IPS-työhönvalmennus

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Tämä on IPS-työhönvalmentajille ja -tiiminvetäjille tarkoitettu ohje IPS-työhönvalmennuksen menetelmään.

IPS-työhönvalmennuksessa tuet asiakasta työllistymisessä avoimille työmarkkinoille

IPS-työhönvalmennus on vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastaville henkilöille suunnattu palvelu, jossa työhönvalmentaja tukee asiakasta työllistymisessä avoimille työmarkkinoille ja työssä pysymisessä. Palvelu on integroitu asiakkaan psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen. 

IPS-palveluun hakeutumisessa ei ole diagnoosi- tai toimintakykykriteereitä, vaan palveluun osallistumisen lähtökohta on asiakkaan oma halu työllistyä.  

IPS-työhönvalmennus sopii myös monille muille kohderyhmille, jolloin se on vastaavasti integroitu asiakkaan pääasialliseen palveluun (esimerkiksi aikuissosiaalityön asiakkailla sosiaalipalveluihin).

Osana hoitotiimiä

IPS-työhönvalmentajana toimit osana moniammatillista hoitotiimiä. Työskentely kiinteänä osana hoitotiimiä on keskeistä toimintamallin tuloksellisuudessa. IPS-asiakkaalla on aina voimassa oleva hoitosuhde psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen. Näin varmistetaan riittävä tiedonkulku asiakkaan, työhönvalmentajan ja hoitotahon välillä liittyen mm. asiakkaan vointiin. Samalla henkilökunnalle tuodaan ymmärrystä työn merkityksestä kuntoutumisessa.   

Oma IPS-tiimi

Hoitotiimin ohella kuulut työhönvalmentajana IPS-tiimiin, joka kokoaa yhteen organisaatiosi IPS-työhönvalmentajat ja IPS-tiiminvetäjän. Jos toimit IPS-tiiminvetäjänä, tehtäviisi kuuluu oman valmennustyön lisäksi tukea työhönvalmentajia IPS-menetelmän noudattamisessa sekä varmistaa ja kehittää asiakasohjauksen, verkostoyhteistyön, työantajayhteistyön ja muiden prosessien sujuvuutta.

Toipumisorientaation viitekehys 

IPS-toimintamallia voidaan tarkastella toipumisorientaation viitekehyksessä. Asiakkaan kuntoutumisen nähdään edistyvän merkittävästi, kun hän omaan elämäntilanteeseensa sopivan työn kautta osallistuu yhteiskuntaan sen täysivaltaisena aktiivisena jäsenenä. Työtä voidaan mukauttaa asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan.

IPS-toimintamallin 8 periaatetta

  1. Palvelun tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille.
  2. Palvelu on avoin kaikille asiakkaille, joiden henkilökohtaisena tavoitteena on työllistyminen palkkatyöhön.
  3. Palvelu on integroitu psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen.
  4. Palvelu on vapaaehtoista, ja työnhaku käynnistyy asiakkaan omien toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaan.
  5. Palvelussa varmistetaan taloudellisiin tukiin ja etuuksiin liittyvän ohjauksen ja neuvonnan saaminen.
  6. Palvelun lähtökohtana on nopea työnetsintä avoimilta työmarkkinoilta ilman edeltäviä työkyvyn arviointeja tai esimerkiksi työharjoitteluja tai -kokeiluja. 
  7. Palvelussa tehdään tiivistä työnantajayhteistyötä sekä asiakkaan työnhaussa että IPS-palvelun tunnettuuden lisäämiseksi.  
  8. Palvelu on yksilöllistä ja kestoltaan rajaamatonta ja jatkuu niin kauan kuin asiakas sitä tarvitsee.

Periaatteista on johdettu 25 laatukriteeriä, joiden mukaisesti IPS-toimintamallia toteutetaan.
IPS-laatukriteerit

IPS-menetelmäkoulutus

Katso tästä IPS-työhönvalmennuksen 8-osaisen menetelmäkoulutuksen tallenteet.
IPS-menetelmäkoulutus (YouTube)

IPS-työhönvalmennuksen 5 vaihetta

IPS-työhönvalmennus koostuu 5 vaiheesta. Työhönvalmentajana työskentelet jokaisessa vaiheessa.

Valmennusprosessin ydintapahtumat dokumentoit IPS-asiakastyön lomakkeille, jotka löydät Kirjaaminen-välilehdeltä. IPS-asiakastyön lomakkeiden käyttäminen on tärkeä osa IPS-työhönvalmennusta - lomakkeiden systemaattinen käyttäminen luo rungon valmennusprosessille.
Kirjaaminen

Vaiheet

  1. 1

    Palveluun hakeutuminen

    • Hoitohenkilökunta kysyy hoidon eri vaiheissa kaikilta asiakkailta heidän työllistymistoiveistaan ja kertoo IPS-työhönvalmennuksesta. 
    • Jos asiakas ilmaisee kiinnostuksensa työllistymiseen, voidaan pitää ns. kolmikantakeskustelu, johon osallistuvat asiakas, omahoitaja ja IPS-työhönvalmentaja. 
    • Kun asiakas haluaa aloittaa IPS-työhönvalmennuksen, omahoitaja tai muu työntekijä tekee hänelle lähetteen IPS-palveluun. Asiakas on voinut myös kuulla itsenäisesti IPS-työhönvalmennuksesta ja olla suoraan yhteydessä IPS-tiimiin. 
    • Laadi asiakkaan kanssa IPS-yhteistyösopimus.
    • Palveluun pääsyn ainut kriteeri on asiakkaan oma halu ja motivaatio työllistyä. Palveluun ei kuulu virallista eikä epävirallista ulossulkua hoitohenkilökunnan etukäteisarvioiden perusteella. Myöskään esimerkiksi päihteiden käyttö tai lääkehoidon laiminlyönti eivät ole perusteita sulkea asiakasta palvelun ulkopuolelle.  
  2. 2

    Osaamisen kartoittaminen

    • Ensimmäisissä tapaamisissa kartoita asiakkaan kanssa tämän vahvuudet, voimavarat, mielenkiinnon kohteet ja osaaminen sekä tuen tarpeet. Keskeisenä työvälineenäsi toimii ammatillinen profiili -lomake. Kiireetön tunnelma edistää luottamuksellisen suhteen muodostumista. Tyypillisesti ammatillisen profiilin tekemiseen menee 2–3 tapaamiskertaa.
    • Asiakas laatii kanssasi työnhakusuunnitelman ja ansioluettelon. Aseta asiakkaan kanssa hänen toiveidensa mukaiset ja realistiset tavoitteet työllistymiselle ja työnhaulle.
    • Vastaat myös siitä, että asiakas saa tietoa työllistymisen vaikutuksesta etuuksiin. Voit pyytää etuusneuvontaa myös esimerkiksi hyvinvointialueen sosiaalityöntekijältä tai ottamalla asiakkaan kanssa yhteyttä asiasta vastaavaan viranomaiseen.
  3. 3

    Nopea työnetsintä avoimilta työmarkkinoilta

    • Asiakas etsii kanssasi kiinnostavia työpaikkoja. Voit ehdottaa asiakkaalle mahdollisesti hänelle sopivia työpaikkoja. Työpaikkoihin otatte yhteyttä yhdessä, asiakkaan toimesta tai sinun toimestasi.
    • Ensimmäinen yhteydenotto työpaikalle tehdään kuukauden sisällä IPS-palvelussa aloittamisesta.
    • Jotkut asiakkaat eivät halua, että työhönvalmentaja on yhteydessä työnantajiin. Toimi silloin taustatukena eli ”kulisseissa”. Keskustele asiakkaan kanssa kaikissa valmennusprosessin vaiheissa, mitä hyviä ja toisaalta huonoja puolia voi olla mielenterveyden haasteista kertomisessa työpaikalla.
    • Työhösi kuuluu paikallisten työmarkkinoiden aktiivinen seuraaminen, jolloin tutustut työnantajien rekrytointitarpeisiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi useita viikoittaisia yhteydenottoja ja kasvokkaisia tapaamisia mahdollisten työnantajien kanssa ja IPS-palvelun markkinointia.
    • IPS-työhönvalmennus vastaa samalla työnantajien rekrytointitarpeisiin tarjoamalla heille osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Kartoita työnantajien kanssa avoimien työpaikkojen ohella myös piilotyöpaikkoja.
  4. 4

    Työskentely ja tuesta sopiminen työnantajan kanssa

    • Tuellasi asiakas voi neuvotella mahdollisista mukautuksista työnantajan kanssa. Työtä voidaan mukauttaa asiakkaan tarpeiden ja voimavarojen mukaan esimerkiksi työaikojen, -tehtävien tai -ympäristön osalta.  
    • Ole asiakkaan tukena sen verran, kuin asiakas toivoo. Voit esimerkiksi tarjoutua menemään taustatueksi mukaan työhaastatteluun tai olla työpaikalla mukana ensimmäisenä päivänä. Tue asiakasta työsuhteeseen orientoitumisessa, työn oppimisessa ja työkulttuuriin tutustumisessa.
  5. 5

    Työsuhteen ylläpitämisen tuki

    • Työsuhteen aikana tue asiakasta säännöllisissä tapaamisissa ja soittelemalla/viesteillä. Seuraa asiakkaan tilannetta ja auta tarvittaessa ratkomaan haasteellisia tilanteita työpaikalla. Toimit yhteistyössä asiakkaan hoitotiimin kanssa, joka yhdessä asiakkaan kanssa on vastuussa tämän hoidosta ja kuntoutuksesta.  
    • Jos asiakas ei halua kertoa työpaikalla IPS-asiakkuudestaan, voit tukea häntä tapaamisilla työn ulkopuolella.
    • Jos työsuhde päättyy asiakkaan toiveen vastaisesti, asiakas saa sinulta tukea tilanteen läpikäymiseen ja tarvittaessa uuden työn hakuun.  
    • Työhönvalmennus jatkuu niin kauan, kuin asiakas kokee sitä tarvitsevansa. Tarkoituksena on vähentää tukea asteittain työsuhteen aikana.
    • Suomalaisen IPS-arviointitutkimuksen mukaan tutkimuksen aikana päättyneet valmennussuhteet kestivät keskimäärin 6–8 kuukautta. 

Yhteystiedot

Helka Raivio

projektipäällikkö
puh. 029 524 1234
[email protected]
Helka Raivio (LinkedIn)

Minna Ahola

erikoissuunnittelija
puh. 029 524 7983
[email protected]

Noora Sipilä

tutkija
puh. 029 524 7929
[email protected]
Noora Sipilä (LinkedIn)

Kaija Appelqvist-Schmidlechner

tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 7275
[email protected]
Kaija Appelqvist-Schmidlechner (LinkedIn)
Kaija Appelqvist-Schmidlechner (ResearchGate)