Lastensuojelun toimijoiden tehtävät ja mitoitus

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Tämä ohje on tarkoitettu ensisijaisesti lastensuojelun järjestäjille ja toteuttajille, jotka työskentelevät hyvinvointialueilla, sekä alueilla toimiville yksityisille ja kolmannen sektorin palveluntuottajille.

Ohje perustuu ajantasaiseen lainsäädäntöön.

Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan tehtävät lastensuojelussa

Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat ovat keskeisiä lastensuojelun toteuttajia yhdessä muiden ammattilaisten kanssa. He tekevät neuvonta- ja ohjaustyötä sekä asiakkaiden hyvinvointia ja toimintakykyä vahvistavaa muutostyötä ammatillisen osaamisensa puitteissa. Tietyissä lastensuojelun tehtävissä edellytetään lain mukaista kelpoisuutta, esimerkiksi sosiaalityöntekijän ammatinharjoittamisoikeutta.

Sosiaalityöntekijä

Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaan asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa

• rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus,
• sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä
• ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta.

Sosiaalityö on luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa lieventää elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä edistää yhteisöjen sosiaalista eheyttä.
(Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 15 §)

Sosiaalityöntekijän erityisiin velvollisuuksiin kuuluu vastata

• sosiaalityön ammatillisesta johtamisesta
• yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalisen tuen ja palvelujen tarpeeseen vastaavasta sosiaalityön asiakas- ja asiantuntijatyöstä
• sekä sen vaikutusten seurannasta ja arvioinnista.

(Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015)

Sosiaaliohjaaja

Sosiaaliohjauksella tarkoitetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen käytössä sekä yhteistyötä eri tukimuotojen yhteensovittamisessa. Tavoitteena on yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen vahvistamalla elämänhallintaa ja toimintakykyä.
(Sosiaalihuoltolaki 16 §)

Sosiaaliohjaajan tehtäväalueisiin kuuluvat erityisesti:

• palvelutarpeen arviointi yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa
• perhetyö
• avohuollon tukitoimien sekä jälkihuollon toteuttaminen asiakassuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Lastensuojelulaitosten yhteydessä voidaan myös tehdä perhetyötä tai antaa jälkihuollon palveluja, jotka tällöin kuuluvat pääasiallisesti sosiaaliohjaajan tehtäviin.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtävät

Lastensuojelussa sosiaalityöntekijän tehtäviä määrittää sosiaalihuoltolain lisäksi lastensuojelulaki.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän keskeisenä tehtävänä on toteuttaa lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Sen lisäksi sosiaalityöntekijä

• koordinoi lapsen ja perheen asiakkuuden kokonaisuutta
• tekee rakenteellista sosiaalityötä sekä
• kehittää omaa työtään.

(Lastensuojelulaki 3 §)
(Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain 13 b §:n muuttamisesta HE 170/2021 vp)

On suositeltavaa, että lapselle turvataan sama sosiaalityöntekijä koko lastensuojelun asiakkuuden ajan, jos on lapsen edun mukaista ja käytännön työssä mahdollista. On pyrittävä siihen, että sama sosiaalityöntekijä seuraa lapsen mukana avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon aikana.
(Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain 13 b §:n muuttamisesta HE 170/2021 vp, s. 68)
Lastensuojelun laatusuositus (Valtioneuvosto)

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävänä on

• valvoa lapsen tiedollisia oikeuksia antamalla lapselle hänen ikä- ja kehitystasonsa huomioiden tietoa asiakkuudesta sekä omasta ja perheen tilanteesta, ja huostaanoton tilanteissa siitä, miksi hänet on otettu huostaan (LSL 5 §, 20 § ja 53 §)
• valvoa lapsen edun toteutumista, avustaa lasta ja nuorta puhevallan käytössä sekä tarvittaessa ohjata lapsi oikeusavun piiriin (LSL 24 § 1 mom)
• huolehtia siitä, että lapselle haetaan tarvittaessa edunvalvojaa (LSL 24 § 1 mom, LSL 22 §)
• kirjata lasta ja hänen perhettään ja asiakkuuttaan koskevat tiedot lapsen asiakirjoihin (LSL 33 §)
• vastata lapsen osallisuudesta tapaamalla lasta, perehtymällä riittävästi ja tarvittavassa laajuudessa lapsen elämäntilanteeseen, lapsen omiin kokemuksiin, ajatuksiin ja tunteisiin siitä sekä antamalla lapselle hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden tietoa asiakkuudesta sekä omasta ja perheen tilanteesta (LSL 5 §, LSL 20 § ja LSL 29 §)
• vastata asiakkuuden alkamisen edellytysten arvioinnista (LSL 27 §)
• arvioida ja valvoa lapsen kasvuolosuhteita sekä huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta (LSL 26 § ja 27 §)
• valvoa lapsen oikeutta lastensuojeluun ja vastata lastensuojelulain mukaisten palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä (LSL 27 § ja 34 §)
• tukea ja auttaa lasta sekä hänen läheisiään lapsen kasvatustehtävässä ja ongelmatilanteiden selvittelyssä sosiaalityöllä. Päättää avohuollon tukitoimista, avohuollon sijoituksesta tai kiireellisistä avohuollon tukitoimista. Päättää yhdessä perheen kanssa palveluiden toteutustavasta ja sisällöstä. (LSL 36 §, LSL 37 § ja LSL 37 b §)
• vastata lapsen asiakassuunnitelman laatimisesta ja siihen perustuvista välttämättömistä palveluista (LSL 30 § ja LSL 36 § 2 mom.)
• vastata muutostyöstä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sekä laatia huostaanotetun lapsen vanhemmille erillinen asiakassuunnitelma (LSL 30 § 4 mom.)
• osallistua hoito- ja kasvatussuunnitelman valmisteluun (LSL 30 a §)
• vastata lapsen läheisverkoston kartoittamisesta ja monitoimijaisen (mukaan lukien läheiset ja muut ammattilaiset) yhteistyön tekemisestä, muun muassa järjestämällä neuvotteluja lapsen asiassa (LSL 31 § ja 32 §)
• tarvittaessa päättää (edellyttää kunnan toimivaltapäätöstä) lapsen kiireellisen sijoituksen tarpeesta sen kautta, kohdistuuko lapseen tai hänen kasvuolosuhteisiinsa välitöntä vaaraa. Kiireelliseen sijoitukseen johtaneiden syiden eteen tehtävä muutostyöskentely. (LSL 38 §)
• valmistella lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevat asiat (LSL 41 § 1 mom. ja LSL 43 § 2–3 mom.)
• valvoa lapsen edun mukaisen sijaishuollon ja sijaishuoltopaikan järjestymistä ja tarvittaessa valmistella lapsen sijaishuoltopaikan muuttaminen (LSL 43 § 2–3 mom., LSL 50 §)
• osallistua huostassapidon jatkamisen ja perheen jälleenyhdistämisen edellytysten arviointiin ja valmistella huostassapidon lopettamista koskeva päätös (LSL 4 § 3 mom., LSL 30 § 4 mom. ja LSL 47 §)
• valvoa lapsen etua sijaishuoltopaikan toteuttamien rajoitustoimenpiteiden yhteydessä. Valvoa rajoitustoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta ja laajuutta sekä suunnitella toimia rajoitusten ennaltaehkäisemiseksi. (LSL 74 § 3 mom., LSL 74 a § 2-3 mom.)
• valvoa sijaishuollossa olevan lapsen etua ja yksilöllistä tilannetta ja tilanteen vaatiessa
  • valmistella päätös rajoittaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä haluamiinsa läheisiin (LSL 62 § ja 63 §)
  • päättää aineiden ja esineiden haltuunotosta tai lähetysten luovuttamatta jättämisestä (LSL 65 § ja 67 §)
  • päättää rajoittaa lapsen liikkumisvapautta (LSL 69 §)
  • arvioida ja valvoa lapsen eristämisen tarvetta (LSL 70 §)
  • valmistella päätös erityisen huolenpidon järjestämisestä tai jatkamisesta (LSL 72 §) 
• valvoa lapsen oikeutta jälkihuollon tukitoimiin ja vastata jälkihuoltosuunnitelman kirjaamisesta sekä valvoa lapsen jälkihuoltovarojen kertymistä ja käyttämistä. Tarvittaessa päättää jälkihuollon tukitoimista. (LSL 75 §–77 §)
• arvioida yksityiset sijoitukset perehtymällä riittävällä laajuudella lapsen ja hänestä huoltapitävien aikuisten tilanteeseen ja mielipiteisiin. (LSL 81 §)

(Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain 13 b §:n muuttamisesta HE 170/2021 vp)

Lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmitoitus

Yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa olla enintään 30 lasta asiakkaanaan. Asiakasmäärä koskee vain lastensuojelun asiakkaana olevia lapsia, joten määrään ei lasketa jälkihuollossa olevia nuoria. Jos sosiaalityöntekijällä on samaan aikaan täysi-ikäisiä asiakkaita, hänellä ei voi lisäksi olla enimmäismäärää alle 18-vuotiaita asiakkaita.
(Hallituksen esitys eduskunnalle HE 170/2021 vp)

Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi lausunnossaan lastensuojelulain 13 b §:n muuttamisesta (StVM 34/2021 vp), että jos lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle kuuluu muitakin tehtäviä, tulee hyvinvointialueen tehdä tilannekohtaista arviointia lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmäärästä ja sen suhteesta muiden asiakkaiden määrään.

Lastensuojelun järjestämisessä on lisäksi huomioitava:

• Hyvinvointialueen velvollisuus huolehtia siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin hyvinvointialueella esiintyvä tarve edellyttää.
• Myös kunnan huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.
• Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia.

(Lastensuojelulaki 2 § ja 11 §)

Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan. Lastensuojelun on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen.

Lastensuojelun henkilöstömitoituksessa on myös huomioitava, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on käytettävissään lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon, oikeudellista sekä muuta lastensuojelutyössä tarvittavaa asiantuntemusta.
(Lastensuojelulaki 14 §)
Lastensuojelun asiantuntija-apu ja asiantuntijaryhmä

Mitoitukset sijaishuollossa

Lastensuojelulaitoksessa on oltava lasten ja nuorten tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen nähden riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta henkilöstöä.

Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön määrässä ja henkilöstörakenteessa on otettava huomioon toimintayksikön asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne. 
(Lastensuojelulaki 60 §)
(Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 3 §)

Lastensuojelun toimijoiden kelpoisuus

Lastensuojelulaki rajaa tietyt tehtävät ja toimenpiteet sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tehtäväksi. Osa näistä tehtävistä edellyttää lisäksi sosiaalityöntekijän ammatinharjoittamisoikeutta. Lastensuojelun tarpeen selvittämisestä vastaa virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. Myös lapsen asioista vastaavan työntekijän täytyy olla sosiaalityöntekijä.
(Lastensuojelulaki 26 § 4 momentti ja 13 b §)

Laissa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä säädetään, minkälaisella koulutuksella voi saada sosiaalihuollon ammattien harjoittamisoikeuden tai nimikesuojauksen ja päästä Lupa- ja valvontaviraston ylläpitämään sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin.
(Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015))

Valvira ja aluehallintovirastot (nykyisin Lupa- ja valvontavirasto) ovat myös ohjeistaneet, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä ei voida rekrytoida henkilöstövuokrausta muistuttavilla keinoilla.

Hyvinvointialueen on huolehdittava lastensuojelun laadusta ja lainsäädännön noudattamisesta rekrytoidessaan sosiaalityöntekijöitä.

Täydennyskoulutus

Hyvinvointialueen henkilöstön täydennyskoulutus on lakisääteistä.

Hyvinvointialueen tulee seurata sen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillista kehittymistä ja huolehtia siitä, että henkilöstö osallistuu riittävästi oman alansa täydennyskoulutukseen. Tämä koskee hyvinvointialueen oman henkilöstön lisäksi myös sen yksityisen palveluntuottajan palveluksessa olevaa henkilöstöä, jolta hyvinvointialue hankkii palveluja.

Henkilöstön täydennyskoulutuksessa on otettava huomioon henkilöstöön kuuluvien peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja tehtävien sisältö.
(Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki 612/2021 59 §)