Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka tekevät ja johtavat asiakastyötä. Ohje sisältää suosituksia toimintatavoiksi.
Mitä on naisiin kohdistuva väkivalta?
Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta tarkoittaa väkivaltaa, joka kohdistuu heihin sukupuolen vuoksi. Naisiin kohdistuva väkivalta on sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja merkittävä tasa-arvo- ja ihmisoikeuskysymys. Naisiin kohdistuva väkivalta ilmenee usein parisuhdeväkivaltana, seksuaaliväkivaltana tai sukupuoleen perustuvana häirintänä.
Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta voi ilmetä myös esimerkiksi naisilla käytävänä kauppana, prostituutioon pakottamisena, sukuelinten silpomisena, perheen kunniaan perustuvina uhkailuina, pahoinpitelyinä ja murhina sekä sodankäynnin välineenä tehtävinä raiskauksina.
Naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivallan eri muotoja ovat esimerkiksi:
- seksuaaliväkivalta
- fyysinen väkivalta
- henkinen väkivalta
- kontrolloiva väkivalta
- taloudellinen väkivalta
- teknologiavälitteinen väkivalta
- kunniaan liittyvä väkivalta
- avioliittoon pakottaminen
- prostituutioon pakottaminen
- sukuelinten silpominen
- pakkoabortti ja -sterilisaatio
- lasten käyttäminen väkivallan välineenä.
Seksuaaliväkivaltatyön perusteet (s. 117–123, Julkari)
Naiserityiset näkökulmat asiakkaan kohtaamisessa
Kun kohtaat väkivaltaa kokevia asiakkaita, huomioi erityisesti seuraavat näkökulmat.
Lasten näkökulma
Huoltajilla on usein huoli lapsista väkivaltaan liittyvissä tilanteissa ja se voi hankaloittaa avun hakemista. Naisella voi olla erityinen pelko lasten menettämisestä erotilanteessa ja tämä voi vaikeuttaa avun hakemista. Lisäksi naisilla voi olla pelkoa siitä, että mies tai tämän suku vaatii lasten huoltajuutta myös tilanteessa, jossa mies on ollut väkivaltainen.
Ammattilaisena sinun on tärkeä:
- tunnistaa edellä kuvatut pelot ja keskustella niistä asiakkaan kanssa
- arvioida lasten ja hänestä huolehtivan aikuisen turvallisuus ja avun tarve
- antaa tietoa perhesosiaalityön ja lastensuojelun käytännöistä
- auttaa vähentämään turhia pelkoja antamalla tietoa perhesosiaalityön ja lastensuojelun tehtävästä ja käytännöistä
- auttaa ja tukea vanhempaa ja lasta, sekä tukea vanhempaa huolehtimaan lapsista ja heidän turvallisuudestaan
- kysyä kokemuksista ja peloista väkivaltaisen kumppanin ja suvun suhtautumisesta lasten tilanteeseen
- ohjata tarvittaviin tukipalveluihin (ks. lista tukipalveluista ohjeen lopussa).
Läheisten näkökulma
Naisten kunniaan liittyvät kulttuuriset näkemykset ja patriarkaaliset kulttuurit voivat altistaa naisia epätasa-arvoisuuteen ja kontrolloivaan väkivaltaan. Asiakkaan lisäksi hänen läheisensä voivat kokea väkivallan riskiä. Tämä voi vaikeuttaa avun hakemista viranomaisilta ja läheisiltä.
Ammattilaisena sinun on tärkeä keskustella väkivaltaa kokeneen kanssa siitä, kokeeko hän avun hakemisen ja väkiallasta kertomisen aiheuttavan uhkaa läheisilleen. Tämä mahdollistaa tilanteen kokonaisvaltaisemman ymmärtämisen, voi lisätä luottamusta ammattilaisiin ja muodostaa keskeisen tekijän auttamisen mahdollisuuksien tarkastelulle.
Kulttuurinen ymmärrys
Kulttuuriset tavat, häpeä ja leimaantumisen pelko voivat vaikeuttaa väkivallasta kertomista ja avun hakemista. Kaikissa kulttuureissa ja yhteisöissä on vahvuuksia ja ne ovat heterogeenisia. Ammattilaisen tehtävä on luoda turvallinen tila, jossa asiakas voi puhua ilman oletuksia tai arvottamista.
Ammattilaisena sinun on tärkeä:
- kysyä kunnioittavasti ja avoimesti – älä tee oletuksia
- vahvistaa asiakkaan toimijuutta: väkivalta on aina väärin, ja avun hakeminen on oikeus
- keskittyä yksilön kokemuksen, ei kulttuurin yleistyksiin.
Kunniaan liittyvään väkivaltaan puuttuminen
Tietoa sinulle, kun toimit asiakastyössä (Kotoutuminen.fi)
Seksuaaliväkivalta
Tutkimuksen mukaan useat naiset kokevat elämänsä aikana seksuaalista häirintää, seksuaalisiin tekoihin pakottamista tai muuta seksuaaliväkivaltaa. Seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta voidaan kokea asioiksi, joista puhuminen ei ole helppoa.
Seksuaaliväkivalta aiheuttaa kokijalleen usein häpeää ja syyllisyyttä. Tiedot lainsäädännöstä voivat olla puutteelliset - kuten se, että parisuhteessa tapahtuva raiskaus ja seksuaaliset teot ilman suostumusta on kriminalisoitu.
Häveliäisyyteen liittyvät tavat ja säännökset voivat vaikeuttaa erityisesti seksuaalisväkivallasta ja sen seurauksista puhumista. Näihin asioihin voi liittyä erityistä häpeää.
Ammattilaisena sinun on tärkeä:
- ottaa ihmissuhteet ja seksuaaliväkivalta puheeksi
- huomioida, että väkivaltaa kokenut voi tarvita aikaa ja kertoa kokemuksistaan vasta myöhemmin
- kuunnella aktiivisesti ja tuomitsemattomasti
- arvioida akuutin väkivallan uhka.
Tieto oikeuksista ja viranomaistoiminnasta
Huomioithan, ettei kaikilla naisilla välttämättä ole tietoa oikeuksistaan. Oikeuksista on tärkeä kertoa, sillä ne voivat olla vieraita tai ymmärrys niistä on voinut heikentyä väkivallan seurauksena.
Ammattilaisena sinun on tärkeä:
- antaa tietoa naisten oikeudesta tasa-arvoisuuteen, kuten oikeus rahan käyttöön, omaan tiliin, koulutukseen ja työelämään osallistumiseen
- kertoa lakiin perustuvasta oikeudesta turvallisuuteen ja väkivallattomuuteen sekä viranomaisten velvollisuudesta auttaa
- antaa tietoa eri viranomaisten käytännöistä koskien lasten huoltoon ja tapaamisoikeuksiin liittyvien sopimusten lainsäädännöllisiä periaatteita. Lastensuojeluilmoituksen osalta kertoa, että sen tavoitteena on huolehtia perheestä ja auttaa järjestämään tarvittava apu. Sosiaalityöntekijöiden ensisijainen tehtävä on auttaa lapsia ja vanhempia.
Päihdeongelmat
Naiset, joilla on päihdeongelma, voivat kokea vakavaa väkivaltaa parisuhteessa. Lisäksi naisten asema päihdemaailmassa voi olla alisteinen ja vaikea sekä johtaa monenlaiseen naisten hyväksikäyttöön ja heihin kohdistuvaan väkivaltaan.
Päihteiden käyttö voi olla asiakkaan selviytymiskeino väkivallan aiheuttamaan ahdistukseen, häpeään tai pelkoon. Päihteitä käyttävien naisten voi olla vaikea saada apua väkivaltakokemusten käsittelyyn ja väkivaltaisista ihmissuhteista irtaantumiseen.
Ammattilaisena sinun on tärkeä:
- varmistaa, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi
- arvioida akuutti väkivallan uhka. Väkivallan selvittelyä ja turvaamista ei tule lykätä sen vuoksi, että asiakas käyttää päihteitä.
- tuoda esiin, että väkivalta ei ole hänen syytään eikä mikään käytös tai päihteiden käyttö oikeuta siihen
- varmistaa, että hoitopolku voi edetä rinnakkain (väkivaltatyö ja päihdehoito)
- olla painostamatta valintoihin, mutta tarjota tukea ja toistuvia mahdollisuuksia avun saamiseen.
Naiset tarvitsevat kokonaisvaltaista päihdehoitoa (Janus)
Haitallisesti päihteitä käyttävät naiset (Julkari)
Miten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tulisi huomioida palveluissa?
Palveluissa, niiden suunnittelussa ja koulutuksessa on tärkeää huomioida naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan näkökulmat. Niin heidän riskinsä joutua seksuaaliväkivallan, seksuaalisen häirinnän ja lähisuhdeväkivallan kohteeksi huomioidaan ja osataan tunnistaa ja siihen voidaan puuttua.
Erityisen tärkeää on kehittää tunnistamisen ja tukemisen käytäntöjä ja koulutusta seuraavien väkivallan muotojen osalta. Katso tarkemmat ohjeistukset:
- Lähisuhdeväkivallan ehkäisy
- Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen
- Kunniaan liittyvään väkivaltaan puuttuminen
- Vakavan parisuhdeväkivallan riskinarviointi
- Seksuaaliväkivalta
Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä keskeisiä huomioitavia seikkoja ovat:
- Anna tietoa väkivallasta ja sen eri muodoista. Tiedon saaminen auttaa tunnistamaan koettua väkivaltaa. Naiset ovat tuoneet tämän esille erittäin tärkeänä asiana.
- Naisille voi olla helpompi keskustella kokemuksistaan naisten kanssa. Sinun on hyvä ottaa asia puheeksi asiakkaan kanssa. Tällainen tarve voi tulla esille erityisesti, jos naisella on esimerkiksi patriarkaalinen kotitausta tai hän on kokenut lapsuudessa miehen tekemää seksuaaliväkivaltaa.
- Naisille suunnatut ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät ja palvelut - ohjaa tarvittaviin tukipalveluihin hyvinvointialueella ja valtakunnallisiin palveluihin.
Palvelut lähisuhdevakivaltaa kokeneille
THL:n rooli
THL on kansallinen asiantuntija väkivallan ehkäisyssä. Tuemme hyvinvointialueita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamista muun muassa tuottamalla ohjeita, suosituksia, työkaluja ja verkkokouluja. Lisäksi kehitämme väkivallan ehkäisyn rakenteita ja koordinoimme alan yhteistyötä.
kehittämispäällikkö
[email protected]