Sijaishuollon muodot

Kenelle ohje on tarkoitettu

Ohje on tarkoitettu erityisesti lapsen asioista vastaaville sosiaalityöntekijöille, jotka arvioivat lapselle soveltuvaa sijaishuollon muotoa. Se tarkoitettu myös muille lastensuojelun ammattilaisille hyvinvointialueilla ja sijaishuollossa. Lisäksi se on tarkoitettu hyvinvointialueiden päättäjille.

Ammatilliset perhekodit

Ammatilliset perhekodit sijoittuvat sijaishuollon muotona perhehoidon ja laitoshoidon väliin. Ne toimivat lähtökohdiltaan kuten tavalliset perhekodit, mutta niiltä edellytetään perhehoitoa vahvempaa osaamista. Siksi ammatillisiin perhekoteihin on mahdollista sijoittaa myös erityistä hoitoa tarvitsevia lapsia ja nuoria.

Ammatillisen perhehoidon rekisteröinnistä ja valvonnasta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetussa laissa (741/2023). Ammatillisissa perhekodeissa, jotka eivät ole lastensuojelulaitoksia, ei voida käyttää rajoitustoimenpiteitä. Ainoa mahdollinen rajoitustoimenpide on yhteydenpidon rajoittaminen.

Ammatillisen perhekodin edellytykset

Kun valvontaviranomainen harkitsee ammatillisen perhekodin sopivuutta, on kiinnitettävä erityistä huomiota kodin ihmissuhteisiin. Perhekodin hoitajien täytyy kyetä ottamaan sijoitetun lapsen tarpeet huomioon ja hoitaa lasta hänen etunsa mukaisesti. Lapsella on oikeus saada hyvää sosiaalihuoltoa ja kohtelua.

Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko perhehoitoon sijoitettava lapsi saada muihin nähden tasavertaisen aseman. (Perhehoitolaki (263/2015) 5 §)

Aluehallintovirasto oli lupa- ja valvontaviranomaisena voinut yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 20 §:n mukaisesti antaa määräyksen ammatillisen perhekodin toiminnassa olevien puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta siltä osin kuin kyseessä oli ollut perhekodin perhehoitajien kokoaikainen työssäkäynti kodin ulkopuolella. Aluehallintoviraston päätös ei loukannut perustuslain 18 §:n suojaamaa työ- ja elinkeinovapauden ydinaluetta.
(Hämeenlinnan HaO 11.01.2023 nro 36/​2023)

Ammatillisen perhekodin tilat

Perhekodilla täytyy olla riittävät ja tarkoituksenmukaiset tilat.

• Jokaisella lapsella on oikeus kodinomaisuuteen ja yksityisyyteen.
• Jokaisella lapsella pitää olla oma, vähintään 12 neliömetrin huone. Siellä täytyy olla tilaa lapsen tavaroille.
• Hygieniatiloja pitää olla riittävästi.
• Yhteisissä tiloissa täytyy olla mahdollisuus koko perheen yhdessäoloon ja ruokailuun.
• Lisäksi perhekodissa on hyvä olla tilaa myös harrastamiselle, esimerkiksi musiikki- tai askartelutiloja.

Tilojen tulee olla sellaiset, että ne mahdollistavat lapselle terveellisen ja turvallisen kasvuympäristön. Perhekodin turvallisuudelle asetetaan tiukemmat vaatimukset kuin normaalille perheen asumiselle.

• Terveydensuojeluviranomainen ja pelastustoimi tarkistavat, että perhekoti sopii käyttötarkoitukseensa. Luvan edellytys on näiden viranomaisten hyväksyvä lausunto.
• Talossa pitää olla riittävästi poistumisteitä.

Valvontaviranomaiset ovat linjanneet, että ammatillinen perhekotitoiminta toteutuu lähtökohtaisesti tavanomaisessa pientaloasumiseen tarkoitetussa asuinrakennuksessa. Ammatillisen perhekotitoiminnan tuottamiseen tarkoitetun rakennuksen soveltuvuus toimintasuunnitelman mukaiseen toimintaan arvioidaan aina tapauskohtaisesti lupaprosessissa.

Jos perhekodissa on yksi tai useampi ulkopuolinen työntekijä, asettavat työsuojeluviranomaiset määrityksiä henkilöstön sosiaalitiloille.

Ennen perhekodin perustamista on varmistettava, että kunta ja hyvinvointialue pystyvät tarjoamaan lapsille riittävät koulutus-, terveys- ja sosiaalihuollon palvelut, harrastusmahdollisuuksia ja riittävät kulkuyhteydet.

Ammatillisen perhekodin vanhempien koulutus ja työkokemus

Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka sopii tehtävään koulutuksensa, kokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi. Ammatillisessa perhehoidossa tulee olla vähintään kaksi hoitajaa, joista ainakin yhdellä hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä. Myös muilla perhekodissa työskentelevillä tulisi olla kokemusta lastensuojeluasioiden hoitamisesta.
(Perhehoitolaki 6 §)

Lastensuojelun työkokemus on tärkeää, jotta perhekotia suunnittelevalla olisi realistinen käsitys siitä, mitä käytännön hoito- ja kasvatustyö sijoitettujen lasten kanssa on. Ammatillinen perhekotitoiminta edellyttää perhehoitoon nähden vahvempaa osaamista.

Hoidettavien lasten määrä

Ammatillisessa perhekodissa saa hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemän henkilöä. Silloin hoitopaikassa pitää asua vähintään kaksi henkilöä, joilla on perhehoitolaissa säädetty kelpoisuus. Samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt lasketaan mukaan enimmäismäärään. 
(Perhehoitolaki 8 §)

Jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille, voi ammatillisessa perhekodissa olla samanaikaisesti hoidettavana useampikin henkilö.

Hoidettavien määrä täytyy kuitenkin suhteuttaa

• perhehoitajien lukumäärään
• hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä
• toiminnan luonteeseen.

Lastensuojelulaitokset

Lastensuojelulaitoksia ovat lastenkodit, koulukodit ja muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset. Muita lastensuojelulaitoksia ovat esimerkiksi vastaanottokodit ja nuorisokodit. Lastensuojelulaitoksia ylläpitävät lähinnä valtio, hyvinvointialueet ja yksityiset palveluntuottajat.

Milloin laitoshoito on tarpeen?

Perhehoito on lapsen pysyväisluontoisessa sijoituksessa ensisijainen ratkaisu. Laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Esimerkiksi jos lapsen oireilu on erityisen haastavaa, voi laitoshoito on paras ratkaisu, koska lapsen hoito ja kasvatus edellyttävät tällöin erityistä ammatillista osaamista.

Hyvin järjestettyä laitoshoitoa voidaan usein pitää parhaana ratkaisuna sijaishuollon järjestämiseksi myös silloin, kun lapsen sijoitus on väliaikainen. Tällöin laitoshoidossa pyritään myös työskentelemään kiinteästi lapsen vanhempien kanssa ja mahdollistamaan tiivis yhteydenpito lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

Lastensuojelulaitoksen tilat ja lasten määrä

Laitoksessa täytyy olla riittävät ja asianmukaiset tilat. Asuinyksikköjä voi olla yksi tai useampia.

Yhdessä asuinyksikössä saa olla korkeintaan seitsemän lasta. Samaan rakennukseen voi olla sijoitettuna enintään 24 lasta tai nuorta. Jos lapselle järjestetään laitoshoitoa yhdessä vanhemman, huoltajan tai muun henkilön kanssa, voidaan yhdessä hoitaa useampaakin lasta.

Kiireellisissä tapauksissa voidaan tilapäisesti poiketa hoidettavien lukumäärästä, jos se on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi.
(Lastensuojelulaki 6 luku)

Lapsella tulee olla mahdollisuus riittävään yksityisyyteen ja rauhalliseen yksinoloon. Lisäksi laitoksessa pitää olla tilaa myös yhdessäololle. Tavoitteena on tilava, viihtyisä, kodinomainen ja turvallinen tila.

Henkilökunnan määrä

Lastensuojelulaitoksessa täytyy olla riittävästi henkilökuntaa.

• Jokaisessa yksikössä täytyy olla vähintään seitsemän hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää.
• Jos samassa rakennuksessa on useampi asuinyksikkö, hoitohenkilökuntaa pitää olla vähintään kuusi henkilöä yksikköä kohden.
• Jos työntekijä asuu yhdessä hoidettavien lasten tai nuorten kanssa, voidaan henkilöstön määrästä poiketa.

Määrällä tarkoitetaan henkilötyövuosia; esimerkiksi 50 prosenttista työaikaa tekevä lasketaan määrään vain puolikkaana. Henkilöstömäärää koskevaa sääntelyä tulee noudattaa myös loma-aikoina.

Hoito- ja kasvatushenkilöstön määrässä ja henkilöstörakenteessa on huomioitava yksikön asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne. Henkilöstön riittävästä määrästä, osaamisesta ja perehdytyksestä on huolehdittava siten, etteivät niihin liittyvät puutteet aiheuta rajoitusten käyttämistä, lapsen turvallisuutta vaarantavia ja ihmisarvoa alentavia rajoitustoimenpiteiden toteuttamistapoja ja käytäntöjä.

(Lastensuojelulaki 6 luku)

Henkilökunnan kelpoisuus

Hoito- ja kasvatustehtävässä toimivalla lastensuojelulaitosten henkilökunnalla tulee olla riittävä pätevyys tehtäväänsä. Lastensuojelulaitoksessa on oltava lasten ja nuorten tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen nähden riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa tarkoitettuja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta henkilöstöä.

Johtajalla pitää olla tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus ja riittävä johtamistaito.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista on säädetty erikseen. Näitä yksiköitä ovat valtion koulukodit ja vankilan perheosasto.

Sijoitetuilla lapsilla voi olla takanaan useita sijoituksia ja useita traumatisoivia kokemuksia. Lasten tilanteet ovat kuitenkin aina yksilöllisiä, ja siksi tuen tarpeet voivat olla keskenään hyvin erilaisia. Siksi on erityisen tärkeää, että sijaishuoltopaikan henkilöstöllä on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito tehtäväänsä. Henkilöstöltä vaaditaan hyvin laaja-alaista ammattitaitoa sekä kykyä työskennellä vaativissakin tilanteissa.

Koulukoti

Koulukoteja on yhteensä seitsemän. Näistä viisi on valtion ylläpitämiä ja kaksi yksityisiä. Valtion koulukodit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen (OPH) tulosohjaamia, taloudellista voittoa tavoittelemattomia lastensuojelun laitoshuollon yksiköitä.
Valtion koulukodit

Muu lapsen tarpeen mukainen hoito

Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla.
(Lastensuojelulaki 49 §)

Lapsen tarpeet voivat joskus edellyttää sijoittamista muuhunkin kuin laitos- tai perhehoitoon. Lapsen tilanne voi vaatia hänen sijoittamistaan esimerkiksi terveydenhuollon yksikköön. Säännöksessä on tarkoitettu myös läheisverkostosijoitusta ja lapsen sijoittamista väliaikaisesti kotiin.

Lapsen sijoittaminen kotiin

Lapsi voidaan sijoittaa väliaikaisesti, enintään kuudeksi kuukaudeksi, vanhemman tai muun huoltajan hoidettavaksi. Tämä on mahdollista esimerkiksi silloin, kun valmistellaan lapsen palaamista kotiin sijoituksen jälkeen ja halutaan varmistua, että kotiin palaaminen on lapsen edun kannalta hyvä ratkaisu.
(Lastensuojelulaki 49 §:n 3 momentti)

Sijoituksen aikana arvioidaan, ja sen jälkeen päätetään, lopetetaanko huostaanotto vai jatketaanko kodin ulkopuolista sijoitusta.

Kun lapsi sijoitetaan väliaikaisesti kotiin, täytyy tehdä sijaishuollon muuttamista koskeva päätös. Päätöksessä määritellään aika, jonka kuluessa arviointi tehdään.

Muissa tilanteissa omaan kotiin sijoittamiselle täytyy olla poikkeuksellisen painavat perusteet. Jos huostaanoton perusteena on ollut lapselle välttämättömien terveydenhuollon toimenpiteiden turvaaminen, lapsi voidaan hoidosta huolimatta sijoittaa turvallisesti kotiinsa. Lapsi voidaan tarvittaessa noutaa sairaalaan hoitoon.

Kotiin sijoittamista ei pidä käyttää ratkaisukeinona tilanteissa, joissa vanhemmilla on erimielisyyttä lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta.

Lapsen sijoittaminen huostaanotettuna kotiin on tiettyihin tilanteisiin rajoitettu erityinen järjestely, joka oli yleensä mahdollinen vain silloin, kun valmistellaan lapsen kotiin palaamista kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen. Lapsen huostaanotto hallinto-oikeudessa oli perustunut merkittäviltä osin vanhemman väkivaltaiseen käytökseen, ja väkivallan jatkumisesta oli herännyt vakava epäily vielä kiireellisen sijoituksenkin aikana. Asiassa ei siten ollut edellytyksiä katsoa, että lapsen sijoittaminen kotiin vanhempiensa luokse voisi olla lapsen edun kannalta perusteltua.
(KHO:2021:44)

Hyvinvointialue oli vaatinut, että lapsi otetaan huostaan ja sijoitetaan lastensuojelulaitokseen. Hallinto-oikeus oli määrännyt, että lapsi otetaan huostaan ja sijoitetaan lastensuojelulain 49 §:n 3 momentin nojalla vanhempiensa luokse väliaikaisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi. KHO totesi, että lapsen sijoittaminen kotiin on poikkeuksellista huostaanotosta päätettäessä. Viitaten lain esitöihin (HE 252/2006 vp, s. 176–177) KHO totesi, että se on yleensä mahdollista, kun valmistellaan lapsen kotiin palaamista kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen. Huostaanoton yhteydessä se voi olla lapsen edun kannalta perusteltua poikkeuksellisesti esimerkiksi silloin, kun lapsi otetaan huostaan yksinomaan välttämättömän sairaanhoidon turvaamiseksi. Hallinto-oikeus oli arvioinut, että esitetty sijaishuoltopaikkaa ei ollut lapsen edun mukainen sen kaukaisen sijainnin takia, ja että laitoshuollolle ei ollut esitetty perusteita. KHO:n mukaan hallinto-oikeuden olisi tullut osoittaa hakija täydentämään tai muuttamaan huostaanottohakemustaan sijaishuoltopaikan osalta.
(KHO:2025:88)
(Lastensuojelulaki 49 §:n 3 momentti ja 50 §)
(Hallituksen esitys eduskunnalle lastensuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 252/2006 vp)

Läheisverkostoratkaisu

Lapsen läheisverkosto tulee kartoittaa ennen päätöstä sijoituspaikasta. Lapsi voidaan mahdollisuuksien mukaan sijoittaa myös sukulaisen tai muun läheisen luo. Sukulaisilla tai muilla läheisillä ei ole kuitenkaan erityistä oikeutta saada lasta luokseen asumaan. Sijoituspaikan valinnan lähtökohtana on aina lapsen tarve.

Läheisverkostoratkaisusta ja yksityisestä sijoituksesta on kerrottu tarkemmin omassa ohjeessaan.
Läheisverkostoratkaisu

EVA-yksiköt

Tampereen yliopistollisen sairaalan alaisuudessa toimiva psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö EVA on erityisen haastavasti oireilevia lapsia ja nuoria varten.

Vastaavanlainen yksikkö on myös Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa. Yksiköt vastaanottavat vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsiviä lapsia ja nuoria, joiden hoitoa ei voida muualla järjestää.

EVA-yksikkö, Tays Keskussairaala (Pirkanmaan hyvinvointialue)
NEVA – Niuvanniemen sairaalan erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten tutkimus- ja hoito-osasto (Niuvanniemen sairaala)

Lapsi turvakodissa

Turvakotia ei voida pitää lastensuojelulaissa tarkoitettuna sijaishuoltopaikkana. Turvakodin tarkoitus on tarjota paikka, jossa saa suojan väkivallalta ja ammatillista tukea, neuvontaa ja ohjausta akuuttiin tilanteeseen. Turvakoti ei täytä lastensuojelulain mukaisia lastensuojelulaitoksen edellytyksiä.

Yksin tulevaa alaikäistä ei voida kuitenkaan kieltää ottamasta vastaan turvakodin asiakkaaksi. Turvakodista tehdään näissä tilanteissa lastensuojeluilmoitus, ja lastensuojelun velvollisuus on arvioida lapsen lastensuojelun tarve ja tarvittaessa tehdä päätös kiireellisestä sijoituksesta, ja järjestää lapselle sijaishuoltopaikka.