Tapaamisten määrä ja toteuttaminen
Sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän pitää tavata lasta asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävän usein henkilökohtaisesti.
(Lastensuojelulaki 29 § 1 momentti)
Pääsääntö on, että lapsi tapaa asioistaan vastaavaa työntekijää henkilökohtaisesti vähintään kaksi tuntia kuukaudessa aktiivisen työvaiheen aikana. Aktiivisella työvaiheella tarkoitetaan muun muassa lastensuojelutarpeen selvitystä, asiakkaana jo olevan lapsen tilanteen arviointia sekä sijoituksen valmistelua.
(Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain 29 §:n muuttamisesta 130/2013 vp)
Työntekijän pitää toteuttaa tapaaminen lapsen ehdoilla edellyttäen luonnollisesti sitä, että lapsi suostuu tapaamisiin. Lapsen kanssa työskentely voi olla myös välillistä, esimerkiksi lapsen havainnointia kotioloissa, koulussa tai päiväkodissa.
Lapsen henkilökohtaisten tapaamisten järjestämisessä on pyrittävä yhteistoimintaan huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan henkilön kanssa.
(Lastensuojelulaki 29 § 2 momentti)
Sosiaalityöntekijällä tai muulla lastensuojelun työntekijällä on tarvittaessa oikeus tavata lapsi myös ilman huoltajan suostumusta. Sen on kuitenkin oltava lapsen edun mukaista. Arvioon lapsen edusta vaikuttavat lapsen ikä, kehitys tai muut olosuhteet. Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun selvitetään lastensuojelun tarvetta, ja lapsi itse on kääntynyt lastensuojelun puoleen. Lasta koskeviin asiakirjoihin on kirjattava syyt, jotka ovat edellyttäneet lapsen tapaamista vastoin huoltajan suostumusta. Huoltajalle on ilmoitettava tapaamisesta, jollei se ole selvästi vastoin lapsen etua.
(Lastensuojelulaki 29 § 3 momentti)
Lapsen huoltajalla on yleensä oikeus saada tieto lapsen tapaamisesta ilman huoltajan suostumusta. Lapsella voi olla painavista syistä mahdollisuus kieltää itseään koskevien tietojen antaminen huoltajalle. Tätä kutsutaan kielto-oikeudeksi. Kielto-oikeuden käyttäminen ei ole mahdollista, jos se on selvästi lapsen edun vastaista. Kielto-oikeus väistyy, jos huoltaja pyytää tietoa asianosaisena.
(Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11 §)
Alaikäisen oikeus kieltää tiedon luovuttaminen lailliselle edustajalleen (kielto-oikeus)
Ratkaisussaan eduskunnan apulaisoikeusasiamies on todennut, että lapsella on aina oikeus pyytää tai vaatia henkilökohtaisen tapaamisen toteuttamista sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän kanssa. Lasta ei voida pakottaa tapaamiseen tai keskusteluun, ellei lapsi sitä itse halua tai jos hän torjuu hänelle varatun mahdollisuuden keskusteluun. Henkilökohtaisten tapaamisten toteuttamista ei voida kuitenkaan jättää koskaan yksinomaan lapsen oman halun tai mielipiteen varaan. Sosiaalityöntekijän tulee aktiivisesti tarjota mahdollisuutta lapselle ja myötävaikuttaa omalla toiminnallaan tapaamisten toteutumiseksi.
EOAK 6.11.2013 dnro 2777/2012 (Eduskunnan oikeusasiamies)
Lapsen kanssa työskentelyn edellytykset
Lapsen tapaamisten tulee olla lapselle turvallisia sekä ulkoisilta puitteiltaan että kokemuksena. Käytettävien menetelmien ja välineiden tulee olla riittävän monipuolisia sekä lapselle sopivia.
Lapsella on hyvä tarvittaessa olla omaa henkilökohtaista työskentelyaikaa. Hänen pitäisi itse saada määritellä, mitkä asiat ovat hänen mielestään tärkeitä. Lapsella on oikeus saada tietoa ja palautetta siitä, miten työntekijä hänen tilanteensa näkee.
Työskentelyä varten tulee olla riittävästi aikaa. Työntekijän on tarkasteltava tilannetta myös tulevaisuuden näkökulmasta; se, mitä lapsen kanssa on sovittu, viedään loppuun. Mahdollisuuksien mukaan saman työntekijän olisi hyvä kulkea lapsen rinnalla koko työskentelyn ajan.
Lapsen elämän merkityksellisten ja tärkeiden ihmisten kuuleminen on osa lapsen kanssa työskentelyä. Näiden ihmisten arvo lapselle tulee tunnistaa ja sitä tulee kunnioittaa. Työskentelyssä lapsen verkostojen kanssa tulee pitää esillä lapsen näkökulmaa ja tehdä lapsi perheelle näkyväksi.
Tärkeää lapsen kanssa työskentelyssä on pyrkiä saavuttamaan luottamus. Esimerkiksi huostaanotto on aina rankka toimenpide ja siitä tulee keskustella mahdollisimman avoimesti lapsen kanssa ja pyrkiä selvittämään asiat ymmärrettävästi. Lapsi saattaa olla huolestunut tulevaisuudestaan ja siitä, mitä hänelle tapahtuu.
Työskentelytavat
Työskentelytavat arvioidaan lapsen ikätason ja kehityksen mukaan. Lapsen kanssa voidaan keskustella avoimesti ja melko suoraankin asioista, tai voidaan seurata lapsen käyttäytymistä ja käyttää apuna erilaisia työmenetelmiä.
Vanhemman lapsen kanssa työskentely keskittyy pääosin keskusteluun. Lapsen kanssa keskustellaan huostaanotosta, hänen tunteistaan, toivomuksistaan ja ajatuksistaan.
Työskentely kriisissä olevan lapsen kanssa
Lapsen sopeutumista huostaanottoon auttaa, kun huolehditaan lapsen erokriisin hoitamisesta, lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttämisestä sekä lapsen säästämiseltä aikuisten välisiltä ristiriidoilta. Lapsen on saatava vastaus tärkeisiin kysymyksiinsä: "Miksi minut annettiin pois ja kuka halusi, että minut annettiin pois?"
Lapselle on tärkeää saada
- varmuus siitä, että vanhemmat eivät ole hylänneet häntä
- varmuus siitä, ettei erottaminen vanhemmista johdu hänestä
- varmuus oikeudesta säilyttää yhteys vanhempiin
- varmuus siitä, että vanhemmat selviytyvät ja saavat apua
- oikeus olla kiintynyt omiin vanhempiinsa ja sijaisvanhempiinsa.
Lasten kyky käsitellä traumaattisia kokemuksia riippuu paljon heidän lähellään olevien aikuisten kyvystä auttaa kokemusten käsittelemisessä. Sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluu tunnistaa lapsen tuen tarve ja tarvittaessa järjestää lapselle hänen tarvitsemiaan terveydenhuollon tukitoimia.
Kriisin työstäminen lapsen kanssa vaatii sosiaalityöntekijältä kriisityön osaamista sekä tietoa lapsen kehityksestä ja eri ikäkausiin liittyvistä käyttäytymispiirteistä. Lisäksi on pystyttävä erottamaan normaaliin kehitykseen kuuluvat asiat kehityshäiriöistä. Tieto kiintymyssuhteiden kehittymisestä ja niiden häiriöistä on myös olennaisen tärkeä.
Huostaanottokriisissä lapsi jää usein liian vähälle huomiolle. Lapsen valmistamiseen sijoitukseen tarvitaan kehittämistä ja yhteistyötä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat muun muassa psykologit ja psykiatrit.
Muistilista: sosiaalityöntekijä ja lapsen kohtaaminen
Tapaamisen alussa
Aloita tapaaminen jollakin mukavalla asialla, vaikkapa tarjoamalla mehua ja keksiä ja kysymällä lapsen sen päivän kuulumiset.
- Huomioi lapsi.
- Kerro hänelle kuka olet, mitä teet, missä ollaan ja miksi.
- Kertaa, vaikka olisit jo edellisellä tapaamisella kertonutkin samat asiat.
- Perustele, miksi kyselet, mitä teet tiedolla ja kenelle siitä kerrot.
- Pidä lapsi mukana osallisena koko työskentelyprosessin ajan.
Kuulostele itseäsi työntekijänä
- Miten suhtaudut lapseen ja lapsen kertomaan?
- Mitä tunteita se sinussa herättää?
Olet kohtaamisen toinen osapuoli ja siksi jo asenteesi vaikuttaa kohtaamiseen ja sen onnistumiseen.
Vuorovaikutus lapsen kanssa
- Suhtaudu lapseen kunnioittavasti ja arvostaen. Osoita olevasi kiinnostunut hänestä ja hänen kokemuksistaan. Ole aito.
- Puhu lapsen kehitystasoon sopivalla kielellä ja tarkista onko lapsi ymmärtänyt mitä hänelle kerrot.
- Voit houkutella lasta puhumaan ja toimimaan, mutta häntä ei saa pakottaa sellaiseen, mihin hän ei ole valmis tai mitä hän ei halua. Tilanteen on oltava lapselle turvallinen.
- Voit kysyä rohkeasti vaikeistakin asioista. Kysymällä annat lapselle mahdollisuuden puhua. Jos kysyminen on itsellesi vaikeaa, pohdi syitä puheeksi ottamisen vaikeuteen.
- Älä käytä lasta vain välikappaleena tiedon tuottamiseen, äläkä jätä häntä ulkopuoliseksi muusta työskentelystä. Lapsen kertoman ei tule olla vain väline vanhempien kanssa työskentelyyn.
- Tee tunnetyötä lapsen kanssa. Anna hänen ilmaista tunteitaan äläkä selitä niitä pois. Nimeä tunteita lapsen kanssa.
- Anna lapsen itse valita ilmaisun tapa. Voit käyttää apuvälineinä, esimerkiksi piirtämistä tai leikkiä. Tee lapsen kanssa asioita, jotka tuntuvat luontevilta hänestä, mutta myös sinusta itsestäsi.
- Anna lapsen itse kertoa omista kokemuksistaan ja valinnoistaan. Älä tulkitse lapsen kertomaa, vaan anna hänen perustella itse.
- Älä petä lapsen luottamusta. Pidä se minkä lupaat, äläkä lupaa sellaista mitä et voi pitää.
- Jos joudut toimimaan vastoin lapsen toivetta, selitä aina mitä aiot tehdä, kenelle puhut asiasta ja miksi. Älä toimi lapsen selän takana, hänen tietämättään.
- Etene lapsen tahdissa. Anna hänelle aikaa vastata, älä kiirehdi. Älä jatka asian käsittelyä, jos lapsi osoittaa, ettei halua puhua enempää.
Tapaamisen lopuksi
Anna lapselle mahdollisuus kysyä, jos joku asia mietityttää häntä tai jää hänelle epäselväksi. Jos et osaa vastata, pyri selvittämään vastaus seuraavaan tapaamiseen. Selitä lapselle, mitä jatkossa tapahtuu ja päätä tapaaminen johonkin mukavaa asiaan tai tekemiseen.