Paikalliset päättäjät: resurssit ja strateginen tuki
Kunnan johdon vastuulla on huolehtia, että Pakka-työllä on riittävät resurssit, ja että työ toteutuu suunnitelman mukaisesti. Päättäjien tehtävä on varmistaa, että malli juurtuu osaksi paikallista toimintaa. Pakka-toimintamalli sisällytetään kunnan toimintaa ohjaaviin suunnitelmiin ja toteutettavat toimivaksi todetut käytännöt viedään osaksi keskeisten työryhmien vuosisuunnittelua. Päättäjät seuraavat Pakka-toimintamallin toteuttamista osana kunnan toiminnan ja talouden raportointia osana ehkäisevän päihdetyön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta. On tärkeää, että päättäjät saavat tietoa saatavuuden sääntelyn hyödyistä.
Mikäli Pakka-toimintamallissa tehdään hyvinvointialuetasolla, on tärkeää vastaavasti huolehtia hyvinvointialueen päättäjien tuki työlle.
Pakka-koordinaattori: verkostojen ylläpito ja toimenpiteiden käynnistäminen
Pakka-toiminnan perusidea on toteuttaa samanaikaisesti useita samansuuntaisia toimia. Näin työ on tehokasta, mutta samalla se edellyttää toiminnan koordinointia ja yhteensovittamista ehkäisevän päihdetyön lain hengessä.
Pakka-toiminnan onnistunut toteuttaminen edellyttääkin koordinointiin nimettyä vastuuhenkilöä, Pakka-koordinaattoria. Pakka-toiminnan koordinointi voi olla esimerkiksi osa ehkäisevän päihdetyön koordinaattorin tehtäviä.
Käytännössä koordinaattori voi toimia joko yksittäisessä kunnassa tai seudulla, mikäli useampi alueen kunta haluaa yhteistyössä toteuttaa Pakka-toimintamallia. Lisäksi mikäli hyvinvointialueen kunnista useampi on kiinnostunut toteuttamaan Pakka-toimintamallia, voi myös hyvinvointialueen ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava koordinoida osaltaan alueella toteutettavaa Pakka-toimintamallia esimerkiksi tarjontatyöryhmän tai tiettyjen yhdessä sovittujen Pakka-toimien osalta (esim. useamman kunnan yhteistyössä toteuttamat ostokokeet tai jokin Pakka-kampanja). Koordinaattorin työ edellyttää vastuuorganisaation, esimerkiksi kunnan tai hyvinvointialueen johdon tukea, mandaattia sekä riittävää resursointia.
Koordinaattori vastaa Pakka-toiminnan käynnistämisestä ja jatkuvuuden varmistamisesta. Koordinaattori rakentaa ja ylläpitää verkostoja ja yhteyksiä eri paikallisten toimijoiden välillä. Koordinaattori voi myös esitellä Pakka-ideaa olemassa olevissa ehkäisevän päihdetyön verkostoissa ja työryhmissä.
Esimerkkejä koordinaattorin tehtävistä
Koordinaattori kutsuu toimintaan mukaan paikalliset avaintoimijat, kokoaa Pakka-työryhmät ja kutsuu kokoukset koolle. Toiminnan tavoitteista sovitaan yhteisesti.
Koordinaattori rakentaa dialogia eri toimijoiden välille. Koordinaattorin tehtävä on rakentaa puitteet, joissa elinkeinon ja viranomaisten yhteistyö on mahdollista. Työssä voi hyödyntää esimerkiksi työryhmiä, yhteistyöfoorumeja ja keskustelutilaisuuksia.
Työryhmät ja rakenteet
Koordinaattori käynnistää yhdessä sovittuja Pakka-toimia hyödyntäen eri toimijoiden asiantuntemusta. Yhteiset toimet voivat olla laajempia interventioita, toimintakäytäntöjen muutoksia, vastuullisuuden seurantaa, koulutuksia, tapahtumia ja yhteistä viestintää. Työryhmissä suunnitellaan toimintaa, joka vastaa paikallisiin ongelmiin.
Työkalut ja menetelmät
Koordinaattori viestii Pakka-toiminnasta päättäjille, verkostoille ja asukkaille huomioiden eri kohderyhmien käyttämät viestintäkanavat ja viestien sovittaminen kohderyhmälle. Koordinaattori koostaa eri toimijoiden viestintää yhteen sekä valmistelee tiedotteita ja verkkoon materiaaleja toimittajien ja yhteistyökumppanien saataville. Koordinaattori on myös päihde- ja riippuvuushaittojen asiantuntija ja jakaa verkostoille ja päättäjille tietoa uusimmasta tutkimuksesta sekä mahdollisista yhteisöissä nousevista huolista eritoten alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja rahapelien saatavuuteen ja alaikäisten kyseisille tuotteille altistumiseen liittyen.
Koordinaattori seuraa Pakka-toimintojen vaikuttavuutta ja työssä onnistumisia sekä tarvittaessa suuntaa toimintaa uudelleen ja kehittää sitä. Seurannassa auttavat erilaiset mittarit ja Pakka-menetelmät, kuten ostokokeet, elinkeinon omavalvontakampanjat ja päihdetilannekyselyt. Tuloksista raportoidaan säännöllisesti ehkäisevän päihdetyön toimeenpanosta vastaavalle työryhmälle ja tämä edelleen ehkäisevän päihdetyön toimielimelle.
Arviointi ja kehittäminen
Kuntien ja hyvinvointialueiden ammattilaiset: varhainen tunnistaminen ja asenteisiin vaikuttaminen
Kunnissa ja hyvinvointialueilla työskentelee eri alojen ammattilaisia, joiden työhön kuuluu suojaavien tekijöiden vahvistaminen, riskitekijöiden vähentäminen sekä päihteitä, tupakka- ja nikotiinituotteita ja rahapelejä koskeviin asenteisiin vaikuttaminen. Keskeisiä toimijoita ovat kunnissa hyvinvointi-, sivistys- ja nuorisotoimen ammattilaiset, kuten opettajat ja nuorisotyöntekijät sekä hyvinvointialueilla sote-keskuksissa ja kouluissa ja oppilaitoksissa toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. He toteuttavat Pakka-mallin periaatteita käytännössä ruohonjuuritasolla ja kohtaavat työssään asukkaita, vanhempia ja nuoria.
Näillä toimijoilla on keskeinen rooli alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja rahapelaamisen kokeilun ja humalahakuisen juomisen ehkäisemisessä sekä käytön ja pelaamisen varhaisessa tunnistamisessa ja tuen piiriin saattamisessa. Esimerkiksi nuorisotyöntekijät voivat myös ehkäistä alkoholin, tupakan ja nuuskan välittämistä alaikäisille sekä alaikäisen rahapelaamisen mahdollistamista yhdessä nuorten kanssa.
Viranomaiset: valvonta ja yhteistyö
Viranomaiset, eli poliisi ja alkoholi-, tupakka- ja rahapelilakien mukaisesta valvonnasta vastaavat viranomaiset, huolehtivat kukin osaltaan lain noudattamisen valvonnasta. Pakka-toiminnassa esimerkiksi alkoholitarkastajat ja ympäristöterveydenhuollon tarkastajat suunnittelevat yhteisiä toimia Pakka-tarjontaryhmissä sekä toteuttavat yhdessä sovittuja toimia, kuten tehostavat valvontaa tarkastuskäynneillä, ohjeistavat elinkeinoa omavalvonnassa tai tarjoavat asiantuntemustaan hyödynnettäväksi elinkeinolle suunnattuihin yhteisiin koulutuksiin tai yhteistyöfoorumeihin.
Vastaavasti poliisi voi osallistua Pakka-toimintamallin työryhmiin, ravintolahenkilökunnalle tai vähittäismyynnille suunnattuihin koulutuksiin ja alueella järjestettäviin kampanjoihin. Olennaista on myös mahdollisuus tehostaa esimerkiksi yöaikaisiin ravintoloiden ulkopuolella tapahtuviin häiriöihin puuttumista.
Kaupat ja ravintolat pitävät yhteistyötä viranomaisten kanssa tärkeänä. Valvonnan tehostaminen on keskeinen osa Pakka-toimintamallin vaikuttavuutta.
Elinkeino: vastuullinen myynti ja anniskelu
Elinkeinon mukanaolo on Pakka-toiminnan ydin. Yhteistyö elinkeinon kanssa perustuu luottamukseen. Ravintoloiden ja kauppojen yrittäjät ja henkilökunta huolehtivat vastuullisesta myynnistä ja anniskelusta työssään. Käytännössä se tarkoittaa, että ikärajoja ja päihtyneille anniskelua koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan ja, että asiointi vähittäismyynti- tai anniskelupisteessä on asiakkaalle turvallista ja viihtyisää. Tavoitteena on tehostaa ikärajavalvontaa sekä ehkäistä myymistä selvästi päihtyneille ja alaikäisille.
Alaikäisille välittämistä ja myyntiä voidaan ehkäistä esimerkiksi:
- Kassa- ja anniskeluhenkilökunnan aihealueeseen liittyvällä perehdytyksellä ja säännöllisillä koulutuksilla.
- Yhteistyöllä järjestyksenvalvonnan, vartioinnin ja valvontaviranomaisten kanssa.
- Sijoittamalla alkoholijuomat ja rahapeliautomaatit kassojen lähettyville sekä erottelemalla alkoholipitoiset juomat selvästi alkoholittomista.
- Tiedottamalla asiakkaille ikärajavalvottavien tuotteiden välittämiseen ja myyntiin liittyvistä linjauksista (esim. julisteet, tarrat, infolehtiset).
- Seuraamalla ikärajatarkastusten ja myynnistä kieltäytymisten määriä.
- Keräämällä henkilöstöltä palautetta ongelmatilanteista ja läpikäymällä niitä yhdessä henkilöstön kanssa niistä oppimiseksi.
- Ilmoittamalla esihenkilölle ja poliisille, kun havaitaan välittämistä.
- Ilmoittamalla esihenkilölle, kun epäillään rahapelaamisen mahdollistavien tunnistautumisvälineiden väärinkäyttöä.
Kuinka yritys pääsee mukaan Pakka-yhteistyöhön?
- Osallistu alueesi tarjontatyöryhmään, keskustelutilaisuuksiin ja yhteistyöfoorumeihin – suhtaudu yhteistyöhön mahdollisuutena kehittää yrityksesi toimintaa, oppia ja toimia yhteisön jäsenenä yhteisön parhaaksi.
- Selvitä, kuinka hyvin alkoholi-, tupakka- ja rahapelilain noudattaminen toteutuu toimipaikassasi.
- Järjestä tapaaminen poliisin, alkoholi- ja ympäristöterveydenhuollon tarkastajien kanssa.
- Järjestä koulutusta Pakka-mallista ja vastuullisuudesta koko henkilöstölle ja järjestyksenvalvojille.
- Sitoudu yhteiseen työskentelyyn toteuttamalla yhteistä viestintää ja yhteisesti sovittuja toimintamalleja sekä kehittämällä toimintaa.
- Innosta henkilökunta mukaan kehittämään vastuullista toimintaa!
Järjestöt: viestintä ja ruohonjuuritason työ
Kolmannen sektorin toimijat voivat toteuttaa Pakka-toimintamallissa esimerkiksi koulutuksia, oppitunteja, kampanjoita ja viestintää. Järjestöillä on tärkeä rooli asukkaiden aktivoinnissa, ja juuri yhteisön herättely yhteisen ongelman ja tavoitteiden taakse on Pakka-toiminnassa olennaista.
Mitä järjestöt voivat tehdä Pakka-toimintamallissa?
- Toimia kumppanina Pakka-toimien ja kampanjoiden toteutuksessa tehden yhteistyötä nuorten, vanhempien, ravintoloiden, kauppojen, vartijoiden ja oppilaitosten kanssa.
- Toimia asiantuntijoina koulutuksissa, seminaareissa, vanhempainilloissa ja työryhmissä.
- Tuottaa tietoa asukkaiden näkökulmasta paikallisesta päihde-, tupakka- ja rahapelitilanteesta Pakka-toiminnan kehittämistä varten.
- Välittää asukkaille tietoa päihdehaitoista ja aktivoida asukkaita ideoimaan ja toteuttamaan Pakka-toimintaa.
Kuinka saat järjestöt mukaan Pakka-toimintaan?
- Tutustu alueesi järjestötoimintaan (esim. lapsi- ja nuorisojärjestöt, eläkeläisyhdistykset, sote-järjestöt, urheilu- ja harrasteseurat, vanhempainyhdistykset ja asukasyhdistykset).
- Selvitä hyödylliset yhteistyön mahdollisuudet.
- Kerro yhteistyöhön kutsuttavalle järjestötoimijalle Pakka-työn mahdollisuuksista heidän näkökulmastaan.
- Kutsu järjestöjen paikallistoimijat mukaan kysyntäryhmään.
- Pyydä kolmannen sektorin toimijoita mukaan erilaisten interventioiden ja tapahtumien toteuttamiseen.
Asukkaat: osallistuminen ja viestintä
Pakka-toimintamallin keskeinen kohderyhmä on nuoret sekä heidän vanhempansa ja huoltajansa. Sekä nuorten että vanhempien ymmärrys ja sitoutuminen Pakka-toimintamallin mukaiseen työhön lisääntyy, kun he ovat itse mukana toiminnassa.
Nuoret voivat osallistua Pakka-toimintamalliin liittyvän viestinnän ja kampanjoiden suunnitteluun sekä erilaisten toimien toteuttamiseen esimerkiksi toimimalla vertaisvaikuttajina. Monia Pakka-toimintoja toteutetaan yhteistyössä paikallisten oppilaitosten ja opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat voivat osallistua osana opintojaan esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen ja ostokokeiden toteutukseen tai tehdä Pakka-toiminnasta projekti- tai opinnäytetöitä.
Vanhemmilla on olennainen rooli ikärajavalvottavien tuotteiden sosiaalisen saatavuuden sääntelijöinä. He voivat käydä keskustelua nuorten kanssa näiden tuotteiden ikärajoista sekä kieltäytyä itse hankkimasta näitä tuotteita alaikäisille ja kertoa mahdollisista riskeistä mitä tulee näiden tuotteiden hankintaan välittämisen kautta esimerkiksi sosiaalisen median kanavia hyödyntäen.
Myös asukkaat laajemmin aktivoidaan mukaan Pakka-toimintaan. Asukkailla on keskeistä tietoa alueen päihdekulttuurista ja esimerkiksi ikärajavalvonnan tilasta, sekä mahdollisista puutteista tai huolenaiheista. Lisäksi toisen ja korkea-asteen oppilaitosten edustajia kutsutaan mukaan Pakka-työryhmiin.
| Ideoita nuorten mukaan saamiseen | Ideoita vanhempien ja huoltajien osallistamiseen |
|---|---|
|
|
Media: yhteisön herättely ja keskustelun ylläpito
Julkinen keskustelu on tehokas keino vaikuttaa paikalliseen yhteisöön. Pakka-toiminnalle erityisen tärkeitä ovat alue- ja paikallislehdet sekä paikallisradio ja -televisio. Nykyään erityisesti paikallismedian ja muut paikalliset sosiaalisen median viestintäkanavat tavoittavat yhteisön asukkaita. Viestinnällä ja yhteistyöllä median kanssa voidaan tukea toimia, joilla saadaan aikaan muutoksia päihdeasenteissa ja -haitoissa.
Olennaista on viestiä systemaattisesti ja laajassa yhteistyössä. Hyvinvointialuetasolla yhteistyö kuntien kesken viestinnässä kannattaa. Hyvinvointialueen ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava koordinaattori voi auttaa viestinnän suunnittelussa, mutta käytännössä kuntien koordinaattorit huolehtivat viestinnän resursoinnista ja toteuttamisesta osaltaan.
Vinkkejä toiminnasta viestimiseen
- Suunnittele viestintää etukäteen (esim. viestinnän vuosikello). Huomioi some ja intranet kanavina. Viesti ja tiedota yhteistyössä muiden avaintoimijoiden kanssa.
- Kohdista viestisi kohderyhmälle: kenet haluat tavoittaa ja millä viestillä.
- Markkinoi toimintaa medialle ja ole yhteydessä paikallistoimittajiin: paikallislehdet ja -radio sekä alueuutiset.
- Tee lehdistötiedotteet tärkeistä tapahtumista ja Pakka-toimien tuloksista.
- Laadi mielipidekirjoituksia paikallislehtiin ja anna haastatteluja.
- Kokoa materiaalipaketti verkkoon toimittajien ja yhteistyökumppanien saataville (vapaasti käytettäviä tekstejä, kuvia, kampanjamateriaaleja ja tilastoja).