Pakka-toimintamalli on saanut THL:n HYTE-toimintamallien arviointimenettelyssä kokonaisarvion ”kiitettävä” (4/5). Sen on todettu olevan näyttöön perustuva toimintamalli, joka edellyttää työn resursointia ja pitkäjänteistä sitoutumista tavoitteisiin, yhteiseen tekemiseen ja arviointiin. Arvioimalla ja toimintamallia jatkuvasti kehittämällä paikallisiin tarpeisiin sopivaksi voidaan varmistaa toimintamallin ajantasaisuus ja alueen tarpeisiin vastaavuus sekä innostaa edelleen toimijoita aktiiviseen yhteistyöhön.
Toiminnan arviointi ja kehittäminen
Pakka-toiminnan arviointi ja kehittäminen tapahtuu paikallisella ja mahdollisesti myös alueellisella tasolla, mikäli hyvinvointialue on mukana. Tällöin mahdollistuu aluetasoinen kuntien välinen vertaiskehittäminen. Yhteiskehittämistä tukee myös kansallinen Pakka-kehittäjäverkosto, joka kokoaa yhteen kuntien ja alueiden Pakka-työtä koordinoivia, valvontaviranomaisia ja järjestöjä.
Yleisesti ottaen paikallisen arvioinnin pohjana on Pakka-työn rinnalla tehty dokumentointi ja jatkuva seuranta. Tehtyä työtä kannattaa arvioida säännöllisesti yhdessä avaintoimijoiden ja kumppaneiden kanssa kysyntä- ja tarjontatyöryhmissä, mutta osallistaa myös laajemmin asukkaita. Toiminnan arvioinnin tueksi on hyvä koota niin määrällistä kuin laadullistakin tietoa. Esimerkki laadullisesta tiedosta on yhteistyökumppaneilta kerätyt palautteet yhteisestä toiminnasta.
Seuraamalla suunnitelmallisesti paitsi päihde-, tupakka- ja rahapelitilannetta ja toteutettua työtä saadaan tietoa työn onnistumisesta sekä mahdollisista muutostarpeista.
Toiminnan arviointia tukevat esimerkiksi seuraavat kysymykset:
- Toteutuuko Pakka-toiminta riittävän laajana?
- Onko koordinaatiossa kehitettävää?
- Ovatko keskeiset toimijat aktiivisesti mukana toiminnassa?
- Onko toiminta saatu osaksi paikallisia rakenteita?
- Ovatko eri toimijoiden toiminnalle antamat odotukset toteutuneet?
- Onko työssä huomioitu Pakka-mallin eri osa-alueet?
- Onko toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettu?
- Millaisia muutoksia toiminnalla on saatu aikaan (esim. toimintatavoissa tai päihteiden saatavuudessa)?
Mittarit ja indikaattorit
Erilaisilla mittareilla voidaan seurata, kuinka asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Prosessimittarit kuvaavat tehtyä työtä ja muutoksia, kun puolestaan tulosmittareilla saadaan määrällistä tietoa Pakka-toiminnan vaikutuksista tai saavutetuista tuloksista. Yhtenäiset indikaattorit mahdollistavat joiltakin osin myös alueellisen vertailun.
Päihdeavainindikaattoreissa on joitakin Pakka-toiminnan arvioimiseen sopivia kansallisesti koottuja seurantamittareita, mutta todellisen tilanteen selvittämiseksi niihin on yhdistettävä paikallisesti ja alueellisesti koottavaa tietoa esimerkiksi elinkeinon vastuullisesta toiminnasta.
Tietoa Pakka-toiminnasta voidaan saada esimerkiksi:
- vähittäismyynnin ja anniskelun ostokokeilla
- ravintoloiden asiakasarvioinneilla
- elinkeinon omavalvontaseurannoilla
- päihdetilannekyselyllä
- kouluterveyskyselyn alkoholi-, tupakka- ja nikotiini- ja rahapelikysymyksistä
- poliisin tilastoista (esim. öiset väkivallanteot julkisilla paikoilla)
- alkoholihallinnon valvontatilastoista (esim. järjestyshäiriöiden vuoksi menetetyt anniskeluluvat)
- elinkeinotoimijoilta saaduilla paikallisilla myyntiluvuilla (ns. Puhti-hankkeen tiedot).
Päihdeavainindikaattorien avulla selvitetään esimerkiksi:
- alaikäisten alkoholin ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön sekä rahapelaamisen yleisyyttä
- alaikäisten alkoholin ja tupakka- ja nikotiinituotteiden saatavuutta vähittäismyynnistä tai anniskelupaikoista sekä
- alkoholin riskikäytön ja humalajuomisen yleisyyttä.
Lue myös: Kuntien ja alueiden päihdeavainindikaattorit (Sotkanet)
Tällä hetkellä Pakka-toiminnan arviointiin käytettävät mittarit perustuvat pitkälti Kouluterveyskyselyn indikaattoreihin. Ne painottuvat nuorten alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön sekä rahapelaamiseen ja osin näiden tuotteiden saatavuuteen. Kunkin kunnan ja alueen Kouluterveyskyselyn tuloksia voi tarkastella THL:n tulospalvelussa.
Kouluterveyskyselyn tulospalvelu (Tableau)
On hyvä huomata, että yksittäisillä Pakka-toimilla ei saada aikaan riittävän vahvoja vaikutuksia, jotta ne näkyisivät indikaattoreissa. Päihde- ja riippuvuushaittoihin ehkäisevästi vaikuttavat toimet koostuvat monesta, saman suuntaisesta toimesta, joista Pakka-toimet ovat yksi keskeinen osa kokonaisuutta.
Mittarit kertovat tietyllä aikavälillä tapahtuvista vaikutuksista:
- Pitkä aikaväli: alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen esiintyvyys.
- Keskipitkä aikaväli: alkoholin, tupakan ja rahapelien saatavuus alaikäisille ja alkoholin saatavuus päihtyneille.
- Lyhyt aikaväli: myönteiset palautteet koulutuksista ja seminaareista, yksittäisen intervention onnistuminen, lehtijuttujen lukumäärä.