Pakka-toimintamallin käynnistäminen ja toteuttaminen – Työkalut ja menetelmät

Koeostoilla (ostokoe, mysteeriostot) testataan, miten helppoa täysi-ikäisen, mutta alaikäiseltä näyttävän henkilön (n. 18‒22-vuotiaan) on ostaa alkoholia, tupakka- tai nikotiinituotteita ilman, että hänen tarvitsee todistaa ikäänsä. Näin voidaan arvioida kunnan tai alueen ikärajavalvonnan tasoa vähittäismyynnissä, eli Alkoissa ja päivittäistavaraliikkeissä (esim. kaupat, huoltoasemat, kioskit) sekä ikärajavalvottavia tuotteita myyvissä erikoisliikkeissä (esim. sähkösavuke- tai nikotiinipussikaupat). Koeostoja voidaan toteuttaa myös anniskelumyynnissä.

Ikärajoista on säädetty alkoholijuomien ja tupakka- ja nikotiinituotteiden osalta alkoholi- ja tupakkalaeissa. Koeostot ovat myös kansainvälisesti laajasti käytetty menetelmä ikärajavalvonnan toimeenpanon varmistamisessa ja arvioinnissa.

Koeostot askel askeleelta

1. Suunnittele koeostojen toteutus (ml. milloin, mitä tuotteita ja missä toimipaikoissa) sekä varaa koeostojen toteuttamiseen tarvittavat resurssit, eli tee arvio mahdollisesti läpimenevien koeostojen määrästä.
2. Ole yhteydessä oppilaitoksiin hyvissä ajoin koeostajien hankkimiseksi (esim. ravintola-alan, kaupan alan, kasvatus- ja ohjausalan tai sosiaali- ja terveysalan tutkintoja tarjoavien oppilaitosten opiskelijat).
3. Tiedota mahdollisessa tarjontaryhmässä, että ostokokeet toteutetaan vuoden aikana – tarkempaa ajankohtaa ei ole tarpeen ilmoittaa. 
4. Pyydä vähittäismyyntipaikkojen tiedot alueesi alkoholitarkastajalta ja tarkista tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyyntiluvat Lupa- ja valvontaviraston julkisesta rekisteristä.
5. Kun koeostajat ovat varmistuneet, laadi ostokokeiden toteutukselle aikataulu huomioiden koeostajien määrä ja sujuvat reitit eri myyntipisteiden välillä. 
6. Perehdytä koeostajat tehtäväänsä (miksi ja miten koeostoja tehdään) ja tee opiskelijoiden kanssa sopimukset koeostojen toteuttamisesta (ml. tulosten luottamuksellisuus).
7. Suorita koeostot mieluiten arkipäivinä, jolloin vältetään viikonlopun kassajonot ja ruuhkat.
8. Hävitä onnistuneista ostoyrityksistä kertyneet tuotteet koeostojen jälkeen esimerkiksi tarjontaryhmässä poliisin kanssa sovitulla tavalla.
9. Anna opiskelijoille mahdollisuus purkaa koeostotilannetta yhdessä, anna heille palautetta ja esimerkiksi osallistumistodistus.
10. Tee ostokokeiden tuloksista yhteenveto niin, että siitä ei ole yksittäinen vähittäismyyntipiste tunnistettavissa – pohdi kehittämisen paikkoja. 
11. Jaa yhteenveto sekä kunkin vähittäismyyntipisteen omat tulokset kullekin vähittäismyyntipaikalle tiedoksi.
12. Tiedota tuloksista yleisellä tasolla niin, että yksittäisiä vähittäismyyntipisteitä ei ole tunnistettavissa.
13. Hyödynnä tuloksia toiminnan kehittämisessä esimerkiksi tarjontaryhmässä tai sen koollekutsumisessa.

Koeostot tukevat elinkeinon omavalvontaa. Vähittäismyyjille ostokokeiden tulokset ovat hyödyllisiä, koska tulosten avulla he voivat kehittää omaa toimintaansa vastuullisempaan suuntaan. Ostopaikat saavat omat tulokset käyttöönsä ja voivat hyödyntää niitä kehittämiskohteiden tunnistamisessa. Viranomaisille ja laajemmalle yleisölle tuloksista tiedotetaan yleisellä tasolla niin, että yksittäisiä yrityksiä ja henkilöitä ei voida tunnistaa. Näin lisätään yhteisön tietoisuutta aiheesta sekä viranomaiset saavat yleisellä tasolla tietoa ikärajojen omavalvonnan tilanteesta alueella.

Asiakasarvioinnit tarjoavat anniskeluravintoloille ja Pakka-toimintaan tietoa ikärajavalvonnan toimivuudesta sekä anniskeluympäristön turvallisuudesta ja viihtyisyydestä. Kun asiakasarviointeja toteutetaan useampana vuonna, saadaan paikallisesti tietoa siitä, miten ravintoloiden toiminta on muuttunut yhteisen kehittämistoiminnan ansiosta. Asiakasarvioinnit ovat ennen kaikkea arvioinnin ja kehittämisen väline.

Asiakasarvioinneissa nojataan olemassa olevan alkoholilainsäädännön toimeenpanoon, eli anniskelurajoituksiin, riittäviin henkilöstömitoituksiin ja järjestyksenpitoon, mutta myös mietojen ja alkoholittomien juomien tarjontaan.

Asiakasarvioinneissa täysi-ikäiset arvioitsijat käyvät pareittain anniskeluravintoloissa viikonloppuna ilta- ja yöaikaan ja tekevät havaintoja seurantalomakkeelle

• ovimiesten ja ravintolahenkilökunnan harjoittamasta ikärajavalvonnasta
• järjestyksen valvonnan toimivuudesta
• henkilökunnan palvelualttiudesta
• ravintolan viihtyisyydestä ja turvallisuudesta
• muiden asiakkaiden päihtymystilasta ja häiriöistä
• alkoholittomien juomien saatavuudesta ja monipuolisuudesta.

Kesäaikana asiakasarvioinnit voidaan kohdistaa myös anniskelupaikkojen terasseihin.

Asiakasarvioinnit askel askeleelta

1. Suunnittele asiakasarviointien toteutus (ajankohta, kohteet, tarvittavat arvioijat) sekä varaa tarvittavat resurssit (siirtymät, alkoholittomat juomat, sisäänpääsy- ja narikkamaksut, palkitseminen).
2. Ole yhteydessä oppilaitoksiin hyvissä ajoin asiakasarvioijien hankkimiseksi (esim. ravintola- ja sosiaalialan tutkintoon johtavaa koulutusta tarjoavien oppilaitosten opiskelijat).
3. Tiedota asiasta mahdollisessa tarjontaryhmässä – tarkkaa ajankohtaa ei ole tarpeen kertoa. 
4. Pyydä anniskelupaikkojen tiedot alueesi alkoholitarkastajalta.
5. Kun asiakasarvioijat ovat varmistuneet, laadi tarkempi aikataulutettu suunnitelma asiakasarviointien (ml. siirtymät) toteutukselle.
6. Perehdytä asiakasarvioijat tehtäväänsä (miksi ja miten arviointeja toteutetaan) ja tee opiskelijoiden kanssa sopimukset asiakasarviointien toteuttamisesta (ml. tulosten luottamuksellisuus).
7. Toteuta asiakasarvioinnit.
8. Tee asiakasarviointien tuloksista yhteenveto.
9. Jaa asiakasarviointien tulokset anniskeluyrittäjille (vain omat tulokset) ja tarjontaryhmälle yhteenveto, ja pohtikaa yhdessä mahdollisia kehittämistoimia.
10. Tiedota tuloksista yleisellä tasolla niin, että yksittäisiä anniskelupaikkoja ei voida tunnistaa.
11. Palkitse vastuullisesti toimiva anniskelupaikka esim. diplomilla.
12. Käy asiakasarvioinneista palautekeskustelu opiskelijoiden kanssa ja anna heille todistus kehittämistyöhön osallistumisesta.
13. Edistä ja seuraa mahdollisia kehittämistoimia tarjontaryhmässä.

Henkilöstön osaamisen vahvistaminen lainmukaisesta eli vastuullisesta alkoholi-, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja rahapelien myynnistä sekä alkoholin anniskelusta on olennainen osa toimivaksi todettua Pakka-toimintamallia. Käytännössä vähittäismyyntipisteiden ja anniskelupaikkojen esihenkilöt ovat vastuussa henkilöstön riittävästä osaamisesta. 

Osaamista voidaan vahvistaa monin eri tavoin, kuten koulutuksin, verkkoluennoin tai yhteistyöfoorumeissa. Isommilla ketjuilla on usein omat koulutusmallinsa. Olennaista onkin keskustella tarjontaryhmässä oman alueen vähittäismyynti- ja anniskelupaikkojen osaamisen vahvistamisen tarpeista, ja miten Pakka-toiminnalla kyseistä osaamista voitaisiin osaltaan vahvistaa.

Vastuullisuuskoulutusten tarkoituksena on yhdessä ratkaista anniskeluun ja myyntiin liittyviä pulmia. Esimerkiksi ostokokeiden ja asiakasarviointien jälkeen on hyvä tarjota ravintoloille ja myyntipaikoille mahdollisuutta koulutukseen.

Perussisältöjä koulutuksissa ovat:

• ikärajavalvonta ja valvottavat tuotteet
• päihtyneille ja alaikäisille myynti ja anniskelu
• vähittäismyynnin ja anniskelun haastavat tilanteet ja niiden käsittely
• mahdollisuudet kehittää vähittäismyynnin ja anniskelun vastuullisuutta
• alkoholi-, tupakka- ja rahapelilakien edellytykset ja päivitykset

Osana Pakka-toimintaa on tuotettu Skarppina kassalla- ja Vastuullinen anniskelu -koulutuspaketeista esimerkit, joita Pakka-toimijat voivat hyödyntää vastuullisuuskoulutuksissaan: 

• Skarppina kassalla -koulutus tukee alkoholin, tupakan ja rahapelien lainmukaista myyntiä. Koulutuksessa käydään läpi lainsäädäntöä ja ikärajojen valvomista käytännössä. Muita koulutuksen teemoja ovat kieltäytyminen selvästi päihtyneelle myymisestä ja alaikäiselle tai päihtyneelle välittäminen. 
• Vastuullisen anniskelun koulutuksessa perehdytään lainsäädäntöön, ikärajavalvontaan, turvallisuuteen ja siihen, kuinka päihtyneille anniskelusta kieltäydytään. Koulutuksessa käsitellään esimerkiksi ikärajavalvonnan haasteita ja päihtyneen henkilön tunnistamista. 

Lisämateriaalia koulutusten tueksi:

Skarppina kassalla - ohjeita alkoholijuomien, tupakan ja muiden nikotiinituotteiden sekä rahapelien vastuulliseen vähittäismyyntiin (Julkari)

Vastuullinen anniskelu ravintolassa: Ohjeita ravintolahenkilökunnalle (Julkari)

Selvästi päihtyneen tunnusmerkit -kortti (Julkari)

Yhdet vielä? Vastuullisen tarjoilijan muistilista (Julkari)

Seurantalomakkeilla anniskelupaikat voivat osana Pakka-toimintaa kirjata ylös omia vastuullista anniskelua varmistavia toimiaan. Seuranta voidaan toteuttaa yksittäisessä kunnassa tai laajemmalla alueella yhden tai kahden viikonlopun ajan. Ajankohta on hyvä pitää samana eri vuosina, jotta toiminnan kehittymistä voidaan seurata. Idea on, että anniskelun omavalvontaa tarkemmin seuraamalla ravintolat innostuvat kehittämään toimintansa vastuullisuutta. 

Seurantalomakkeeseen anniskelijat ja järjestyksenvalvojat kirjaavat lukumäärät alaikäisistä tai selvästi päihtyneistä asiakkaista, 

• jotka käännytetään ovelta, 
• joille kieltäydytään tarjoilemasta, tai 
• jotka poistetaan anniskelupaikasta alaikäisyyden, selvän päihtymyksen tai häiriökäyttäytymisen vuoksi. 

Festari-Pakka on vastuulliseen juhlimiseen kannustava toimintamalli, jossa tapahtumanjärjestäjä, kaupat, ravintolat, viranomaiset, nuoret ja vanhemmat tekevät yhteistyötä, jotta vastuullinen juhliminen onnistuu. Mallilla ehkäistään häiriökäyttäytymistä ja alaikäisten alkoholinkäyttöä tapahtumissa. Samalla lisätään tapahtuman ja kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. 

Festivaalien lisäksi Festari-Pakan ideaa voidaan soveltaa esimerkiksi urheilutapahtumiin, kaupunkitapahtumiin, opiskelijajuhliin ja koulun päättäjäisviikonloppuun. 

Vinkkejä Festari-Pakan toteuttamiseen

• Järjestä ennen tapahtumaa viranomaisten, tapahtumanjärjestäjän ja alueen anniskelijoiden kanssa ennakkopalaveri, jossa sovitaan yhteisistä linjauksista ikärajavalvonnan varmistamiseksi ja häiriöiden ehkäisemiseksi tapahtuman aikana. 
• Sovi viranomaisten kanssa valvonnan ja ensihoidon kanssa valmiuden tehostamisesta tapahtuman aikana ja jälkeen.
• Ota nuoret mukaan tapahtumaan liittyvän viestinnän suunnitteluun ja toteutukseen (esim. sosiaalinen media).
• Kannusta viestinnällä vanhempia keskustelemaan päihteidenkäytöstä kotona ja huolehtimaan nuorten kotiintuloajoista.
• Viesti ennen tapahtumaa mediassa tapahtumaan liittyvästä vastuullisuuskampanjasta (esim. Älä välitä, Kippistä maltilla).
• Tuota tapahtumaa varten materiaaleja, kuten passeja ja esitteitä, joissa kannustetaan vastuulliseen juhlimiseen. 
• Jalkaudu eri toimijoiden kanssa yhteistyössä (esim. vanhempainyhdistykset, järjestöt, seurakunnat, etsivä nuorisotyö, poliisi) tapahtumaan jakamaan materiaaleja ja juttelemaan nuorille.
• Pidä tapahtuman jälkeen järjestäjille ja yhteistyökumppaneille jälkipalaveri palautetta ja kehittämisehdotuksia seuraavaa tilaisuutta varten.

Päihdetilannekyselyllä kartoitetaan asukkaiden näkemyksiä paikallisesta asenneympäristöstä ja tilanteesta päihteisiin, tupakka- ja nikotiinituotteisiin ja rahapeleihin liittyen. Vastaamalla kyselyyn asukkaat pääsevät esittämään ajatuksiaan ja toivomuksiaan esimerkiksi näihin liittyvien haittojen vähentämisen keinoista. 

Päihdetilannekysely on ennen kaikkea tapa saada eri-ikäisten asukkaiden ääni kuuluville, kartoittaa mahdollisia hiljaisia signaaleja sekä saada suuntaa kehittämistyöhön. Aineistonkeruutavan vuoksi se tarjoaa siis täydentävää laadullisempaa tietoa, eikä sillä voi suoraan arvioida eri ilmiöiden esiintyvyyttä juuri omassa kunnassa. Huomioithan siis, että kysely ei korvaa Kouluterveyskyselyä tai muuta vastaavaa otantamenetelmällä toteutettua kyselyä.

Kysely voidaan toteuttaa yksittäisillä paikkakunnilla tai samanaikaisesti lähikunnissa esimerkiksi hyvinvointialueyhteistyössä. Kyselyyn osallistutaan nimettömästi ja luottamuksellisesti. Kyselyn teemoja ovat muun muassa:

• alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja huumausaineiden välittäminen alaikäisille,
• ikärajavalvottavien tuotteiden myynti alaikäisille,
• alaikäisten alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden, huumausaineiden ja muiden päihtymykseen käytettävien tuotteiden käyttö sekä rahapelaaminen,
• suhtautuminen humalajuomiseen ja päihteiden julkikäyttöön,
• turvattomuus ja altistuminen tupakansavulle ja sähkösavukkeiden höyryille julkisilla paikoilla,
• kunnan toiminta alkoholin saatavuuden ja rahapelimainonnan rajoittamiseksi,
• kokemus saadusta tuesta, avusta ja neuvonnasta päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön ja rahapelaamiseen. 

Vinkkejä päihdetilannekyselyn toteutukseen

• Hyödynnä THL:n koostamia kyselypohjia nuorille ja aikuisille, joista voi poimia kysymyksiä alueen tarpeiden mukaisesti. 
• Sovi mahdollisesta yhteistyöstä seutu- tai hyvinvointialuetasolla.
• Toteuta kysely sähköisellä alustalla.
• Julkaise linkki kyselyyn kunnan verkkosivulla ja huolehdi kyselyn markkinoinnista eri kanavissa (esim. sosiaalinen media, paikallislehdet ja -radio, järjestö- ja oppilaitosyhteistyö).
• Sovi erikseen koulujen ja oppilaitosten kanssa, mikäli kuntanne haluaa teettää kyselyn oppitunnin yhteydessä, jolloin linkki kyselyyn voidaan jakaa oppilaiden vanhemmille koulujen tiedotuskanavissa (esim. Wilma).
• Muistuta kyselystä riittävän useasti hyvän osallistumisen varmistamiseksi.
• Koosta yhteenveto ja esittele tulokset tarjonta- ja kysyntäryhmissä sekä sopikaa mahdollisista kehittämistoimista. 
• Suunnittele, kuinka tuloksista tiedotetaan.

Yhteistyöfoorumit ovat tilaisuuksia, joissa paikalliset yritykset ja viranomaiset pääsevät säännöllisesti kehittämään osaamistaan ja yhteistyötään päihde-, tupakka- ja nikotiini- ja rahapelihaittojen ehkäisyssä. Tilaisuuksissa keskustellaan ajankohtaisista kehittämiskohteista ja onnistumisista avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä sekä sovitaan mahdollisista yhteisistä linjauksista. 

Tarjontaryhmä suunnittelee ja järjestää tilaisuuden. Yhteistyöfoorumin sisältöjä voivat olla erilaiset ajankohtaiset ilmiöt, lainsäädännön muutokset tai valvontakäynneillä esiinnousseet haasteet. Pakka-koordinaattori kutsuu foorumiin kaikki alkoholi-, tupakka- ja nikotiini- ja rahapelimyyntiä ja anniskelua toteuttavat luvanhaltijat, ja etenkin elinkeinon esimiehiä ja henkilöstöä. Viranomaisista tapaamiseen kutsutaan paikallinen poliisi sekä alkoholivalvonnan, rahapelivalvonnan ja kunnan ympäristöterveydenhuollossa tupakkavalvontaa toteuttavat edustajat. Tarvittaessa kaupan alalle ja ravintoloille järjestetään omat foorumit. 

Esimerkki yhteistyöfoorumin kulusta

1. Varmista, että kaikki tietävät mistä Pakka-toimintamallissa on kyse.
2. Aloita tapaaminen kunkin tahon lyhyellä alustuksella ajankohtaisista asioista.
3. Alustusten jälkeen kokoonnutaan ryhmiin työstämään ongelmia ja kehittämisideoita.
4. Anna osallistujille mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja purkaa epäkohtia.
5. Lopuksi käsitellään yhdessä työskentelyn tulokset ja sovitaan jatkotoimista.

Lupalausunnolla kunnalla ja sen asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa paikallisten alkoholilupien myöntämiseen, ja tuoda esiin mielipiteensä anniskelu- tai vähittäismyyntipaikkojen sijainnista. Lupalausuntoprosessi edistää toimijoiden välistä avoimuutta ja vuorovaikutusta. Parhaassa tapauksessa lupalausuntoprosessiin kuuluva ennakointi ja yhteistyö onnistuvat edistämään ravintoloiden turvallisuutta ja vähentämään humalajuomiseen liittyvää väkivaltaa. 

Kunnalle koituvia hyötyjä ovat asukkaiden osallistaminen ehkäisevään päihdetyöhön, elinkeinotoimijoiden paremmat toimintaedellytykset sekä haittojen väheneminen. Elinkeinotoimijat saavat tietoa lähiympäristön suhtautumisesta ja toiveista, mikä voidaan huomioida toiminnan sijoittamisessa. Myös lupaviranomainen saa paikallista tietoa toimipaikan olosuhteista. Mahdolliset haitat ja ristiriidat tunnistetaan ennakkoon, jolloin ne voidaan ottaa huomioon luvituksessa ja toiminnan suunnittelussa. 

Lupalausuntomallin käyttöönotosta on sovittava kunnan ja lupaviranomaisen yhteistyössä, jolloin lausuntoprosessi käydään läpi (ml. yhteysosoite kuntaan, esim. lupalausunto(at)kuntaX.fi tai ept(at)kuntaX.fi).