Kenelle ohje on tarkoitettu?
Ohjeen tavoitteena on tarjota neuvoja ja suuntaviivoja Pakka-toimintamallin käynnistämiseen ja toteuttamiseen erityisesti ehkäisevää päihdetyötä koordinoiville, mutta myös muille kunnan tai hyvinvointialueen ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen osallistuville toimijoille.
Mikä on Pakka-toimintamalli?
Pakka on yhteisöpohjainen ehkäisevän päihdetyön toimintamalli, jossa alkoholin, rahapelien sekä tupakka- ja nikotiinituotteiden saatavuuden sääntelyä ja ikärajavalvontaa vahvistetaan osana ehkäisevää päihdetyötä. Perusidea on tehostaa saatavuuden sääntelyä ja näin ehkäistä alaikäisille ja päihtyneille anniskelua ja myyntiä. Pakka-toimintamalli on toimivaksi todettu ehkäisevän päihdetyön menetelmä ja se on arvioitu THL:n hyväksi käytännöksi.
Perustana Pakka-toimintamallissa ovat kansalliset lait ja säädökset, joiden toimeenpanoa tehostetaan paikallisesti:
- Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) (Finlex)
- Alkoholilaki (1102/2017) (Finlex)
- Tupakkalaki (549/2016) (Finlex)
- Rahapelilaki (10/2026) (Finlex)
- Kuvaohjelmalaki (710/2011) (Finlex)
Keskeiset osa-alueet laadukkaasti toteutetussa toimintamallissa ovat:
- ajantasaiseen tietoon ja suunnitelmalliseen yhteistyöhön nojaava paikallisyhteisön aktivointi (ml. työryhmät, päättäjiin vaikuttaminen ja yhteisön tietoisuuden herättely)
- poliisin sekä alkoholi-, tupakka- ja rahapelivalvontaviranomaisten aktiiviset valvontatoimet ja lupahallinto vastuullisen myynnin ja anniskelun varmistamiseksi
- elinkeinotoimijoiden tehokas toiminta haastavissa myynti- ja anniskelutilanteissa.
Toimintamalli tarjoaa kunnille ja alueille konkreettisia työkaluja päihde- ja riippuvuushaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen. Mallia voidaan tarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien mukaan soveltaa erilaisille alueille.
Lue myös: Pakka-käsikirja (2013, Julkari)
Pakka-toimintamalli on koordinoitua yhdessä tekemistä
Pakka-toimintamalli perustuu kunnan ja hyvinvointialueen eri toimijoiden, valvontaviranomaisten ja paikallisen elinkeinon yhteistyölle. Myös kuntalaiset, eritoten nuoret ja vanhemmat, otetaan mukaan toimintaan.
Pakka-toimintamalli yhteisöprevention mallien mukaisesti nojaa useisiin samanaikaisesti toteutettaviin toimiin. Tämä vaatii laajan toimijajoukon koordinoitua yhdessä tekemistä. Toimijoiden verkostoa ylläpitää Pakka-koordinaattori. Hän innostaa eri toimijoita yhteisten tavoitteiden mukaiseen työhön, ideoi ja toteuttaa yhteistyössä toimintaa sekä seuraa sitä ja varmistaa toimintamallin kokonaisvaltaisen toteuttamisen. Yleisimmin vastuu koordinoinnista on kunnissa osana ehkäisevän päihdetyön koordinointia hyvinvointi-, nuoriso- tai sivistystoimen alueilla. Lisäksi hyvinvointialueella useamman kunnan yhteisiä Pakka-toimia voidaan koordinoida osana ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta.
Toimintaa suunnitellaan ja kehitetään paikallisissa ja alueellisissa Pakka-työryhmissä. Tarjontaryhmä kokoaa yhteen eritoten elinkeinotoimijat ja valvontaviranomaiset ideoimaan ja kehittämään toimia saatavuuden vähentämiseksi alaikäisille ja päihtyneille. Mikäli hyvinvointialueen tasolla toimii tarjontaryhmä, niin se kokoaa yhteen aluetasolla toimivia elinkeinotoimijoita, kun puolestaan kunnissa ja seututasolla korostuu nimenomaan paikallisten yritysten näkökulma.
Kysyntäryhmässä kuntien eri toimialojen, hyvinvointialueen, järjestöjen, oppilaitosten ja uskonnollisten yhteisöjen toimijat lähestyvät kokonaisuutta erityisesti kysynnän ehkäisemisen ja vähentämisen näkökulmasta. Kysyntäryhmänä voi toimia esimerkiksi kunnan ehkäisevän päihdetyön toimeenpanosta vastaava työryhmä.
Pakka-työryhmissä voidaan tuoda esiin sekä onnistumisia että havaittuja haasteita ja puuttua niihin yhteistoimin.
Katso lisää välilehdiltä:
Avaintoimijoiden roolit
Työryhmät ja rakenteet
Pakka-toiminnan käynnistämisen vaiheet
- Esittele Pakka-toimintamalli kunnan tai alueen johdolle.
- Varmista käynnistysvaiheeseen riittävät resurssit kunnalta ja/tai hyvinvointialueelta.
- Kutsu itsesi tapaamisiin ja kokouksiin, joissa kerrot toimintamallista ja sen hyödyistä.
Pakka-toiminnan käynnistämisen edellytyksenä on:
- kunnan johdon päätös toiminnan käynnistämisestä
- riittävien resurssien varmistaminen
- aluetta hyvin tuntevan koordinaattorin nimeäminen
- koordinaattorilla on esimiehen ja vastuuorganisaation tuki
- jokin alueella toimiva monialainen työryhmä ottaa vastuun työn ohjaamisesta (esim. päihde- tai hyvinvointityöryhmä).
- Kerää toiminnan suunnittelua varten tietoa kunnan tai alueen väestöstä (ml. riski- ja suojaavat tekijät), päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä ja rahapelaamisesta sekä niistä aiheutuvista haitoista, ikärajavalvottavien tuotteiden saatavuudesta ja valvonnasta, olemassa olevista toimijoista sekä päihdekulttuurista.
- Hyödynnä saatavilla olevaa tilastotietoa (esim. SotkaNet) ja täydennä sitä esimerkiksi haastatteluilla tai ilmiötyöpajalla.
- Kartoita sopivat kumppanit ja ota yhteyttä avaintoimijoihin
- Järjestä tapaamisia ja kerro Pakka-toimintamallin hyödyistä eri toimijoiden näkökulmasta
- Mieti ja valitse tarjonta- ja kysyntätyöryhmiin sopivat toimijat ja kutsu ryhmät koolle [Ohjeen sisäinen linkitys osioon ”Paikalliset Pakka-työryhmät”]
- Hyödynnä monialaista ohjausryhmää, jonka toimijoilla on valtuutus tehdä päätöksiä toiminnan käynnistämisestä
- Raportoi toiminnasta ohjausryhmälle
- Kartoita kunnassa ja hyvinvointialueella toimivat ehkäisevää päihdetyötä ohjaavat ja toimeenpanevat verkostot sekä niiden tehtävät.
- Huomioi seudullisen ja hyvinvointialuetasoisen yhteistyön mahdollisuus tarjontatyön koordinoinnissa. Etenkin pienten kuntien kannattaa koota yhteinen seudullinen tarjontaryhmä. Myös hyvinvointialue voi tukea alueensa kuntien tarjontatyötä aluetasoisella tarjontaryhmällä, jolloin kuntiin riittää pienempi tarjontatyötä tukeva ”työrukkanen”.
- Liitä Pakka-toimintamallin kysynnän ehkäisyn ja vähentämisen toimien suunnittelu osaksi kunnan ehkäisevää päihdetyötä toimeenpanevan monialaisen työryhmän työn osaksi.
- Hyödynnä kohdennettua viestintää avaintoimijoiden tavoittamiseksi. Luottamusta toimijoiden välille rakentavat avoimuus, vuoropuhelu ja toimijoiden erilaisten lähtökohtien kunnioittaminen.
- Osallista kuntalaiset Pakka-toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Osallisuus ja tiedon lisääminen tuottavat yhteisössä hyväksyntää ja toiminnaksi muuttuvaa tukea Pakka-toiminnalle ja saatavuuden sääntelylle. Avoimuus ja hyvä viestintä tukevat osallistumista.
- Lähesty avaintoimijoita kertomalla selkeästi Pakka-toiminnan tavoitteista ja korostamalla, mitä hyötyä toiminnasta on juuri kyseiselle toimijalle.
- Hyödynnä Pakka-toiminnassa mahdollisuuksien mukaan kunnan tai alueen jo olemassa olevia ehkäisevän päihdetyön rakenteita, työryhmiä, verkostoja ja paikallisia järjestöjä.
- Ideoikaa toiminnan tavoitteet ja toimet sekä sopikaa vastuut ja aikataulu yhteistyössä avaintoimijoiden kanssa työryhmissä.
- Herättele yhteisö mukaan tarjoamalla eri medioita hyödyntäen ajatuksia virittävää tietoa alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja rahapelien saatavuudesta alaikäisille ja mahdollisuuksista osallistua ja toimia yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen.
- Ottakaa tarjontatyössä lähtökohdaksi elinkeinon omavalvonnan ja vastuullisuuden sekä valvontaviranomaisten toiminnan tehostaminen.
- Vahvistakaa kunnassa tehtyä kysynnän ehkäisyä ja vähentämistä saatavuuden sääntelyä tukevilla toimilla: esim. miten kouluissa ja oppilaitoksissa tai nuorisotyössä voitaisiin yhteistyössä vanhempien kanssa tehostaa sosiaalisen kontrollin ajatusta ja alaikäisille välittämisen vähentämistä.
- Muista, että THL:n koordinoima kansallinen Pakka-kehittäjäverkosto tarjoaa vertaistukea ja yhteiskehittämisen foorumin toimintamallia toteuttaville ja käynnistäville kunnille ja alueille. Toimintamalli on laajasti käytössä eri puolilla Suomea. Verkostossa toimintamallia kehitetään yhdessä.
- Juurruta Pakka-toiminta osaksi kunnan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen sekä siihen liittyvän suunnittelun, seurannan ja raportoinnin rakenteita (ml. hyvinvointisuunnitelma ja -kertomus).
- Muista, että Pakka-toiminta ei ole projekti tai hanke: Pakan tulisi olla pysyvä osa paikallista toimintatapaa.
- Seuraa säännöllisesti päihde-, tupakka- ja rahapelitilannetta (ml. saatavuus) sekä toteutettavia Pakka-toimia.
- Arvioi tuloksia ja Pakka-toimintamallin kokonaisuutta säännöllisesti yhdessä yhteistyökumppanien kanssa tarjonta- ja kysyntäryhmissä: toteutuvatko toimintamallin kaikki osa-alueet? Onko jossain vahvistamisen ja lisäresursoinnin tarvetta?
- Pohdi mikä toimii ja mikä ei, missä on kehitettävää sekä suunnittele tulevia Pakka-toimia näiden tietojen pohjalta tarjonta- ja kysyntäryhmissä.
Toiminnan arviointia tukevat esimerkiksi seuraavat kysymykset:
- Toteutuuko Pakka-toiminta riittävän laajana? Onko työssä huomioitu viimeisen kahden vuoden aikana Pakka-toimintamallin eri osa-alueet?
- Onko koordinaatiossa kehitettävää?
- Ovatko keskeiset toimijat aktiivisesti mukana toiminnassa?
- Onko toiminta saatu osaksi paikallisia rakenteita?
- Tukevatko päätöksentekijät riittävästi Pakka-toimintaa?
- Ovatko eri toimijoiden toiminnalle antamat odotukset toteutuneet?
Pakka-toimintamallin työkaluilla voidaan esimerkiksi saada tietoa paikallistasolta ikärajavalvonnan tilasta, tai anniskelua koskevan saatavuuden sääntelyn toteutumisesta päihtyneille anniskelun osalta ja vastuullisen anniskelun toteutumisesta esimerkiksi päihtymyksestä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi.
Kunta ja yhteisö hyötyvät
Ruotsalaisesta STAD-mallista juontuvaa Pakka-toimintamallia pilotoitiin Suomessa ennen sen laajamittaista käyttöönottoa. Tällöin fokus oli alkoholihaittojen ehkäisyssä. Pilotissa havaittiin toimintamallin olevan vaikuttava keino alaikäisten juomisen vähentämiseksi. Toiminnan ansiosta alkoholin saatavuus ikäryhmälle vähentyi, raittius lisääntyi sekä yhteisön asenteet alaikäisten juomista kohtaan tiukkenivat. Lisäksi onnistuttiin vähentämään päihtyneille anniskelua ravintoloissa. Näin välillisesti pystyttiin vähentämään ravintoloiden yöaikaisia väkivallantekoja sekä alkoholiin liittyviä päivystyspoliklinikkakäyntejä.
Ruotsin STAD-mallista tehdyssä arviointitutkimuksessa havaittiin mallin vaikuttaneen myönteisesti väkivaltarikosten määrään, henkilöstön vastuullisuuteen. Lisäksi mallilla arvioitiin saadun 31,3 miljoonan euron säästöt (kustannussäästösuhde 1:39).
Pakka-toimintamallissa mukana oleminen hyödyttää myös paikallisia päivittäistavarakauppa- ja ravintola-alan yrittäjiä ja työntekijöitä. Vastuullinen myynti ja anniskelu on myös paikallisten asukkaiden etu. Muun muassa seuraavia hyötyjä on voitu tunnistaa yhteistyökumppanien näkökulmasta:
- Lakisääteinen omavalvonta vahvistuu
- Ymmärrys eri toimijoiden rooleista paranee ja yhteistyö helpottuu
- Henkilöstön osaaminen vahvistuu koulutusten myötä
- Sanktiot ja häiriöt vähenevät eri toimijoiden yhteistyössä – asiakkaiden turvallisuus ja viihtyvyys paranee
- Yhteiset toimintatavat tukevat kaikkien työtä
Lue myös: Vastuullinen anniskelu ravintolassa – ohjeita ravintoloille (Julkari)
Yhteystiedot
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 8802
[email protected]
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 8027
[email protected]