Asianmukaisesti suoritettu huumetestaus on osa hyvää päihdehoitoa. Päihdeseulat ovat keino saada lapsen päihteiden käytöstä lähes kiistatonta tietoa. Tämä tieto voi olla tärkeää lapsen päihdeongelman laajuuden selvittämisessä, toimenpiteiden suunnittelussa ja myös juridisen päätöksenteon tukena esimerkiksi erityisen huolenpidon järjestämisen kohdalla.
Päihdeseulat eivät kuitenkaan tunnista kaikkia aineita, ja osa lääkityksestä voi aiheuttaa positiivisia huumetuloksia. Päihdeseuloissa voidaan myös harhauttaa. Päihteiden ongelmakäyttöön liittyy peittelyä ja valehtelua, mahdollisesti sekä itselle että muille.
Huumetestaus tilannearvioinnin osana
Huumetestaus voi tarvittaessa olla osa tilannearviointia. Päihdehoidon ja päihteiden käytön laajuuden arvioinnin on kuitenkin ensisijaisesti perustuttava kokonaisvaltaiseen tilannearviointiin. Päihteiden käytön laajuutta ja vaikutusta lapsen elämään on arvioitava useiden arjen hallinnan, sosiaalisten suhteiden ja terveyden indikaattoreiden kautta.
Hoidollisesti lapsen päihdehoidon painotuksen tulee olla aidosti kohtaavassa vuorovaikutuksessa, lapsen läheisten tiiviissä mukaan ottamisessa ja vertaistuen mahdollistamisessa.
Terveydenhoidollinen huumetestaus
Terveydenhoidollinen huumetestaus tarkoittaa testausta, joka tehdään asiakkaan tai potilaan taudinmäärityksen tai hoidon seurannan yhteydessä. Yksittäistä positiivista tai negatiivista testitulosta tulee aina tarkastella osana potilaan hoidon kokonaisuutta. Potilaalle on kerrottava testauksesta asianmukaisesti. Testausta ei voida tehdä ilman potilaan suostumusta eikä tuloksella saa olla juridisia seurauksia asiakkaan tilanteeseen.
Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta. Asianmukaiset menettelytavat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille. (Julkari)
Pikaseulatulos on ensivaiheen seulontatutkimus, eikä se siten ole luotettava osoittamaan huumeidenkäyttöä. Positiiviset seulatulokset on tarvittaessa varmistettava asianmukaisesti.
Huumeongelmaisen hoito (Käypä hoito -suositus)
Valvottu huumausainetestaus sijaishuollon laitoshoidossa
Sijaishuollon laitoshoidossa lapselle voidaan tehdä valvottu huumausainetestaus virtsanäytteestä lastensuojelulain 66 a §:n edellytysten täyttyessä (henkilönkatsastus). Valvottu huumetestaus on lapsen itsemääräämisoikeuteen ja yksityisyyteen puuttuva toimenpide, joten sen tulee olla viimesijainen keino lapsen päihteiden käyttöön puuttumisen osana.
Lapsen oikeudet ja yksityisyyden suoja
Lapsi ei välttämättä automaattisesti tiedosta omia oikeuksiaan tilanteessa, jossa häneen kohdistuu rajoitustoimenpiteitä. Lastensuojelulaitoksessa suoritetun huumausainetestauksen riskinä on muun muassa se, ettei lapsi ymmärrä omaa oikeusturvaansa ja oikeuttaan kieltäytyä näytteen antamisesta.
Jos huumetestaus on päihdehoidon tai päihteiden käytön laajuuden selvittämisen kannalta tarpeellinen, tulee näytteenottoajan ja -paikan loukata lapsen yksityisyyden suojaa mahdollisimman vähän. Toimenpiteen kohteena olevalla lapsella voi olla taustalla kokemuksia psyykkisen tai fyysisen koskemattomuuden loukkaamisista. Valvotun huumausainetestauksen kohdalla tulee käyttää erityistä harkintaa toimenpiteen toteuttamisen vaihtoehdoissa.
Huumetestaus tehdään valvotusti
Ennen huumausainetestauksen tekemistä sijaishuoltopaikan tulee yhdessä lapsen, huoltajan ja sosiaalityöntekijän kanssa arvioida, miten suuri merkitys testituloksella on lapsen hoidon järjestämisen kannalta ja miten huumetestauksen tulos vaikuttaa lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. On tärkeää arvioida, onko testituloksen myötä mahdollista todentaa sellaista tuen tarvetta, joka ei muuten tule näkyviin. Lastensuojelulaitoksessa suoritettu huumetestaus tulee tehdä valvotusti.
Valvotussa huumetestauksessa valvojan tulee olla koko näytteenottotilanteen ajan näköyhteydessä näytteenantajaan. Valvonnalla on tarkoitus varmistaa, että näyteastiaan ja testattavaksi päätyvä aine sisältää ainoastaan näytteenantajan aineenvaihduntatuotteen. Näytteeseen sekoitetut ulkopuoliset ainesosat saattavat muuttaa testitulosta. Tahallista näytteen sisällön muuttamista kutsutaan näytteen manipuloimiseksi.
Lapsen ja työntekijän välisen luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen säilymisen kannalta voi olla perusteltua, ettei lapselle tärkeä työntekijä, esimerkiksi omaohjaaja, suorita valvotun näytteen ottamista. Työntekijän tulee varmistaa, että lapsi ymmärtää omat oikeutensa tilanteessa, jossa on arvioitu valvotun huumausainetestauksen olevan päihdehoidon kannalta olennaista.
Työntekijän tulee keskustella lapsen kanssa valvotun testauksen suorittamistavasta, tuloksen merkityksestä ja vaikutuksesta jatkotoimenpiteisiin. Lapselle tulee perustella, millä tavalla valvottu huumausainetestaus on tärkeä osa päihdehoitoa tai muuta tuen tarpeen selvittämistä. Näytteen antaminen on vapaaehtoista ja siitä kieltäytymistä ei voida tulkita positiivisena testituloksena.