IPS-työhönvalmennuspalvelun laatuarviointi

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Tämä on ohje IPS-työhönvalmennuksen laatuarviointia tekeville ammattihenkilöille tai asiantuntijoille.

IPS-työhönvalmennuksen laatuarviointi on yhteiskehittämistä

IPS-toimintamalliin kuuluu vuosittainen laatuarviointi, jossa arvioitavan yksikön IPS-palvelua peilataan IPS:n kansainväliseen 25-kohtaiseen laatukriteeristöön. Laatuarvioinneilla voidaan osoittaa, onko palvelu IPS-työhönvalmennusta, tunnistaa palvelun menetelmäuskollisuuden taso sekä keskeisimmät vahvuudet ja kehittämiskohteet. Laatuarviointi on parhaimmillaan hedelmällistä yhteiskehittämistä, joka hyödyttää sekä arvioinnin kohdetta että arvioijaa.   

Arvioitava yksikkö on yleensä yksi IPS-työhönvalmennusta toteuttava psykiatrinen poliklinikka. Tutkimusten mukaan korkean laatuarvioinnin pistemäärän saaneet yksiköt tuottavat parempia työllistymistuloksia.  

Laatuarvioijana voi toimia kansallinen taho kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sen IPS-asiantuntijat, tai toisesta IPS-palvelua toteuttavasta organisaatiosta esimerkiksi IPS-tiiminvetäjä ja IPS-työhönvalmentaja (vertaisarviointi). Yleensä arvioimassa on 2 henkilöä. Jos nämä arviointitavat eivät ole mahdollisia, toteutetaan laatuarviointi itsearviointina. 

Arvioitavassa yksikössä käytännön järjestelyistä vastaa IPS-tiiminvetäjä. Jos olet IPS-tiiminvetäjä, varaa muutama päivä valmisteluihin kuten asiakirjojen keräämiseen ja haastatteluiden sopimiseen. 

Itse arviointivierailu kestää kaksi päivää ja sisältää IPS-tiimin, psykiatrisen hoitotahon ja asiakkaiden haastatteluja, asiakirjojen tarkastelua, kokousten havainnointia ja tiloihin tutustumista. Jos laatuarviointi paikan päällä ei ole mahdollinen, se voidaan toteuttaa myös etäyhteydellä, jolloin havainnointi ja tiloihin tutustuminen jäävät pois. 

Vierailun jälkeen arvioijat laativat raportin, mihin heidän on syytä varata aikaa. Arviointiraportin pohjalta yksikön johto tekee toimintasuunnitelman palvelun kehittämiseksi. 

Laatukriteerit ja pisteet 

IPS-työhönvalmennuksen toteuttaminen perustuu 25 kansainväliseen laatukriteeriin. Laatukriteerit koskevat palvelun henkilöstöä, järjestämistä ja sisältöä.
IPS-laatukriteerit

Kustakin kriteeristä voi arvioinnissa saada 1–5 pistettä. 
Kokonaispisteet:

• 115–125 = esimerkillinen taso
• 100–114 = hyvä taso
• 74–99 = kohtalainen taso
• 73 tai vähemmän = palvelu ei ole tuetun työllistymisen IPS-palvelua

Tiedonkeruu

Laatuarvioinnin tärkein tiedonkeruun menetelmä on haastattelu. 

Tietoa kerätään myös IPS-tiiminvetäjältä etukäteen pyydetyistä asiakirjoista. Jos toimit IPS-tiiminvetäjänä, on oleellista, että käytät jatkuvana arkityösi tukena tiiminvetäjän seurantataulukkoa, johon kerätään laatuarvioinnissakin tarvittavia tietoja. Sellaisia ovat esimerkiksi asiakasmäärät, työllistyneiden määrät ja yhteydenotot työnantajiin. 
Tiiminvetäjän seurantataulukko (Excel 109 kt)

Jos laatuarviointivierailu toteutetaan matkustamalla arvioitavaan yksikköön paikan päälle, tietoa saadaan myös havainnoimalla. 

Haastattelut

Haastattelurungot sekä haastateltavien lukumäärät:

• Asiakas (haastatellaan 4 asiakasta)
• Läheinen (haastatellaan 1–2 asiakkaiden läheistä)
• Työhönvalmentaja (haastatellaan 2 työhönvalmentajaa)
• Tiiminvetäjä (haastatellaan IPS-tiiminvetäjä)
• Omahoitaja (haastatellaan 3 omahoitajaa)
• Etuusneuvoja (haastatellaan yksikön sosiaalityöntekijä tai vastaava)
• Hoitotiimin esihenkilö (haastatellaan osastonhoitaja tai vastaava)
• Psykiatrinen johto (haastatellaan kaksi henkilöä, joista toinen edustaa ylempää johtoa ja toinen on esimerkiksi johtava psykiatri)

Tarkasteltavat asiakirjat

• Toimintasuunnitelma tai kehittämissuunnitelma IPS-palvelun laadun parantamiseksi (laaditaan ensimmäisen laatuarvioinnin jälkeen)  
• Organisaation IPS-ohjausryhmän kokousten pöytäkirjat
• Seuraavat tiedot, jotka tiiminvetäjä poimii tiiminvetäjän seurantataulukosta:
  • työhönvalmentajakohtaiset asiakasmäärät tällä hetkellä
  • asiakkaiden kokonaismäärä viimeisten 6 kuukauden ajalta
  • avoimille työmarkkinoille työllistyneiden asiakkaiden määrä viimeisten 6 kuukauden ajalta
  • koulutukseen ohjautuneiden asiakkaiden määrä viimeisten 6 kuukauden ajalta
  • työkokeiluun, työharjoitteluun tai vapaaehtoistyöhön ohjautuneiden asiakkaiden määrä viimeisten 6 kuukauden ajalta
  • sosiaaliseen kuntoutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan tai vastaavaan ohjautuneiden asiakkaiden määrä viimeisten 6 kuukauden ajalta
  • päivien lukumäärä IPS-palvelussa aloittamisen ja ensimmäisen työnantajakontaktin välillä kultakin asiakkaalta viimeisten 6 kuukauden ajalta
  • tehtävät, joihin asiakkaat ovat työllistyneet viimeisten 6 kuukauden aikana (sis. myös työkokeilut ja työharjoittelut)
  • organisaatioiden nimet työnantajista, joille asiakkaat ovat työllistyneet viimeisten 6 kuukauden aikana (sis. myös työkokeilut ja työharjoittelut)
  • työhönvalmentajakohtaisten kasvokkaisten työnantajakontaktien määrät viimeisten kahden kuukauden ajalta
• Lista työnantajista (organisaatioista ilman henkilöiden nimiä), joihin työhönvalmentajat ovat olleet yhteydessä viimeisten kahden kuukauden aikana (sisältäen myös puhelut ja sähköpostit)
  • tieto, kuinka monta kertaa kuhunkin työnantajaan on oltu yhteydessä

Havainnointi 

Yksikön tiloihin tutustuminen

• Onko asiakastiloissa näkyvillä esitteitä tai vastaavaa asiakasmateriaalia IPS-palvelusta?
• Miten lähellä IPS-tiimin työskentely- ja taukotilat ovat psykiatrian tiimin tiloja?

Psykiatrisen tiimin kokoukseen osallistuminen

• Millaiselta IPS-tiimin yhteistyö hoitotahon kanssa vaikuttaa?
• Käsitelläänkö kokouksessa IPS-asioita?
• Ovatko IPS-tiimiläiset läsnä koko kokouksen ajan?

IPS-tiimikokoukseen osallistuminen

• Miten IPS-tiimi voi, millainen henki?
• Käsitelläänkö kokouksessa asiakastapauksia?
• Mitä asioita IPS-tiiminvetäjä nostaa esille?
• Tulevatko IPS-työhönvalmentajien tuen tarpeet esille?

Kahden IPS-työhönvalmentajan havainnointi heidän tavatessaan työnantajia  

• Luodaanko työnantajayhteyksiä asiakkaiden toiveet ja vahvuudet edellä?
• Kartoittaako työhönvalmentaja työnantajien tarpeita? 

Raportin laatiminen 

Tiedonkeruun jälkeen arvioijat laativat raportin. Raportissa arvioidaan kutakin laatukriteerien 25 kohtaa sanallisesti sekä numeerisesti pistein 1–5. Raporttiin kirjataan myös yhteenveto yhtäältä yksikön vahvuuksista ja toisaalta kehittämistarpeista. 
Raporttipohja (Word 86 kt)

Arviointiraportin pohjalta yksikön johto tekee toimintasuunnitelman palvelunsa kehittämiseksi.