan tunnistaa ja selvittää mahdollisia poikkeamia. Tietoaineistoissa mahdollisesti havaittavia muutoksia selvitetään keskustelemalla ja vertaamalla tietoa tarvittaessa myös eri organisaatioiden rekisterinpitäjien vastaavien kanssa.

Tiedon käsittely

Sairastavuustiedon määritys perustuu useiden rekisteriaineistojen tietojen yhdistämiseen. Niiden sairausryhmien tapauksessa, joissa sairaus katsotaan pysyväksi tilaksi, on potilaiden diagnoosihistoriaa katsottu takautuvasti aineistojen kattamalta ajalta. Henkilö lasketaan mukaan kunkin tarkasteluajankohdan sairastavuuslukuun siitä vuodesta alkaen, jona hänelle löytyy merkintä ensimmäisen kerran. Sairauksien ilmaantuvuuteen perustuvissa indekseissä tarkastellaan hoitoilmoitusrekisterien hoitotapahtumia ja yhdellä henkilöllä voi vuoden aikana olla useampi kuin yksi päätetapahtuma.

Kokonaisindeksit ja niiden osaindeksit kuvaavat sairauksien ja työkyvyttömyyden yleisyyttä tarkasteltavan alueen väestössä suhteessa koko maan väestön sairastavuuteen ja työkyvyttömyyteen. Koko maan sairastavuutta tai työkyvyttömyyttä kuvaava indeksi saa arvon 100. Indekseistä tuotetaan ikävakioitu ja vakioimaton versio. Ikävakiointi perustuu epäsuoraan menetelmään. Sairausryhmittäisten indeksien väestösuhteutus ja ikävakiointi on tehty Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta laskettavan keskiväkiluvun perusteella. Ikävakioinnissa on käytetty koko maan väestörakennetta, joka on määritetty tilaston viimeisimmän vuoden perusteella.

Työkyvyttömyyttä kuvaavien indeksien väestösuhteutus ja ikävakiointi on toteutettu Kelan väestötilaston tiedoilla, jotka sisältävät indeksivuoden seuraavan vuoden tammikuun lopun tilanteen. Kullekin indeksille ikävakiointi on tehty viisivuotisikäryhmittäin luokitellulle aineistolle.

Tilastoon kuuluvat kokonaisindeksit ovat sairastavuuden ja työkyvyttömyyden summamittareita, jotka muodostetaan niiden sisältämien osaindeksien painotettuna summana. Työkyvyttömyysindeksissä on huomioitu 16–64-vuotiaat Suomessa asuvat etuuden saajat ja heidän osuutensa vastaavan ikäisestä väestöstä. Työkyvyttömyyseläkkeen saajista on mukana sekä työeläkkeen että Kelan eläkkeen saajat kunkin vuoden joulukuussa. Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajilla on yleisindeksissä puolikas paino. Sairauspäivärahan saajista on huomioitu vuosittain vähintään 90 päivältä päivärahaa saaneet. Myönteisen ammatillisen kuntoutuspäätöksen saaneilla on yleisindeksissä puolikas paino.

Sairastavuuden kokonaisindeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on kyseisen sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden ja elämänlaadun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Painotusten periaatteena on tuoda esiin sairastavuuteen liittyvää tai siitä aiheutuvaa yhteiskunnallista kuormitusta ja erilaisia yksilöön kohdistuvia vaikutuksia. Sairastavuusindeksiä laskettaessa kukin neljästä painotusperusteesta (kuolleisuus, työkyvyttömyys, elämänlaatu, terveydenhuollon kustannukset) saa yhtä suuren painotusosuuden (25 %). Sairastavuusindeksiin suurimmalla painolla vaikuttavat vakavat mielenterveyden ongelmat, jotka ovat keskeisiä sekä työkyvyttömyyden että elämänlaadun vajeen aiheuttajia. Painokertoimien määrittämisessä käytetyt tietolähteet ja menetelmät on kuvattu liitetaulukossa 2.

Tiedon revisioituminen

Sairastavuusindeksien uuden päivityksen myötä aiempien tarkasteluvuosien indeksien arvot muuttuvat, koska luvut lasketaan suhteessa tilaston tuoreimman kolmevuotisjakson sairastavuuteen koko maassa. Päivityksen yhteydessä kaikkien aikaisempien vuosien indeksit lasketaan päivitysvuonna voimassa olevan kunta- ja alueluokituksen mukaisesti. Muut tiedot revisioituvat takautuvasti, jos niihin on tullut muutoksia esimerkiksi rekisterinpitäjien vastaanottamien tietojen täydennystoimitusten vuoksi. Uuden julkaisun yhteydessä indeksien aikasarjat päivitetään tietokantoihin kokonaisuudessaan.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus 

Kansallisen terveysindeksin indikaattorit on kehitetty väestön sairastavuuden ja työkyvyttömyyden alue-erojen kuvaamiseen. Indikaattoreiden laskennan lähtökohtana ovat tiedot THL:n, Tilastokeskuksen, Eläketurvakeskuksen, Syöpärekisterin ja Kansaneläkelaitoksen ylläpitämistä valtakunnallisista rekistereistä. Indeksitietojen oikeellisuus riippuu näiden rekistereiden kattavuudesta ja tarkkuudesta, joita kuvataan niiden Aineistokatalogissa saatavilla olevissa aineistokuvauksissa sekä rekistereistä säännöllisesti koostettavien tilastojulkaisujen laaturaporteissa (ks. Liitetaulukko 1).

Alueiden välillä on kuitenkin sairastavuudesta ja väestön toimintakyvystä riippumattomia eroja palvelujärjestelmän toiminnassa, kuten terveydenhuollon hoitokäytännöissä, sairauksien diagnostiikassa, etuuksien myöntämiseen tarvittavien lääkärinlausuntojen laatimisessa sekä kirjaamiskäytännöissä. Työkyvyttömyysindeksin erojen taustalla vaikuttavat alueelliset sosiaali- ja terveydenhuollon tarjontaan liittyvät tekijät, kuten lääkäripula ja työterveyshuollon toiminta työkykyongelmia ehkäisevänä ja ohjaavana tekijänä. Palvelujärjestelmän vaikutus tuloksiin voi näkyä myös siinä, että hyvin toimiva terveydenhuolto voi joissakin tapauksissa kuvastua näennäisesti suurena sairastavuutena, kun tauteja seulotaan, löydetään ja hoidetaan tehokkaasti. Esimerkiksi syöpäindeksin keskimääräistä korkeampi lukema voi kertoa paitsi korkeammasta syöpäsairastuvuudesta, myös siitä, että alueella on onnistuttu syövän varhaisdiagnostiikassa.

Erot alueiden väestörakenteessa vaikuttavat sairastavuuden ja työkyvyttömyyden alue-eroihin keskeisesti. Useat sairaudet ovat voimakkaasti ikäriippuvaisia, jolloin alueen ikärakenne määrittää suurelta osin sairastavuuden tasoa. Tietokokonaisuuteen kuuluvista indekseistä on saatavilla ikävakioitu ja -vakioimaton indeksi, joiden tulkinnat poikkeavat toisistaan. Ikävakioitu indeksi kuvaa alueiden välisiä sairastavuuseroja ikärakenteesta riippumatta. Vakioimaton indeksi puolestaan kuvaa alueelle kohdentuvaa todellista sairastavuustaakkaa. Lisäksi indeksit julkaistaan sukupuolittaisina tietoina miehille ja naisille. Sukupuolittaisissa indeksiluvuissa vertailukohtana on sukupuolittainen tieto koko maan tasolla. Esimerkiksi tietyn alueen miehille laskettu indeksiluku kertoo miesten erosta koko maan miehiin nähden.

Tietojen oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Tilaston indikaattorit julkaistaan kahden kalenterivuoden viiveellä. Viive johtuu tietolähteiden saatavuudesta niissä sairastavuusindikaattoreissa, joissa lähteenä käytetään kuolemansyyaineiston tietoja. Tilastoon kuuluvien keskeisten kansansairauksien yleisyydessä ei kuitenkaan yleensä havaita suurta vaihtelua lyhyellä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä indeksilukuihin voivat vaikuttaa merkittävät muutokset esimerkiksi hoitokäytännöissä tai poikkeamat hoidon saatavuudessa.

Tietojen johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Koska sairastavuusindeksin ja sen osaindeksien vertailuajanjakso muuttuu vuosittain uuden julkaisun myötä, sairastavuutta kuvaavien indikaattorien luvut eivät ole vertailukelpoisia edellisen julkaisun lukuihin nähden. Uuden julkaisun myötä kunkin indeksin aikasarjat kaikilla aluetasoilla päivitetään siten, että suhteutus on tehty sairastavuuden tasoon koko maan väestössä tilaston uusimmalla kolmevuotisjaksolla, joka saa arvon 100. Uuden julkaisun myötä aikasarjat päivitetään vastaamaan julkaisuvuonna voimassa ollutta kunta- ja alueluokitusta. Päivitetyt luvut ovat saatavilla Sotkanetissä.

Hoitoilmoitusrekisterien tietojen kattavuudessa ja laadussa voi olla vuosittaista ja alueellista vaihtelua. Niissä sairastavuuden osaindekseissä, joissa tietolähteenä on käytetty perusterveydenhuollon avohoidon rekisterin tietoja, on huomioitava, että tietoja ei kaikkina vuosina ole saatu kattavasti kaikista terveyskeskuksista tietojärjestelmäongelmien takia ja käyntisyiden kirjauskattavuudessa on puutteita. Erityisesti Helsingissä sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla tiedetään olevan puutteita hoitoilmoitusjärjestelmään kertyneissä tiedoissa potilastietojärjestelmän tiedonsiirto-ongelmien vuoksi. Myös erikoissairaanhoidon tiedoissa voi esiintyä puutteita puuttuvien kirjausten vuoksi.

Hoitoilmoitusrekistereihin on noin vuodesta 2020 on saatu kattavammin tietoja työterveyshuollon ja muilta yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämä näkyy tapaturmaindeksin aikasarjassa, jossa yksityisten palveluntuottajien tiedon kattavuuden paraneminen vuoden 2020 jälkeen kasvattaa indeksin tasoa ja aiheuttaa aikasarjaan katkoksen. Vastaavalla tavalla joidenkin sellaisten sairausryhmien (mm. diabetes ja keuhkosairaudet), joissa mukana on perusterveydenhuollon avohoidon rekisteristä saatava tieto, tapausmäärien kasvu 2020-luvulla saattaa osittain selittyä tiedon kattavuuden paranemisesta, kun tietoa saadaan laajemmin eri palveluntuottajilta.

Tässä tilastojulkaisussa ei ole esitetty Ahvenanmaan lukuja. Ahvenanmaan rekisteritiedoissa tiedetään olevan puutteita, jotka mm. johtuvat Ruotsin puolella saaduista hoidoista. Puutteet tiedon kattavuudessa voivat näkyä poikkeuksellisen alhaisina indeksilukuina ja hankaloittaa tietojen vertailukelpoisuutta muihin alueisiin nähden.

Toimintavaltuudet

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008) ja tilastolakiin (280/2004). THL:n viranomaistehtävänä on tuottaa tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja toimivuudesta päätöksenteon, kehittämisen ja tutkimuksen tueksi. THL:n tilastotuotannon käytäntöjä ohjaavat Eurostatin ja Suomen virallisen tilaston ohjeistukset, suositukset ja määräykset sekä tilastoeettiset periaatteet.

Tietojen jakaminen ja julkaiseminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tiedot tilastojen julkaisukalenterissa ennakkoon ilmoitettuna ajankohtana. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tiedot julkaistaan tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetissä (THL) sekä Tietotarjottimella (Kela).
Tilastojen julkaisukalenteri

THL:n julkaisemat tilastotuotteet ovat julkisia. Sen sijaan henkilötietoja sisältävät rekisteritiedot ovat salassa pidettäviä. Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata myöntää lupia tietojen käyttöön perustuen lakiin sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käy-töstä (552/2019).
Findatan verkkosivut

Tilastollinen tietosuoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on viranomaisena velvoite raportoida koko maata koskevaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koottua tietoa. THL:n tilastojen laatimiseen käytettävät tiedot ovat pää-asiallisesti salassa pidettäviä, eikä henkilötietoa saa julkaista. Käsiteltävien tietojen suojaus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (688/2008), tilastolakiin (280/2004) sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU) 2016/679 ja tietosuojalakiin (1050/2018) sekä muihin laitoksen toimintaa ohjaaviin säädöksiin.

THL:n tietoaineistot on suojattu kaikissa käsittelyn vaiheissa. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on tietyn aineiston käyttöoikeus selkeästi määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Muilla ei ole mahdollisuutta katsella, käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Valmiin tilaston tietosuojan varmistamiselle on laadittu kirjallinen ohjeistus. Kaikki THL:n henkilökuntaan kuuluvat ovat salassapitovelvollisia.

Tilaston vuoden 2024 erityiskysymykset

Vuoden 2024 sairastavuusindeksin ja työkyvyttömyysindeksin laskentatavat eroavat. THL:n tuottaman sairastavuusindeksin hyvinvointialueittaiset tulokset perustuvat ensimmäistä kertaa yhden vuoden huomioiviin tapausmäärätietoihin kolmevuosittaisen liukuvan tiedon sijaan. Tietolähteiden täydentyessä THL:ssa siirryttiin tarkempaan yksivuotislukujen tarkasteluun. Kelan työkyvyttömyysindeksin laskenta perustuu edelleen kolmen vuoden tapausmäärien liukuviin keskiarvoihin ajanjaksolla 2022–2024. Kolmevuosittaista tapausmäärätietoa on käytetty vähentämään satunnaisvaihtelun vaikutusta lukuun väestöpohjaltaan pienimmillä alueilla. 

Joidenkin hyvinvointialueiden THL:n hoitoilmoitusrekisteriin toimittamissa tiedoissa liittyen sivu- ja pitkäaikaissairauksien diagnoosimääriin on havaittu merkittäviä muutoksia. Muutokset koskevat pääosin vuosien 2023 ja 2024 tietoja. Tietojen toimituksissa havaituilla muutoksilla voi olla vaikutusta tässä raportoitujen sairastavuusindeksien tuloksiin etenkin alkoholisairastavuuden indeksissä. Tilastoon kuuluvien sairastavuusindeksien määritys kuitenkin perustuu hoitoilmoitusrekisterien tietojen lisäksi muun muassa Kelan rekisterien tietoihin, mikä tasoittaa yksittäisten vuosien diagnoosimäärien muutoksesta mahdollisesti johtuvaa vaihtelua sairastavuudessa. Diabetes-, keuhkosairaus- ja muistisairausindeksien määrityksessä henkilöiden diagnoosihistoriaa tarkastellaan myös takautuvasti usean vuoden ajalta, mikä vähentää yksittäisten vuosien diagnoosikirjaamisissa havaittujen muutosten vaikutusta indeksin kuvaamaan sairastavuuteen.

Liitetaulukot

Päivitetty: