Huostaanottoon ryhtyminen on aina viimeinen toimenpide ja henkisesti hyvin raskas kokemus, joka saattaa johtaa lapsen ja vanhempien tilanteen kriisiytymiseen.
Lapsen kanssa työskentelystä yleisesti on kerrottu ohjeessa Työskentely lapsen kanssa.
Lapsilähtöinen työskentely huostaanottovaiheessa edellyttää muun muassa, että
- lapselle kerrotaan huostaanoton valmistelusta
- lapselle kerrotaan, mitä huostaanotto ja sijoitus tarkoittavat
- varmistetaan, mitä lapsi tietää sijoituksesta
- selvitetään, millaisia mielikuvia lapsella on huostaanotosta ja sijaishuoltopaikoista
- kerrotaan, että sijoituksen aikana sovitaan yhteydenpidosta vanhempiin ja sisaruksiin
- selvitetään lapsen tunteet tapaamishetkellä yleisesti ja kotoa pois muuttamiseen
- selvitetään, mitä pelkoja lapsella on liittyen sijoitukseen, ja mikä lasta huolestuttaa ja jännittää
- annetaan lapselle lupa erilaisiin tunteisiin
- käydään läpi, mitä sijoituksesta voi seurata
- keskustellaan lapsen kanssa mahdollisista aiemmista sijoituskokemuksista
- selvitetään lapsen toiveet sijoituspaikan suhteen
- kuunnellaan, mitä lapsella on kysyttävää sijoituspaikasta (jos ei tiedetä vastauksia, otetaan selvää ja kerrotaan lapselle myöhemmin)
- kuullaan lapsen kokemus tapaamisesta
- kerrataan, miten sijoituksen valmistelu etenee sekä
- sovitaan, milloin tavataan lasta seuraavan kerran.
Työskentely vanhempien ja läheisten kanssa
Vanhemmille on selvitettävä huostaanottoon johtaneet syyt ja perustelut. Huostaanottoprosessissa on tärkeää pitää perhe ajan tasalla tapahtumista. Lisäksi on pyrittävä saavuttamaan vanhempien ja läheisten luottamus, mikä saattaa olla vaikeaa ainakin tahdonvastaisessa huostaanotossa.
Huostaanottoa valmisteltaessa ja jo ennen siihen ryhtymistä asiakkaana olevan perheen on koko ajan tiedettävä mahdolliset vaihtoehdot ja niiden seuraamukset. Perhe on pidettävä tietoisena siitä, miten työskentely etenee ja perheenjäsenillä tulee olla mahdollisuus aina tarvittaessa tuoda asioihin omia näkemyksiään ja ehdotuksiaan.
Huostaan otetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelmassa on arvioitava muun palveluntarpeen arvioinnin lisäksi myös, millä tavoin vanhemmille järjestettävän erityisen tuen avulla voidaan edistää perheen jälleen yhdistämistä. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa.
(Lastensuojelulaki 30 § 4 momentti)
Asiakassuunnitelman vanhemmuuden tukemiseksi laatii lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelman tarkoituksena on tehostaa sijaishuollon aikana tehtävää työtä, motivoida vanhempia ja muita lapsen hoidosta vastanneita henkilöitä tarvitsemiensa palvelujen piiriin sekä arvioida, miten perheen jälleenyhdistämistä voidaan edistää.
Lapsen vanhemmalle tehtävän asiakassuunnitelman tarkoitus on tehostaa sijaishuollon aikana tehtävää työtä vanhempien kanssa siten, että vanhemmat saataisiin ohjattua tarvitsemiensa palveluiden piiriin.
EOAK/5449/2017 (oikeusasiamies.fi)
Apulaisoikeusasiamies on ratkaisukäytännössään korostanut, että huostaanotetun lapsen vanhemmilla on erityinen tarve, ja myös oikeus, saada viranomaiselta ohjeita, neuvoja ja tietoja esimerkiksi siitä, miten heidän tule toimia ja menetellä pystyäkseen vastaamaan jatkossa oman lapsensa hoidosta ja huolenpidosta.
Esimerkiksi EOAK/5449/2017 (oikeusasiamies.fi)
Voimavarakeskeinen työskentely
Voimavarakeskeinen ajattelu ja ratkaisukeskeisyys ovat suositeltuja vaihtoehtoja perinteiselle ongelmalähtöiselle lähestymistavalle. Työskentelyn keskeisiä tavoitteita on nähdä asiat ja ongelmat voimavaroina sekä päästä eroon toimintatavasta, joka päättyy helposti eri osapuolten syyttelyyn ja ahdistuneisuuteen.
Vanhempien täytyy kokea, että heidän mielipiteensä on aidosti otettu vastaan ja että he ovat tulleet ymmärretyiksi, jotta todellinen yhteistyö pääsee alkuun. Vanhempien kokemus siitä, että heidän näkemyksensä on huomioitu, luo edellytyksiä hyvään dialogiin huostaanottotilanteessa.
Kuuntelemisella on keskeinen merkitys hyvälle yhteistyölle. Asianosaisille on annettava tilaa kertoa ajatuksistaan omalla tahdillaan ja tavallaan. Lisäksi on oltava valmiina etsimään ja vastaanottamaan tietoa avoimesti, vailla ennakkoasenteita ja -käsityksiä, tai ainakin oltava valmiina kyseenalaistamaan ja muuttamaan niitä. Kuuntelemiseen sisältyy myös toisen senhetkisen kokemuksen kunnioittaminen.
Hyvän työskentelyn edellytyksiä on, että
- vanhempia kuunnellaan
- huostaanoton eri vaiheista kerrotaan, esimerkiksi milloin huostaanottoa aletaan valmistella
- pyritään välttämään liiallista virkamieskielen käyttöä
- asiakasta arvostetaan
- kuulemistilanteisiin valmistaudutaan huolellisesti
- asiakkaalle annetaan nähtäväksi kaikki huostaanottoon liittyvät asiakirjat jollei se ole selvästi vastoin lapsen etua, yleistä etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua
- tarvittaessa voidaan järjestää läheisneuvonpito.
Työskentely kriisissä olevien vanhempien kanssa
Kun lapsi otetaan huostaan, ensimmäinen reaktio on useimmiten järkytys. Sokkivaiheessa vanhempi ei ehkä pysty käsittämään, mitä on oikein tapahtunut. Lisäksi ajatukset ovat vain lapsessa, ja on suuri huoli, pidetäänkö lapsesta huolta ja pärjääkö hän.
Tässä tilanteessa vanhempien vastaanottokyky, asioiden ymmärtäminen ja muistaminen voivat olla heikkoa, mitä ei aina riittävästi huomioida huostaanottotyöskentelyssä. Asioita on käytävä läpi rauhallisesti ja ehkä useaan kertaan.
Vanhempia ei saa jättää yksin huostaanoton jälkeen, vaan he tarvitsevat tukea työstäessään huostaanoton aiheuttamaa kriisiä. Heille kuuluu tarvittaessa järjestää terveydenhuollon palveluja tai ohjata heitä asianmukaisen tuen piiriin.
Lapsen ja vanhempien välinen yhteydenpito
Sijaishuollossa olevalle lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Hyvinvointialueen ja lapsen sijaishuoltopaikan on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa.
(Lastensuojelulaki 54 §)
Jotkut vanhemmista saattavat luopua yhteydenpidosta lapseen ajatellen, etteivät he kuitenkaan pysty vanhemmuuteen ja ettei sillä lapsen kannalta ole merkitystä. Tämä on väärinkäsitys ja virhe, sillä oma äiti ja isä ovat lapselle aina korvaamattoman tärkeitä. Pahinta lapselle on joutua vanhempiensa hylkäämäksi, vaikka vanhemmilla olisikin hyvä tarkoitus.
Vanhempien vertaistukitoiminta
Huostaanotettujen lasten vanhempien vertaistukitoiminnasta on saatu hyviä kokemuksia. Toiminta voi olla yksi vastaus lastensuojelulain edellyttämään huostaanotettujen lasten vanhemmille järjestettävään tukeen. Ohjattu ryhmätoiminta tarjoaa mahdollisuuden vanhemmille jakaa tuntemuksiaan ja keskustella kokemuksistaan muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.
Voikukkia - Opas sinulle, jonka perhettä koskettaa lapsen sijoitus tai huostaanotto