Päätöksenteko vammaispalveluissa

Päätökset tehdään lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa oleviksi

Vammaispalvelulain mukaiset päätökset on tehtävä toistaiseksi voimassa oleviksi, elleivät henkilön oma etu, yksilöllinen tilanne tai palvelun luonne edellytä määräaikaista päätöstä.

(Vammaispalvelulaki 5 §)

Määräaikainen päätös palvelusta voidaan tehdä esimerkiksi opiskelijalle opiskelun ajaksi.

Luonteeltaan määräaikaisia palveluita voivat olla esimerkiksi valmennus, tuettu päätöksenteko sekä esteettömän asumisen tuki. Näissä palveluissa on yleensä kyse määräaikaisesta palvelutarpeesta, jossa asetetaan tavoitteet ja sovitaan työskentelytavat, joilla tavoitteeseen pyritään.

Hyvinvointialueen on kiinnitettävä huomiota palvelun jatkuvuuteen myös määräaikaisia päätöksiä tehtäessä. Palvelu on myönnettävä riittävän pitkäksi ajaksi ja uusi päätös on tarvittaessa tehtävä riittävän ajoissa ennen edellisen päätöksen voimassaolon päättymistä.

Määräaikojen ylittäminen

Sosiaalihuoltolaissa päätöksen toimeenpanolle säädetty kolmen kuukauden määräaika voidaan ylittää vain poikkeuksellisesti. Näin voidaan toimia, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa tai viivästykselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste. Erityinen peruste voi olla esimerkiksi se, että asiakas tarvitsee palvelua vasta tietyn ajanjakson jälkeen.

Jos asiakkaalta pyydetään lisäselvitystä hakemuksen käsittelemiseksi, on selvityksen antamiselle asetettava riittävä määräaika. Asiakkaalle lähetettävässä selvityspyynnössä on ilmoitettava, että määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista.

(Hallintolaki 33 §)

Päätöksen tiedoksianto

Päätös annetaan aina kirjallisena ja postitetaan asiakkaalle.

Päätös voidaan antaa myös suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Kirjallinen päätös on silti annettava viipymättä oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen. Määräaika oikaisun vaatimiseen tai muutoksenhakuun alkaa kirjallisen päätöksen tiedoksisaannista.

(Hallintolaki 43 §)

Viranhaltijapäätöksen liitteeksi laitetaan oikaisuvaatimusohje. Oikaisuvaatimuksen johdosta annetun päätöksen liitteeksi laitetaan valitusosoitus.

Päätöksen liitteenä olevassa oikaisuvaatimusohjeessa tai valitusosoituksessa on mainittava seuraavat asiat:

• valitusviranomainen;
• viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava; sekä
• valitusaika ja mistä se lasketaan.

Lisäksi valitusosoituksessa on selostettava säännökset valituskirjelmän sisällöstä, liitteistä ja valituksen perille toimittamisesta sekä valituksen käsittelystä perittävistä maksuista.

(Hallintolaki 47 §)

Päätöksen toimeenpano

Päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä.

Päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään 3 kuukaudessa asian vireille tulosta. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste.

(Sosiaalihuoltolaki 45 §)

Palvelukokonaisuus

Palveluiden järjestäjän on huolehdittava, että vammaisen henkilön eri lakeihin perustuvat palvelut muodostavat tämän lain tarkoitusta toteuttavan yhtenäisen kokonaisuuden. Vammaisen henkilön perheelle järjestettävien palveluiden tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön toimintakykyä ja hyvinvointia sekä täydentää vammaisen henkilön palvelukokonaisuutta. Perheelle järjestettävät palvelut sisällytetään osaksi vammaisen henkilön palvelukokonaisuutta.

(Vammaispalvelulaki 5 §)

Palvelut tulee järjestää siten, että ne yhdessä muodostavat asiakkaan edun mukaisen, yhtenäisen kokonaisuuden, jolla toteutetaan vammaispalvelulain tarkoitusta. Kokonaisuus voi sisältää yhden tai useamman palvelun asiakkaan tilanteen tai tarpeiden mukaan.

Palvelukokonaisuudesta päätettäessä voidaan antaa päätös, johon on listattu kaikki asiakkaan palvelutarpeen mukaiset palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Suositeltavaa on, että näistä jokaisesta palvelusta annetaan vielä palvelukohtaiset päätökset, joissa eritellään tarkemmin palvelun määrä ja se, miten palvelu toteutetaan käytännössä. Tällainen kokoomapäätös voi olla esimerkiksi päätös asumisen tuesta, johon sisältyy esimerkiksi vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja.

(Vammaispalvelulaki 18 §)

Toinen esimerkki kokoomapäätöksestä on sosiaalihuoltolain 46 §:ssä säädetty välttämätöntä huolenpitoa ja toimeentuloa koskeva päätös. Tällainen päätös sisältää ne sosiaalipalvelut, joilla yhdessä turvataan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan välttämätön huolenpito, toimeentulo, terveys ja kehitys.

(Sosiaalihuoltolaki 46 §)

Hyvä hallinto päätöksenteossa

Vammaispalveluasian käsittely ja päätöksenteko viranomaisessa on hallintomenettelyä, josta säännellään yksityiskohtaisesti hallintolaissa ja sosiaalihuollon asiakaslaissa. Hyvän hallinnon perusteet edellyttävät, että viranomainen kohtelee hallinnossa asioivia tasapuolisesti ja käyttää toimivaltaansa vain lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Hallintolaki sääntelee asian vireilletuloa, selvittämistä ja päätöksentekoa. Viranomaisen tekemä päätös on aina perusteltava.

Hallintolaissa asetetaan viranomaiselle erilaisia velvoitteita; esimerkiksi palveluperiaate, neuvontavelvollisuus ja selvittämisvelvollisuus. Tämän lisäksi säädetään hyvän kielenkäytön vaatimuksista ja viranomaisten yhteistyövelvoitteista.

Hyvän hallinnon toteutuminen sosiaalihuollossa pohjautuu asiakaslähtöisyyteen ja sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Hallintolain 7 §:ssä säädetään palveluperiaatteesta ja palvelun asianmukaisuudesta. Asiointi ja asian käsittely Ok! viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita.

Palvelun asianmukaiseen toteuttamiseen ja sen mahdollistamiseen liittyy läheisesti hallintolain 8 §:ään kirjattu neuvontavelvollisuus. Neuvontavelvollisuus merkitsee sitä, että viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää menettelyllistä neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Hallintolain mukaisella ohjauksella tarkoitetaan yleisiä neuvoja ja ohjeita menettelymuodoista esimerkiksi sitä, miten asia saatetaan vireille.

Asiakkaalla on oikeus tietää kuka hänen asiaansa hoitaa, milloin viranhaltija tai työntekijä on paikalla ja kuinka kauan asian käsittely kestää. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen. Neuvonta on maksutonta.

Sosiaalihuollon asiakaslain 5 §:n mukaan asiakkaalle on selvitettävä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Viranomaiselle syntyy säännöksen mukaan oma-aloitteinen velvollisuus selvittää asiakkaalle myös sisällöllisiä seikkoja, kuten palvelujärjestelmään sisältyvät erilaiset vaihtoehdot ja minkälaisilla edellytyksillä asiakas on oikeutettu saamaan palveluja ja tukitoimia.

Hakemuksen käsittely hakijan kuoltua

Mikäli hakija kuolee kesken hakemuksen tai valituksen käsittelyä, on käsittelyä jatkettava ja asiassa annettava päätös. Tämä koskee tilanteita, joissa hakemuksella tai valituksella on oikeudellista merkitystä vammaiselle henkilölle tai tämän kuolinpesälle.

Tällainen tilanne voi syntyä silloin, kun kysymys on hakemuksesta kustannusten korvaamiseksi. Esimerkiksi vaatimus esteettömän asumisen tuesta vammaiselle henkilölle jo aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta tai myönnetyn liikkumisen tuen kustannusten korvaamisesta.

Mikäli hakemus tai valitus on koskenut palvelun tai tukitoimen järjestämistä, johon ei liity taloudellista merkitystä, hakemus tai valitus raukeaa.

Lähteet

Hallintolaki (434/2003) (Finlex)

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) (Finlex)

Vammaispalvelulaki (675/2023) (Finlex)

Hallituksen esitys 191/2022 eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi.

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)

Räty, Tapio (2010) Vammaispalvelut. Vammaispalvelulain soveltamiskäytäntö. Kynnys ry.