Kiireellinen sijoitus

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Ohje on tarkoitettu ensisijaisesti lastensuojelun viranhaltijoille, jotka tekevät kiireelliseen sijoitukseen liittyviä päätöksiä.

Ohje perustuu ajantasaiseen lainsäädäntöön.

Kiireellisen sijoituksen syyt

Jos lapsi on lastensuojelulain 40 §:ssä mainituista syistä välittömässä vaarassa, voidaan hänelle järjestää kiireellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto.
(Lastensuojelulaki 38 § 1 momentti)
(Lastensuojelulaki 40 §)

Kiireellinen sijoitus on vakava puuttuminen ihmisten elämään ja yksityisyyteen, joten se on viimeinen toimenpide, kun ei ole muita mahdollisuuksia turvata lapsen tilannetta.

Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfo käsittelee tarkemmin ”välittömän vaaran” tulkintaa.
STM:n Kuntainfo: Mitä tarkoittaa välitön vaara kiireellisen sijoituksen edellytyksenä? (STM)

Kiireelliseen sijoitukseen voi olla monia syitä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:

• Vanhemmat ovat väliaikaisesti kykenemättömiä hoitamaan lastaan, mikä välittömästi vaarantaa lapsen terveyden tai kehityksen.
• Vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsestaan päihteiden tai akuutin mielenterveysongelman syntymisen takia.
• Vanhemmille on tapahtunut onnettomuus tai sairastuminen, mikä asettaa lapsen välittömään vaaraan.
• Lapsi on jätetty heitteille tai häntä on kohdeltu kaltoin, ja hänen henkensä ja hyvinvointinsa on välittömässä vaarassa.
• Lapsi käyttäytyy itsetuhoisesti, käyttää päihteitä tai tekee rikoksia.

Lapsen kiireellistä sijoitusta ei saa käyttää vanhempien välisen huoltoriidan ratkaisukeinona tai tapaamisoikeutta koskevan riidan täytäntöönpanokeinona.

Päätöksenteko

Päätöksen kiireellisestä sijoituksesta ja sen lopettamisesta tekee hyvinvointialueen määräämä ammatillisen kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä, joka on virkasuhteessa. Päätöksen voi siis tehdä myös lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Yksityinen palveluntuottaja ei voi tehdä päätöstä.
(Lastensuojelulaki 38 § 1 momentti)

Jos huostaanottoa tai sijaishuoltoa koskeva asia on vireillä hallinto-oikeudessa, pitää päätöksen tehneen viranhaltijan ilmoittaa päätöksestä hallintotuomioistuimelle. Samalla tulee ilmoittaa, onko lapsi tarkoitus sijoittaa huostaanotettuna siihen paikkaan, minne hänet on sijoitettu kiireellisesti. Huostaanottohakemusta pitää tarvittaessa muuttaa esitettävän sijaishuoltopaikan osalta. Lisäksi on perusteltava, miksi kyseessä oleva sijaishuoltopaikka on valittu.
(Lastensuojelulaki 25 d §)

Kiireellinen sijoitus tehdään usein sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, jolloin päätöksen tekee päivystyksessä toimiva hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä, jolla on tarvittava kelpoisuus.

Päätöksen kiireellisen sijoituksen jatkamisesta tekee johtava viranhaltija tai johtavan viranhaltijan määräämä muu viranhaltija. Sama henkilö ei voi tehdä päätöstä sekä kiireellisestä sijoituksesta, että sen jatkamisesta.
(Lastensuojelulaki 38 a §)

Kiireellistä sijoitusta koskevan päätöksen perusteluista pitää ilmetä

• mikä on se konkreettinen tilanne, jonka vuoksi lapsi on välittömässä vaarassa
• sijoituspaikka ja
• perustelut sijoituspaikan valinnalle.

Jos päätöksen täytäntöönpanoa ei voida lapsen terveyttä tai kehitystä vaarantamatta siirtää lainvoimaiseksi tuloon saakka, voidaan päätöksessä määrätä se heti täytäntöönpantavaksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
(Lastensuojelulaki 91 § momentti)

Mielipiteen selvittäminen kiireellisen sijoituksen päätöksissä

Ennen kuin viranhaltija tekee päätöksen kiireellisestä sijoituksesta, sen jatkamisesta ja lopettamisesta, pitää hänen selvittää lapsen, vanhemman, huoltajan sekä muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan henkilön mielipide ja käsitys asiasta.
(Lastensuojelulaki 39 a §)
Kuuleminen lastensuojelussa

Henkilö, jonka hoidossa lapsi on tai on ollut välittömästi ennen kiireellistä sijoitusta, on ”muu henkilö”, jonka mielipide pitää selvittää. Edellytys on, että henkilö on tosiasiallisesti vastannut lapsen hoidosta ja asunut lapsen kanssa yhteisessä kodissa. Muu henkilö voi olla esimerkiksi vanhemman uusi avio- tai avopuoliso, toimeksiantosuhteinen perhehoitaja tai ammatillisen perhekodin perhehoitaja.

Mielipiteen selvittäminen ei ole sama kuin hallintolain mukainen kuuleminen. Tarkoituksena on selvittää mielipide esimerkiksi siitä, mihin lapsi sijoitetaan tai voitaisiinko lapsen hoito järjestää väliaikaisesti muun läheisen henkilön luona.

Samalla arvioidaan, onko sijoitus vastentahtoinen, vai voisiko kiireellinen avohuollon sijoitus olla lapsen edun mukainen ja riittävä toimenpide turvaamaan lapsen tilanne.
Kiireellinen avohuollon tukitoimi

Mielipiteen selvittäminen voidaan poikkeuksellisesti jättää tekemättä, jos asia on niin kiireellinen, ettei selvitystä voida tehdä. Tällöin viivästys saattaisi aiheuttaa haittaa lapsen terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle.
(Lastensuojelulaki 39 a §)

Mielipiteen selvittäminen ja sen sisältö on kirjattava asiakasasiakirjoihin. Jos mielipide tai käsitys on jätetty selvittämättä, se on perusteltava päätöksessä.

Jos viranhaltija ei ole selvittänyt asiaan osallisen mielipidettä ja käsitystä ennen päätöstä, pitää tätä tiedottaa kiireellisestä sijoituksesta mahdollisimman pian. Tiedottamisen yhteydessä asiaan osalliselle täytyy varata mahdollisuus esittää käsityksensä asiasta ja saada tietoa oikeudesta saada apua.
(Lastensuojelulaki 39 a § 2 momentti)

Sijoituspaikka

Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon, lastensuojelulaitokseen, terveydenhuollon laitokseen, tai hänen tarvitsemansa hoito voidaan järjestää muulla tavoin.
(Lastensuojelulaki 49 §)

Sijoitus voi tapahtua kiireellisesti terveydenhuollon laitokseen, jos lapsi tarvitsee välitöntä terveydenhuollon viranomaisten järjestämää hoitoa ja huolenpitoa. Sijoituspaikka on valittava kiireelliseen sijoitukseen johtaneiden syiden perusteella. Joissakin tilanteissa kiireellinen sijoitus on mahdollista tehdä lapsen sukulaisen luokse.

Oikeusvaikutukset

Kiireellinen sijoitus on oikeusvaikutuksiltaan verrattavissa huostaanottoon. Sen aikana hyvinvointialueella on oikeus päättää lapsen asioista kiireellisen sijoituksen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Yleensä tämä tarkoittaa päättämistä lapsen olinpaikasta, hoidosta, välttämättömästä terveydenhuollosta ja lapsen yhteydenpidosta.

Hyvinvointialueella on viime kädessä vastuu lapsen hoidon ja huollon järjestämisestä. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän täytyy neuvotella huoltajien ja vanhempien kanssa sekä pyrkiä hyvään yhteistoimintaan.

Jos kiireellisen sijoituksen aikana joudutaan rajoittamaan yhteydenpitoa, siitä pitää tehdä erillinen päätös.
Yhteydenpidon rajoittaminen

Kiireellisen sijoituksen päättyminen, raukeaminen tai jatkuminen

Kiireellisen sijoituksen enimmäiskestoaika yhdellä viranhaltijan tekemällä päätöksellä on 30 päivää. Tänä aikana täytyy tehdä

• päätös kiireellisen sijoituksen lopettamisesta
• päätös kiireellisen sijoituksen jatkamisesta
• päätös huostaanotosta tai
• hakemus huostaanotosta hallinto-oikeudelle.

Kiireellisen sijoituksen jatkuminen yli 30 päivää

Seuraavissa tapauksissa kiireellinen sijoitus voi kestää ilman eri päätöstä yli 30 päivää:

1. Johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä virkasuhteinen sosiaalityöntekijä tekee 30 päivän kuluessa kiireellisen sijoituksen alkamisesta huostaanottohakemuksen hallinto-oikeudelle. Huostaanotto
2. Lapsen huostaanottoa koskeva asia on jo ennen kiireellisen sijoituspäätöksen tekemistä vireillä hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Jos 30 päivää ei riitä lapsen huostaanoton tarpeen selvittämiseksi tai riittävien tukitoimien kartoittamiseksi, voidaan tehdä päätös kiireellisen sijoituksen jatkamisesta. Kiireellistä sijoitusta voidaan jatkaa päätöksellä enintään 30 päivällä.

Päätöksen jatkamisesta tekee johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä virkasuhteinen sosiaalityöntekijä. Jatkopäätöstä ei kuitenkaan voi tehdä sama viranhaltija, joka on tehnyt päätöksen kiireellisestä sijoituksesta.
(Lastensuojelulaki 38 a §)

Päätös kiireellisen sijoituksen jatkamisesta voidaan tehdä, jos

1. tarvittavista lastensuojelutoimenpiteistä (huostaanotto tai muut toimet) ei ole mahdollista päättää ilman lisäselvityksiä. Jos päätös toimenpiteistä voidaan tehdä olemassa olevan tiedon pohjalta, jatkopäätöstä ei saa tehdä.
2. välttämättömiä lisäselvityksiä ei ole mahdollista saada 30 päivässä kiireellisen sijoituksen tekemisestä ja
3. jatkopäätös on lapsen edun mukainen.

(Lastensuojelulaki 38 a §)

Kiireellisen sijoituksen päättyminen

Kun peruste kiireelliselle sijoittamiselle on lakannut tai sijoitus on rauennut, sosiaalityöntekijän täytyy välittömästi tehdä päätös sijoituksen lopettamisesta.
(Lastensuojelulaki 39 § 1 momentti)

Peruste kiireelliselle sijoittamiselle lakkaa, kun sosiaalityöntekijä arvioi, että lapsi voi palata turvallisesti kotiin. Joko lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä tekee erillisen päätöksen kiireellisen sijoituksen lakkaamisesta.

Lisäksi sijoitus voi päättyä 30 tai 60 päivän aikana sen vuoksi, että tehdään päätös huostaanotosta. Tällöin kyseessä on suostumukseen perustuva huostaanotto, josta päätöksen tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä. Huostaanotto

Kiireellisen sijoituksen raukeaminen

Myös kiireellisen sijoituksen raukeaminen edellyttää erillistä päätöstä.

Sijoitus raukeaa, jos päätöstä huostaanotosta tai hallinto-oikeudelle tarkoitettua huostaanottohakemusta ei ole tehty

1. 30 päivässä kiireellisen sijoituksen alkamisesta tai
2. ennen kiireellisen sijoituksen jatkopäätöksen päättymistä.

(Lastensuojelulaki 39 §)

Erillistä päätöstä kiireellisen sijoituksen lopettamisesta ei tarvitse tehdä, kun hallintotuomioistuin antaa

• väliaikaisen määräyksen lapsen olinpaikasta ja hoidosta tai
• päätöksen huostaanottoasiassa.

Määräaikojen laskeminen

Määräaikojen kuluminen alkaa lapsen tosiasiallisesta sijoittamisesta tai päätöksen tekemisestä. Jos lapsi esimerkiksi sijoitetaan lauantaina ja päätös tehdään maanantaina, tehdään päätös alkamaan lauantaista, josta alkaa myös määräajan kuluminen. Määräaikoihin ei siis sovelleta niin sanottua määräaikalakia, joten myös ensimmäinen päivä lasketaan mukaan määräajan kulumiseen.
(Lastensuojelulaki 38 § 2 momentti ja 38 a § 2 momentti)