Miten sukupuoli on yhteydessä väkivallan esiintyvyyteen?
Tutkimukset ja viranomaisten tilastot osoittavat, että naiset ja tytöt ovat miehiä ja poikia useammin lähisuhdeväkivallan ja seksuaaliväkivallan uhreina. Miehet puolestaan ovat useammin tuntemattoman henkilön tekemän väkivallan uhreina.
Suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että naiset kokevat miehiä useammin toistuvaa, pitkäkestoista ja vakavaa parisuhdeväkivaltaa. Lisäksi parisuhdeväkivallan seuraukset ovat naisille tavallisesti vakavampia kuin miehille.
Parisuhdesurmien uhriksi naiset joutuvat miehiä useammin. Naisia kuolee Suomessa parisuhdeväkivallan vuoksi enemmän kuin muissa pohjoismaissa.
Mitkä tekijät selittävät naisiin kohdistuvaa väkivaltaa?
Naisiin kohdistuvan väkivallan taustalla on monia yhteiskunnallisia tekijöitä, joiden tunteminen auttaa ymmärtämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Naisiin miehiä enemmän kohdistuvaa lähisuhde- ja seksuaaliväkivaltaa selittävät kulttuuriset käsitykset naisista, seksuaalisuudesta, tasa-arvosta ja väkivallan hyväksyttävyydestä, sekä haitalliset sukupuolinormit ja maskuliinisuuden mallit. Lisäksi väkivaltaa selittävät opitut tavat ja yksilöiden kokemukset perheissä, kuten lapsuudenaikaiset kiintymyssuhteet vanhempiin.
Historiassa naisilla ei ole ollut tasa-arvoisia oikeuksia turvallisuuteen parisuhteessa, eikä tasa-arvoisia oikeuksia esimerkiksi koulutukseen, työntekoon, poliittiseen päätöksentekoon tai taloudelliseen asemaan Suomessa. Esimerkiksi raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin Suomessa vuonna 1994.
Eräänä taustatekijänä ovat sodat. Tutkimusten mukaan sotien väkivalta ja traumat lisäävät parisuhdeväkivallan riskiä, sekä voivat johtaa parisuhdeväkivallan hyväksyvään valtadynamiikkaan.
Lähteet
Attila, H., Keski-Petäjä, M., Pietiläinen, M., Lipasti, L., Saari, J., & Haapakangas, K. (2023). Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021: Loppuraportti. Tilastokeskus.
Beuker, A., & Näsi, M. (2024). Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2023: Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Helsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.
Kotanen, R. (2013). Näkymättömästä näkökulmaksi: Parisuhdeväkivallan uhrit ja oikeudellisen sääntelyn muutos Suomessa. Helsingin yliopisto.
Laurén, K., & Malinen, A. (2021). Shame and silences: children’s emotional experiences of insecurity and violence in postwar Finnish families. (englanniksi) Social History, 46(2), 193–220.
Lehti, M., Kivivuori, J., Bergsdóttir, G. S., Engvold, H., Granath, S., Jónasson, J. O., Liem, M., Okholm, M. M., Rautelin, M., & Suonpää, K. (2019) Syversen, Vibeke S. Nordic homicide report : Homicide in Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, 2007–2016. (englanniksi) Institute of Criminology and Legal Policy.
Lidman (2015) Väkivaltakulttuurin perintö. Sukupuoli, asenteet ja historia. Gaudeamus.
Mielityinen, L., Hautamäki, S.,Hakala, V., Fagerlund, M. & Ellonen, N. (2023) Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2022: Määrät, piirteet ja niiden muutokset 1988–2022
Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 2.4.2026].
Törölä, M. & Raeste, A. (2025). Henkirikoskatsaus 2025. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.