Tällä sivulla

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Tämä ohje on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille. Se on luonteeltaan suositus. Se käsittelee niitä maahanmuuttaneille tarjottavia terveyspalveluita, joiden tarkoitus on ennaltaehkäistä ja havaita infektioita. Ohje ei ole juridisesti velvoittava.

Turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja paperittomien oikeus terveyspalveluihin

Maahanmuuttaneilla tarkoitetaan kaikin eri perustein Suomeen muuttaneita henkilöitä eli pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden lisäksi myös työn vuoksi muuttavia, opiskelijoita, paluumuuttajia, perhesiteen perusteella maahan saapuvia, sekä paperittomia maahan tulijoita.

Turvapaikanhakijalla, jonka anomus on käsittelyvaiheessa, on oikeus kiireellisiin ja terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimiin terveyspalveluihin. Alaikäisillä turvapaikanhakijoilla on oikeus terveydenhuoltopalveluihin samoin perustein kuin kuntalaisilla.

Pakolaisille eli henkilöille, joille on myönnetty turvapaikka, annetaan terveydenhuoltopalvelut samoin perustein kuin kuntalaisille.

Paperittomilla henkilöillä on oikeus kiireelliseen hoitoon julkisessa terveydenhuollossa. Myös välttämätön kiireetön hoito tulee järjestää paperittomille, jos hoidon epääminen olisi kohtuutonta terveydentilan tai vamman vuoksi. Paperittomien hoitaminen ei ole missään tilanteessa laitonta. Paperittomilla lapsilla on oikeus samoihin terveyspalveluihin kuin muillakin lapsilla. Paperittomille henkilöille tarjotaan yhteiskunnan suojelemiseksi tarpeelliset tartuntatautilain mukaiset terveystarkastukset ja rokotukset.

Lisätietoa

Henkilöllä, joka on saanut oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella, on oikeus terveydenhuollon palveluihin saman laajuisesti kuin henkilöllä, jolla on kotikunta Suomessa.

Ohjeet maahanmuuttaneiden hoitoonohjauksesta

Suosittelemme, että

  • hoidat kaikki ensiapua tarvitsevat välittömästi, esimerkiksi kun kyseessä on akuutti infektio
  • varmistat pitkäaikaissairauksien, kuten HIV:n, hoidon jatkuvuuden
  • ohjaat selvästi sairaat lääkärille viikon kuluessa hoitajan alkuterveystarkastuksesta
  • järjestät raskaana oleville äitiysneuvolaseurannan ja vähintään yhden neuvolalääkärin vastaanoton ennen laskettua aikaa
  • ohjaat alle 7-vuotiaat lapset ja vammaiset henkilöt lääkärille 1 kuukauden kuluessa maahan tulosta
  • ohjaat alle kouluikäiset lapset ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin: alle 7-vuotias vanhempansa kanssa lastenneuvolaan.

Alkuterveystarkastus

Tarjoa vastaanottokeskuksissa kaikille turvapaikanhakijoille ja tilapäisen suojelun piirissä oleville

  • tietoa terveydestä ja terveyspalveluista
  • mahdollisuus osallistua vapaaehtoiseen alkuterveystarkastukseen
  • mahdollisuus seulontatutkimuksiin ja rokotuksiin.

Alkuterveystarkastuksen tärkeimpiä tavoitteita on havaita aktiivinen tuberkuloosi sekä samalla antaa tietoa tuberkuloosista.
Maahanmuuttaneet ja tartuntatautien seulonta

Suosittelemme, että tarjoat alkuterveystarkastusta kaikille maahanmuuttaneille.

Alkuterveystarkastuksessa läpikäytäviä asioita tartuntatautien osalta

  1. oleskelualueet ja olosuhteet ennen muuttoa, esimerkiksi lähtömaa, pakolaisleiri
  2. nykyoireet, erityisesti yskä, yskökset, veriyskä, kivut, laihtuminen, kuumeilu, ruokahaluttomuus, ripuli, yöhikoilu
  3. rokotushistoria, alle 7-vuotiailta mahdollinen BCG-rokotusarpi
  4. aiemmat sairaudet ja hoidot, muun muassa tuhkarokko, tuberkuloosi, kuppa, hepatiitit, HIV ja muut jatkuvaa lääkehoitoa tarvitsevat sairaudet
  5. mahdolliset altistukset tarttuville taudeille, esimerkiksi tuberkuloosia lähipiirissä, huumeiden pistoskäyttö, miesten välinen seksi, vankilatausta, seksityö tai seksin ostaminen, seksuaalirikoksen uhri
  6. nykylääkitys
  7. pituus ja paino lapsilta
  8. seulontaan osallistuvalta pyydetään suostumus tehtäviin tutkimuksiin.

Turvapaikanhakijan alkuterveystarkastus (Julkari)

Jatkosuunnitelma ja -hoito

Laadi jatkosuunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa.

Alkuterveystarkastuksen jälkeen ohjaa asiakas tarvittaviin jatkotutkimuksiin ja palveluihin.

Jos henkilöllä on jo todettu hoitoa vaativa infektio, huolehdi hoidon jatkuvuudesta. Esimerkiksi tuberkuloosin tai HIVin lääkehoidon keskeyttäminen saattaa vaarantaa potilaan terveyden, aikaansaada hoitoon liittyviä resistenssiongelmia ja altistaa tartuntojen leviämiselle.

Maahanmuuttaneiden rokotukset

Yksilön ja väestön suojelun kannalta on tärkeää, että maahanmuuttaneet on rokotettu epidemioita aiheuttavia tartuntatauteja, kuten kurkkumätää, poliota ja tuhkarokkoa, vastaan (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista 149/2017, 5 §).

Toteuta lasten rokotukset kansallisen rokotusohjelman mukaisesti. Tarvittaessa aloita rokotukset alusta iänmukaisesti, tai täydennä puutteellinen suoja.

Arvioi pakolaisen ja turvapaikkaa hakevan rokotustarve alkuterveystarkastuksen yhteydessä.

Huomioitavia terveysongelmia maahanmuuttaneilla

Turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla on usein enemmän sairauksien riskitekijöitä kuin muilla maahanmuuttajaryhmillä. Riskitekijöitä ovat muun muassa oleskelu konfliktialueella tai pakolaisleirillä. Tartuntatautien riski riippuu myös lähtömaasta sekä matkan aikana vierailluista maista ja niiden olosuhteista.

Erityisen tärkeää on ottaa huomioon akuutit infektiot ja kroonisten sairauksien paheneminen, esimerkiksi lääkityksen keskeytyessä.

Turvapaikanhakijoiden yleisiä ongelmia ovat

  • akuutit hengitystieinfektiot
  • tapaturmat
  • pitkän matkan seurauksena aiheutunut nestehukka.

Maahanmuuttaneilla on myös paljon psyykkistä kuormaa ja mielenterveysongelmia, joiden tunnistaminen ja hoitaminen on olennaista.

Yleisvaaralliset tartuntataudit

Jos tutkimuksen tai hoidon aikana huomaat yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen uhkan, ilmoita siitä viipymättä hyvinvointialueen tai HUS Yhtymän tartuntatautiyksikköön, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Yleisvaarallisia tauteja ovat muun muassa polio, tuberkuloosi, tuhkarokko, kurkkumätä ja kuppa.

Moniresistentit mikrobit

Jos maahanmuuttanut henkilö tarvitsee sairaalahoitoa, tutki, onko hän moniresistenttien bakteerien kantaja. Kantajuus tutkitaan sekä THL:n sekä alueellisten tai paikallisten infektioiden torjunnan ammattilaisten antamien ohjeiden mukaisesti.
Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta (THL, Julkari)

Infektioiden hoidon jatkuvuuden turvaaminen

Jos henkilöllä on jo todettu hoitoa vaativa infektio, on hoidon jatkuvuudesta tärkeä huolehtia. Esimerkiksi tuberkuloosin tai HIVin lääkehoidon keskeyttäminen saattaa vaarantaa potilaan terveyden, aikaansaada esimerkiksi hoitoon liittyviä resistenssiongelmia ja altistaa tartuntojen leviämiselle.

Väkijoukot ja puutteellinen hygienia edistävät tautien leviämistä

Ahtaissa tilapäismajoituksissa, vastaanottokeskuksissa ja pakolaisleireillä oleskelevilla turvapaikanhakijoilla on lisääntynyt riski sairastua syyhyyn sekä täiden ja kirppujen levittämiin tauteihin, kuten toisintokuumeeseen.

Myös tuhkarokko, vesirokko, virusvälitteiset hengitystieinfektiot ja suolistoinfektiot leviävät helposti väkijoukoissa erityisesti, jos hygieenisissä oloissa tai rokotussuojassa on puutteita. Puutteellinen hygienia ja hoitoon pääsyn viivästyminen edistävät myös meningokokin leviämistä; meningokokkitartunnan voi saada myös oireettomalta taudinkantajalta.

Katso myös