Huostaanotto

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Ohje on tarkoitettu ensisijaisesti hyvinvointialueiden viranhaltijoille, jotka valmistelevat ja tekevät päätöksiä lapsen huostaanotosta. Ohjeen sisältö soveltuu myös muille, jotka tarvitsevat lisätietoa huostaanoton edellytyksistä, tarkoituksesta ja menettelystä.

Ohje perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Huostaanoton edellytykset

Huostaanotto on viimeinen keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Hyvinvointialueella on velvollisuus ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänelle sijaishuolto, jos

• puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai
• lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla vastaavalla tavalla.

Huostaanotto ja sijaishuolto voidaan kuitenkin järjestää vain, jos

• avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja
• sijaishuolto on lapsen edun mukaista.

(Lastensuojelulaki 40 §)

Huostaanottoon ryhtymisen edellytyksenä on uhkaavan vaaran torjuminen, joten huostaanotto voidaan tehdä jo ennen kuin osoitetaan, että lapsen terveys on jo vakavasti vaarantunut tai kehitys viivästynyt.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen edun toteutumista lastensuojelun kaikissa vaiheissa. Lisäksi sosiaalityöntekijän on avustettava lasta tai puhevallan käytössä ja tarvittaessa ohjattava lapsi oikeusavun piiriin. On myös huolehdittava, että lapselle haetaan tarvittaessa lastensuojelun edunvalvojaa.
(Lastensuojelulaki 24 § 1 momentti)

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi ratkaisussaan sosiaalitoimelle huomautuksen, kun se ei ollut selvittänyt lapselle hänen oikeuksiaan eikä järjestänyt hänelle oikeusapua huostaanottoasiassa. Lapsi oli vastustanut huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan sosiaalityöntekijän olisi tullut selvittää lapselle hänen oikeutensa ja tarjota ohjausta oikeusavun piiriin. Tätä velvollisuutta ei voi siirtää huoltajalle.
EOAK/7365/2020 (oikeusasiamies.fi)

Huostaanottoprosessi pähkinänkuoressa

1. Huostaanotolle on oltava lain mukaiset edellytykset lastensuojelulain 40 §:n mukaisesti. Huostaanoton valmistelussa on arvioitava muun muassa lapsen kasvuolosuhteita, lapsen etua, lapsen elämäntavan vahingollisuutta sekä mahdollisuutta avohuollon tukitoimiin.
2. Lapsen asiassa tulee järjestää neuvotteluja lapsen, huoltajan, vanhemman ja tarvittaessa muiden lapselle läheisten kanssa. Lopullisen arvion neuvotteluun kutsuttavista henkilöistä tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Tarkoituksena on pyrkiä hyvään yhteistyöhön asianosaisten kanssa, jotta neuvottelulla päästäisiin toivottuun tulokseen.
3. Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä läheisten mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen.
4. Sijaishuoltopaikan valinnassa on huomioitava lapsen tarpeet, huostaanoton perusteet sekä lapsen mahdollisuus yhteydenpitoon läheistensä kanssa. Vaihtoehtoja ovat sukulaissijoitus, perhehoito, ammatilliset perhekodit, lastensuojelulaitokset ja koulukodit.
5. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee asiakassuunnitelman yhdessä asianosaisten ja tarvittaessa muiden lapselle läheisten henkilöiden kanssa.
6. Asianosaisille on annettava tilaisuus tulla todisteellisesti kuulluksi ja ilmaista mielipiteensä huostaanotosta ja sijaishuoltopaikasta.
7. Jos huostaanottoa ei kukaan asianosainen vastusta, sosiaalityöntekijä valmistelee päätöksen, jonka johtava viranhaltija tekee. Päätös annetaan tiedoksi kaikille asianosaisille ja heillä on oikeus hakea siihen muutosta hallinto-oikeudelta.
8. Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustaa huostaanottoa, tekee johtava viranhaltija hakemuksen hallinto-oikeudelle. Hakemus on annettava tiedoksi kaikille asianosaisille.
9. Sijaishuoltoon sijoittamisen yhteydessä on tarkistettava lapsen terveydentila, joko ennen huostaanottoa tai välittömästi sen jälkeen. Terveydentilaa ei tarvitse tutkia, jos lapselle on tehty lääkärintarkastus kolmen viimeisen kuukauden sisällä ennen huostaanottoa, tai jos se on muutoin ilmeisen tarpeetonta.
10. Huostaanotto voidaan muutoksenhausta huolimatta panna heti täytäntöön, kun siitä on suostumukseen perustuvissa tilanteissa johtavan viranhaltijan tekemä päätös, jossa huostaanotto määrätään heti täytäntöönpantavaksi.
    
    Kiireellisen sijoituksen edellytysten täyttyessä lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti jo ennen huostaanottopäätöstä. Jos asia on vireillä hakemusasiana hallinto-oikeudessa, kiireellisestä sijoituksesta täytyy heti ilmoittaa hallinto-oikeudelle.
    Kiireellinen sijoitus
    
    Huostaanottopäätös raukeaa, jos sen täytäntöönpanoon ei ole ryhdytty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ryhtyminen käsittää esimerkiksi karkumatkalla olevan lapsen etsinnän käynnistämisen.
    (Lastensuojelulaki 48 §)
     
11. Huostaanotto on voimassa toistaiseksi. Päätös huostaanotosta raukeaa viimeistään lapsen täytettyä 18 vuotta. Huostassapito on lopetettava, kun siihen ei enää ole perusteita. Päätös huostaanoton lopettamisesta ei saa olla lapsen edun vastainen.

Huostaanoton dokumentointi

Lastensuojelun työntekijöiden tulee kirjata asian vireilletulosta lähtien lasta tai nuorta koskeviin asiakaskirjoihin kaikki tiedot, jotka vaikuttavat lapsen tai nuoren tarvitsemien lastensuojelutoimien järjestämiseen. Lisäksi pitää kirjata toimien suunnittelun, toteutuksen ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot.
(Lastensuojelulaki 33 §)

Asiakasasiakirjojen huolellinen laatiminen on tärkeää kaikkien asiaan osallisten, erityisesti lapsen ja hänen huoltajansa, oikeusturvan kannalta. Asiakirjat palvelevat sosiaalityön suunnittelua, toteutusta ja seurantaa, ja hyvin laadittuina ne osaltaan edistävät luottamuksellisen suhteen syntymistä viranomaisen ja perheen välille. Dokumentoinnin tulee olla suunnitelmallista ja tapahtua yhteistyössä perheen ja muiden asianosaisten kanssa.
Lisätietoa Kanta-palvelujen käsikirjassa sosiaalihuollon toimijoille (yhteistyötilat.fi)

Tavoitteena lapselle on, että hän saa tietoa itseään koskevista asioista. Myöhemmissä elämänvaiheissa lapsi tai nuori voi rakentaa kuvaa elämästään myös asiakirjatietojen perusteella. Tämä edellyttää, että ne ovat kirjattu selvästi ja luotettavasti.
Lapsen oikeus itseään koskevaan tietoon

Huostaanottoon johtanut kehityskulku on selostettava luotettavasti asiakirjoihin, ja asianosaisten kannalta ymmärrettävällä tavalla. Asianosaisille on myös varattava tilaisuus antaa selityksensä asiantuntijoiden lausumista. Asiakirjoihin on hyvä muistaa kirjoittaa myös myönteisistä asioista lapsen edun kannalta. Lisäksi on tärkeää kirjata asianosaisten mahdolliset näkemyserot, esimerkiksi tapahtumien kulusta ja johtopäätöksistä.

Myös työntekijän oikeusturva toteutuu, kun hän kirjaa tapausten kulun ja huostaanoton perustelut asianmukaisesti. Kirjauksissa on hyvä käyttää suoria lainauksia tai kuvauksia tilanteista ja muista olosuhteista, joilla on merkitystä asian ratkaisuun. Asiakirjoista tulisi ilmetä, kuka havainnon on tehnyt, missä tilanteessa ja miten havainnot on suoritettu.

Kirjaajan on kiinnitettävä huomiota erityisesti lapsen näkymiseen asiakirjoissa, kuten tämän mielipiteisiin, tunteisiin ja ajatuksiin. Myös vanhempien mielipiteet, tunteet ja ajatukset on kirjattava.

Asiakirjoissa on vältettävä "työpaikkaslangin" käyttöä, sillä asiakirjat tulevat näkyviin yleensä huoltajalle tai myös lapselle itselleen. Erimielisyydet, esimerkiksi päätöksistä, on kirjattava muistiinpanoihin.

Asiakastyön muistiinpanoissa on hyvä tuoda esiin vanhempien ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutus ei aina ole kielellistä, vaan huomiota on kiinnitettävä myös ei-kielelliseen vuorovaikutukseen.

Kirjauksissa on tärkeää näkyä moniäänisyys. Eri asiantuntijatahojen lausunnot sekä vanhempien ja muiden läheisten mielipiteet tulee kirjata ylös. Erityisen tärkeää asianmukainen kirjaaminen on myös siksi, että mahdollisella uudella työntekijällä on käytettävissään tarvittavat tiedot.

Kirjallisuutta

Enroos & Heino & Pösö. 2022. Huostaanotto – Lastensuojelun vaativin tehtävä. Vastapaino.