Lapsen oikeus itseään koskevaan tietoon
Lapsi on asianosainen omassa lastensuojeluasiassaan. Lapselle on hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti turvattava oikeus saada tietoa lastensuojeluasiassa. Lapsen toivomukset ja mielipide on selvitettävä lastensuojelussa lapsen iästä riippumatta, jos siitä ei ole vaaraa lapsen terveydelle tai kehitykselle, tai ellei se muutoin ole ilmeisen tarpeetonta.
(Lastensuojelulaki 5 § ja 20 §)
Lapsen osallisuus
Lapsen kanssa työskentelevän, erityisesti lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, tulee mielipiteen selvittämisen yhteydessä antaa lapselle riittävästi tietoa, jotta lapsi voi muodostaa näkemyksensä. Lapsen tulee ymmärtää, mistä on kysymys ja mitkä ovat vaihtoehdot. Lapselle annettavan tiedon tulee kuitenkin olla sellaista, ettei se vaaranna lapsen kehitystä tai lapsen muuta erittäin tärkeää etua.
Kaksitoista vuotta täyttäneelle lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain 34 §:n mukaisesti häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa.
Kuuleminen lastensuojelussa
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa siitä, että sijaishuollossa olevalle lapselle selvitetään tämän iän ja kehitystason mukaisesti, miksi tämä on otettu huostaan. Lisäksi täytyy kertoa niistä toimista, joita lapsen asiassa on tehty tai tullaan tekemään.
(Lastensuojelulaki 53 §)
Jokaisen oikeus itseään koskevaan tietoon
Jokaisella on oikeus itseään koskeviin salassa pidettäviin asiakirjoihin sisältyviin tietoihin silloin, kun viranomaisessa ei ole tai ole ollutkaan vireillä häntä koskevaa asiaa.
(Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 12 § (“julkisuuslaki”, 621/1999))
Henkilö voi pyytää tällöin toimintaan liittyvät tiedot, kuten lapsen sijaishuoltoon tai lastensuojelun toteuttamiseen liittyvät asiakaskertomukset.
Lapsi, huoltaja tai muu lapsen laillinen edustaja voi pyytää lasta koskevia tietoja, esimerkiksi asiakaskertomuksen kirjauksia, julkisuuslain 12 §:n perusteella. Tiedot tulee luovuttaa pyynnön perusteella, elleivät perusteet tiedon epäämisestä täyty (julkisuuslaki 11 §:n 2 momentti). Huoltajalle ei saa luovuttaa tietoja, jos lapsen kielto-oikeus on voimassa.
Asianosaisen ja muun asiaan osallisen tiedonsaantioikeuden rajoittaminen
Alaikäisen oikeus kieltää tiedon luovuttaminen lailliselle edustajalleen (kielto-oikeus)
Lisätietoa menettelystä julkisuuslain mukaisessa tietopyynnössä:
Mikä on tietopyyntö ja miten se tehdään (julkisuulaki.net)
Alaikäisen oikeus kieltää tiedon luovuttaminen lailliselle edustajalleen (kielto-oikeus)
Ottaen huomioon lapsen ikä ja kehitystaso sekä asian laatu, hänellä on sosiaalihuollossa oikeus painavasta syystä kieltää antamasta itseään koskevaa tietoa lailliselle edustajalleen tai muulle tiedonsaantiin oikeutetulle henkilölle. Alaikäisen kieltoa ei kuitenkaan voida noudattaa, jos se on selvästi vastoin hänen etuaan.
(Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 51 § 2 momentti (“asiakastietolaki”, 703/2023))
Kanta-palvelujen käsikirja sosiaalihuollon toimijoille (yhteistyötilat.fi), luku 5.4.
Kielto-oikeutta voi käyttää myös lastensuojelussa. Oikeutta ei ole sidottu ikään, mutta lapsen tulee olla riittävän kehittynyt perustellakseen pyyntönsä järkevästi ja ymmärtääkseen kiellon merkityksen.
Lastensuojelun työntekijän pitää varmistaa, että lapsi tietää ja ymmärtää, että hänen asiakastietonsa näkyvät huoltajalle, ja että hänellä on riittävän iän ja kehitystason saavutettuaan oikeus kieltää tietojen näkyminen ja antaminen. Lisäksi lapselle tulee kertoa, mitä seurauksia kiellosta voi olla.
Työntekijän on keskusteltava lapsen kanssa ja ohjattava lasta, erityisesti jos tietojen salaaminen huoltajalta on lapselle haitallisempaa kuin tietojen antaminen huoltajalle. Kielto voi olla vastoin lapsen etua esimerkiksi silloin, jos se estäisi lapsesta huolta pitävää henkilöä huolehtimasta asianmukaisesti lapsen hoidosta ja kasvatuksesta.
Jos alaikäinen tai hänen laillinen edustajansa ovat asianosaisena sosiaalihuoltoa koskevassa asiassa, esimerkiksi huostaanottoasiassa, laillisella edustajalla on oikeus tiedonsaantiin julkisuuslain 11 §:n mukaisesti lapsen mahdollisesta kiellosta huolimatta (asianosaisjulkisuus). Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei kuitenkaan ole oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi muun muassa vastoin lapsen etua.
(Julkisuuslaki 11 §n 2 momentti)
Asianosaisen tai muun asiaan osallisen oikeus saada tietoa
Asianosaisen ja muun asiaan osallisen tiedonsaantioikeuden rajoittaminen
Apulaisoikeuskansleri katsoi ratkaisussaan AOK 17.10.2014 dnro OKV/1148/1/2012 (Finlex), että lastensuojelun työntekijöiden olisi tullut kertoa alaikäisille sisaruksille mahdollisuudesta käyttää kielto-oikeutta. Toinen sisaruksista teki kantelun siitä, että sisarusten lastensuojelutarpeen selvittämisen yhteydessä antamat tiedot oli kerrottu heidän isälleen. Kantelija oli 17-vuotias.
Alaikäisen kielto-oikeus ei poista
- laillisen edustajan asianosaisena olevaa oikeutta tietoon eikä
- oikeutta luovuttaa tietoja asiakastietolain käsittelystä annetun lain 49 §:n, 56 §:n, 62 §:n tai 63 §:n nojalla.
Lapsen kielto-oikeus ja painavat syyt sille on kirjattava. Kielto-oikeuden epääminen pitää myös kirjata perusteluineen.
(Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (“asiakastietolaki”, 703/2023) 40 § ja 51 §)
Kanta-palvelujen käsikirja sosiaalihuollon toimijoille, luku 5.4 Lapsen asiakirjojen näyttäminen puolesta-asioivalle huoltajalle (Yhteistyotilat)
Huoltajan oikeus lasta koskevaan tietoon
Huoltaja edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa, jos edunvalvojan sijaista ei ole määrätty. Huoltajan oikeuteen edustaa lasta kuuluu myös oikeus lasta koskeviin tietoihin. Tiedonsaantioikeutta ei kuitenkaan ole, jos joku julkisuuslain 11 §:n 2 momentin mukaisista edellytyksistä täyttyy.
Asianosaisen tai muun asiaan osallisen tiedonsaantioikeuden rajoittaminen
(Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 4 § 4 momentti)
(Julkisuuslaki 12 §)
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on todennut esimerkiksi ratkaisussaan EOAK/5942/2019 (oikeusasiamies.fi), että vanhemman ja lapsen elämää koskevat tiedot usein limittyvät lastensuojelun dokumentoinnissa. Jos toinen huoltajavanhempi pyytää lasta koskevaa tietoa julkisuuslain 12 §:n nojalla, voidaan joutua luovuttamaan myös toista vanhempaa koskevaa tietoa. Ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei lastensuojelun viranhaltijan olisi tullut luovuttaa huoltajalle lastensuojeluilmoitusta sellaisenaan, koska se sisälsi sellaisia tietoja toisen vanhemman terveydestä, jotka eivät olleet välttämättömiä lapsen sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi. Tiedot oli luovutettu lastensuojelun tarpeen selvittämisen yhteydessä.
Katso myös: Asianosaisen ja muun asiaan osallisen tiedonsaantioikeuden rajoittaminen
Asianosaisen tai muun asiaan osallisen oikeus saada tietoa
Asianosainen on henkilö, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Lastensuojeluasiassa asianosaisia ovat lapsen huoltaja ja lapsi itse riippumatta iästä ja siitä, käyttääkö hän itse puhevaltaansa. Huostaanottoon ja sijaishuoltoon liittyvässä päätöksenteossa kuullaan myös muita asiaan osallisia.
Kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen
(Hallintolaki (434/2003) 11 §)
(Lastensuojelulaki 42 §)
Asianosaisen oikeudesta saada tietoa käytetään käsitettä ”asianosaisjulkisuus”. Siitä säädetään viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:ssä. Asianosaisjulkisuus syntyy, kun viranomaisessa tai tuomioistuimessa on tai on ollut vireillä asia, joka koskee jonkun etua, oikeutta tai velvollisuutta. Silloin asianosaisella on oikeus saada tietoa, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.
(Julkisuuslaki 11 §)
Kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen
Muilla asiaan osallisilla on huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevissa asioissa myös itsenäinen muutoksenhakuoikeus. Siten päätös on annettava tiedoksi myös heille. Muiden asiaan osallisten asianosaisjulkisuuteen perustuva oikeus lasta koskevaan tietoon edellyttää asian olevan vireillä viranomaisessa tai tuomioistuimessa. Heidän oikeutensa lasta koskevaan tietoon päättyy, kun asiassa on annettu lainvoimainen päätös, johon ei voida enää hakea muutosta.
Muilla asiaan osallisilla ei ole oikeutta panna asiaa vireille viranomaisessa hakemuksella. Näin muut asiaan osalliset eivät voi keinotekoisesti luoda oikeuta saada lasta koskevaa tietoa laittamalla asia vireille viranomaisessa.
Asianosaisen ja muun asiaan osallisen tiedonsaantioikeuden rajoittaminen
Julkisuuslaissa on säädetty tilanteista, jolloin asianosaisella tai muulla asiaan osallisella ei ole oikeutta tietoon, joka muussa tapauksessa olisi asianosaisjulkista. Tilanteet koskevat myös asianosaisen laillista edustajaa tai avustajaa. Rajoittamisperusteet koskevat myös huoltajan oikeutta saada lasta koskevaa tietoa.
(Julkisuuslaki 11 §)
Tiedonsaantioikeuden rajoittamisen arviointi edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Luovuttajan on punnittava toisaalta asianosaisen oikeusturvaa ja toisaalta yksilön tai yhteisön tärkeän edun suojaamista.
Lastensuojelussa yleisimmin käytetty peruste tietojen epäämiselle on, että tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua tai lapsen etua tai muuta erittäin tärkeää yksityistä etua. Esimerkki erittäin tärkeästä yleisestä edusta, jonka perusteella tieto voidaan evätä asianosaiselta, on lastensuojeluilmoituksen tekijän salaaminen, jos tiedon antaminen saattaisi yksittäistapauksessa vaarantaa lastensuojelun tarkoituksen toteutumisen.
Lastensuojeluilmoitus
Erittäin tärkeä yksityinen etu rajoitusperusteena voi olla
- yksityiselämän suojaaminen tai
- henkilön turvallisuuden varmistaminen epäämällä asianosaiselta toisen henkilön terveydentilaa koskeva tieto tai
- viranomaiselle tietoja antaneen henkilöllisyyden salaaminen, jos tiedon antaminen vaarantaisi henkilön turvallisuuden.
Lapsen etu asianosaisen tiedonsaantioikeuden rajoittamisen perusteena voi tulla kyseeseen erityisesti niissä tilanteissa, joissa lapsen ja hänen laillisen edustajansa edut ovat vastakkaisia.
Valtuutetun asiamiehen tai avustajan oikeus saada tietoa
Lastensuojeluasiassa henkilöllä, jolla on asiassa puhevalta, on oikeus käyttää asiamiestä ja avustajaa. Muut asiaan osalliset voivat käyttää asiamiestä ja avustajaa silloin, kun heitä kuullaan hallintolain 34 §:n nojalla ja silloin, kun he käyttävät muutoksenhakuoikeuttaan.
Kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen
Asiamiehen ja avustajan toimivalta perustuu sosiaalihuollon asiakkaan puhevaltaan ja valtuutukseen. Heillä ei näin ollen voi olla päämiestään laajempia oikeuksia asiassa.
Asiamies käyttää päämiehen puolesta puhevaltaa, mutta avustaja toimii päämiehensä rinnalla oikeudellisena apuna. Asiamies voi siis toimia ilman päämiestä, mutta avustajan toimivalta edellyttää pääsääntöisesti päämiehen läsnäoloa. Asiamiehen on osoitettava toimintaoikeutensa esimerkiksi päämiehen allekirjoittamalla valtakirjalla.
(Hallintolaki 12 §)
Lapselle määrätty edunvalvoja
Lastensuojelun edunvalvoja määrätään huoltajan sijaan edustamaan lasta lastensuojeluasiassa. Siten edunvalvojalle siirtyy myös huoltajan oikeus saada lasta koskevia tietoja julkisuuslain nojalla ja antaa asiakastietolain mukainen luovutuslupa tietojen luovuttamiseen sivulliselle, jos
- edunvalvojan oikeutta tietoihin ei ole rajattu julkisuuslain perusteella eikä
- alaikäinen ole käyttänyt kielto-oikeuttaan tietojen suhteen.
Edunvalvojan määräämisestä huolimatta huoltajalle jää oikeus käyttää asiassa omaa puhevaltaansa. Huoltajalla säilyy siis vielä edunvalvojan määräämisen jälkeen oikeus tulla kuulluksi hallintolain mukaisesti esimerkiksi lapsen huostaanottoa tai sijaishuoltoon sijoittamista koskevassa asiassa. Siten huoltajalla on niissä tilanteissa oikeus saada tiedot, jotka ovat vaikuttaneet tai voineet vaikuttaa asian käsittelyyn.
Asianosaisen ja muun asiaan osallisen tiedonsaantioikeuden rajoittaminen
Kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen
(Julkisuuslaki 11 §)
Vanhempi, joka ei ole lapsen huoltaja
Jos lapsen vanhempi ei ole lapsen huoltaja, hänellä ei ole julkisuuslain mukaista oikeutta lasta koskeviin tietoihin, kun viranomaisessa tai tuomioistuimessa ei ole vireillä lasta koskevaa asiaa. Näitä asiakirjoja ovat lähinnä tosiasialliseen toimintaan liittyvät asiakirjat, kuten lapsen laitos- tai perhehoitoon liittyvät asiakirjat tai lapsen asiakaskertomukseen kertyneet avohuoltoa kuvaavat kirjaukset, kun lapsi ja huollosta irrotettu vanhempi eivät asu samassa taloudessa.
Vanhemmalla on oikeus saada lasta koskevaa tietoa, jos siitä on sovittu lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaisesti tai tuomioistuimen määräyksellä.
(Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) 7 §:n 1 momentti ja 9 §:n 1 momentti)
Huollosta irrotetulla vanhemmalla on kuitenkin julkisuuslain 12 §:n mukainen oikeus itseään koskevaan tietoon, joka on merkitty salassa pidettävään asiakirjaan. Tällainen asiakirja voi myös sisältää toista henkilöä, esimerkiksi lasta koskevia tietoja, jota ei saa luovuttaa, jos tiedon antaminen niistä olisi vastoin lapsen etua tai toisen tärkeää yksityistä etua.
Huollosta irrotettua vanhempaa on kuultava ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuollosta ja huostassapidon lopettamisesta. Hänellä on myös itsenäinen oikeus hakea muutosta näissä asioissa. Kuulemisen yhteydessä ja prosessin kuluessa hänellä on asiaan osallisena oikeus saada lasta koskevaa tietoa, ellei ole olemassa julkisuuslain 11 § 2 momentissa säädettyä edellytystä tiedon epäämiseen joko kokonaan tai osittain.
Asianosaisen tai muun asiaan osallisen oikeus saada tietoa
Sijaishuoltopaikan edustaja
Sijaishuoltopaikan edustajalla (perhehoitaja tai laitoksen työntekijä) ei ole suoraa tiedonsaantioikeutta lasta koskeviin salassa pidettäviin tietoihin. Hänellä ei myöskään ole oikeutta luovuttaa lasta koskevaa tietoa sivulliselle tai antaa suostumusta luovuttamiseen. Yksityisen sijaishuoltopaikan edustajalla ei ole huoltajaan verrattavaa oikeutta lasta koskevaan tietoon.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee kuitenkin antaa sijaishuoltopaikan edustajalle lasta koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä lapsen edun mukaisen sijaishuollon toteuttamisen kannalta.
(Julkisuuslain 26 § 3 momentti)
Sosiaalityöntekijän tai muun hyvinvointialueen lastensuojelun työntekijän on arvioitava ennen tiedon luovuttamista, onko tiedon luovuttaminen lapsen edun mukaisen sijaishuollon toteuttamisen kannalta välttämätöntä.
Sijaishuoltopaikan edustajalle, lähinnä perhehoitajalle ja ammatillisen perhekodin edustajalle, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen sijaishuoltopaikan muuttamista tai huostassapidon lopettamista. Jos lapsi on sijoitettu kodinomaiseen lastensuojeluyksikköön siten, että hoitaja asuu yhdessä lapsen kanssa, myös hänelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Edellä mainitut henkilöt ovat tällöin asiaan osallisia ja heillä on oikeus saada tiedot, jotka ovat vaikuttaneet tai voineet vaikuttaa asian ratkaisuun. Heillä on myös oikeus hakea muutosta päätökseen. Lisätietoa kohdassa Viranomaisen antaman tehtävän suorittamisen kannalta välttämättömien salassa pidettävien tietojen luovuttaminen.