Rokottajien usein kysytyt kysymykset
Milloin rokote voidaan ottaa käyttöön Suomessa?
Rokote voidaan ottaa käyttöön Suomessa, kun Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea tai Euroopan lääkevirasto EMA on myöntänyt sille myyntiluvan. Fimea voi poikkeustilanteessa myöntää rokotteelle määräaikaisen erityisluvan tai potilaskohtaisen erityisluvan.
Myyntiluvat (Fimea)
Miten rokotteiden laatua valvotaan?
Rokotteiden kehitystä ja tuotantoa säädellään ja valvotaan tarkoin. Ennen kuin rokotteet voidaan ottaa käyttöön, ne käyvät läpi tarkasti määritellyn myyntilupaprosessin. Rokotteiden tehoa, laatua ja turvallisuutta seurataan vielä senkin jälkeen, kun ne ovat saaneet myyntiluvan.
Rokotteiden laatuvaatimuksista säädetään Euroopan neuvoston julkaisemassa Euroopan farmakopeassa. Lisäksi rokotteiden valmistajilla on omia viranomaisvaatimuksia tiukempia laatuvaatimuksia.
Lääkeviranomainen myöntää rokotetehtaalle tuotantoluvan ja suorittaa siellä säännöllisesti toistuvia tarkastuksia. Valmistaja tarkkailee tuotantoaan jatkuvasti.
Jokaisesta rokote-erästä lähetetään näyte ja valmistusprosessin asiakirjat EMA:n valvontalaboratorioon tarkastettavaksi. Valmistaja vapauttaa rokote-erän myyntiin, kun lääkeviranomainen on hyväksynyt sen. Fimea tarkistaa, että jokainen Suomeen saapuva rokote-erä on hyväksytty tällä tavoin.
Mistä kansalainen voi selvittää saamansa rokotukset?
Rokotustiedot löytyvät omasta neuvola- tai rokotuskortista. Rokotushistorian selvittäminen voi olla vaikeaa, jos henkilökohtaista rokotuskorttia ei ole, rokotuksista on aikaa tai rokotuksia on annettu useissa terveydenhuollon toimipaikoissa.
Omia rokotustietoja voi kysyä esimerkiksi
- terveyskeskuksesta
- koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta
- työterveyshuollosta
- armeijasta
- yksityisestä hoitopaikasta.
Nykyisin tiedot rokotuksista tallentuvat Potilastiedon arkistoon. Kansalainen voi katsoa omat rokotustietonsa Omakanta-palvelusta.
Omakanta (kanta.fi)
Jos haluaa tietää, mitä rokotteita mahdollisesti olisi voinut saada, voi käyttää apuna taulukkoa, johon on koottu eri rokotusten alkamisvuodet Suomessa
Milloin eri rokotukset ovat alkaneet Suomessa?
THL:n ja rokotevalmistajan ohjeet rokotteen antoaikataulusta poikkeavat toisistaan. Kumpaa ohjetta noudatetaan?
THL:n sekä Matkailijan terveysoppaan suositukset ja ohjeet voivat toisinaan poiketa rokotteen valmisteyhteenvedosta tai pakkausselosteesta.
Noudata THL:n ohjeita, kun annat kansallisen rokotusohjelman rokotuksia.
THL:n ohjeistukset perustuvat asiantuntijatyöhön. Niiden taustalla ovat muun muassa
- ennen myyntiluvan myöntämistä tehdyt tutkimukset
- rokotteen käyttöönoton jälkeiset tutkimukset
- Suomen ja muiden maiden käyttökokemukset
- kansainvälisten asiantuntijaryhmien arviot
- rokotuksilla ehkäistävien tautien epidemiologinen tilanne Suomessa ja muualla
- Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän, KRARin, suositukset
- sosiaali- ja terveysministeriön päätökset.
Mitä tehdään, jos useamman rokotuksen vaativa rokotussarja on jäänyt kesken?
Jatketaan rokotuksia siitä, mihin jäätiin ja huomioidaan annosten väliset minimiajat.
Minimiajat rokoteannosten välillä
Pitääkö sairastetun taudin jälkeen odottaa ennen kuin voi rokottaa?
Ei tarvitse. Kaikkia rokotteita voidaan antaa, kun henkilö on toipunut niin, että hän voi palata päiväkotiin, kouluun tai työpaikalle.
Voiko rokotteita korvata homeopaattisilla valmisteilla?
Ei voi. Ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että homeopaattiset valmisteet pystyisivät tehokkaasti torjumaan rokotuksin ehkäistäviä tauteja.
Mitä vasta-aiheita ja varotoimia rokottamiselle on?
Ennen rokottamista on huomioitava useita eri asioita, kuten onko rokotukselle esteitä tai varotoimia tai onko rokotusta syytä siirtää.
Mitä vasta-aiheita ja varotoimia rokottamiselle on?
Mikä ei estä rokottamista?
On paljon asioita ja tilanteita, joiden joskus erheellisesti luullaan estävän rokottamisen.
Mikä ei estä rokottamista?
Kuinka pitkään rokotetta voi käyttää, jos siinä on merkintä 4/27?
Rokotepakkauksessa ilmoitetaan päivämäärän lisäksi, milloin rokote pitää viimeistään käyttää.
- Jos rokotepakkauksessa lukee EXP, Expiry tai Verwendbar bis 4/27, voi rokotetta käyttää vielä huhtikuun ajan.
- Jos merkintä on 'use before' 4/27, rokote täytyy käyttää ennen huhtikuuta.
- Joskus rokotepakkauksessa viimeinen käyttöpäivä voi myös olla tarkka päivämäärä esimerkiksi EXP 04-01-2027.
Milloin rokotussarja pitää aloittaa alusta?
Rokotussarjaa ei normaalisti koskaan aloiteta alusta, vaan sitä jatketaan siitä, mihin on jääty. Poikkeuksena on kantasolusiirto, jonka vuoksi rokotussuoja rakennetaan uudestaan alusta lähtien.
Pitääkö esitäytetystä ruiskusta poistaa ilmakupla ennen pistämistä?
Esitäytetyssä ruiskussa olevaa ilmaa ei tarvitse poistaa. Ilmakuplan tehtävä on työntää myös neulassa oleva rokote esimerkiksi lihakseen tai ihonalaiskudokseen, jolloin rokotetta ei jää hukkaan välineistöön. Lisäksi ilma sulkee pistoskanavan, jolloin rokotetta ei pääse niin helposti valumaan ulos pistokohdasta.
Poistamisesta voi olla jopa haittaa, koska rokoteainetta voi ruiskahtaa hukkaan tai neula voi kastua. Rokoteaineen kostuttamalla neulalla pistäminen voi olla haitaksi. Osa rokotteista sisältää tehosteaineena alumiiniyhdistettä, joka voi aiheuttaa paikallista ärsytystä, jos sitä joutuu ihonalaiskudokseen. Jos rokotetta valuu iholle, se voi aiheuttaa ärsytystä iholla.
Mitä rokotteita raskaana oleva rokottaja ei saa antaa?
Raskaana oleva rokottaja saa antaa kaikkia rokotteita.
Voiko pientä keskosta rokottaa, vai onko neuvolassa annettavilla rokotteilla jokin painoraja?
Lapsen paino ei vaikuta rokotuksiin, joita neuvolassa tarjotaan kaikille lapsille. Ennenaikaisesti syntyneet lapset rokotetaan samassa kalenteri-iässä kuin täysiaikaisenakin syntyneet lapset.
BCG-rokotteen ohjeistus poikkeaa tästä perussäännöstä:
Riskiryhmälapsille tarjottava BCG-rokote
Miten toimitaan, jos osa rokotteesta meni rokotettaessa hukkaan?
Jos osa rokotteesta menee hukkaan, annetaan uusi annos ja jatketaan sen jälkeen rokotussarjaa normaalisti.
Uutta annosta ei anneta, jos lapsi
- pulauttaa rotavirusrokotteen annon jälkeen
- aivastaa, kun on saanut nenäsumutteena annettavan influenssarokotteen.
Asiakkaan molemmat olkavarret ovat täysin tatuointien peitossa. Saako tatuoinnin läpi rokottaa?
Saa rokottaa.
Saako Emla-laastaria käyttää rokotuksen yhteydessä?
Puudutuslaastaria tai -voidetta ei saa käyttää, kun annetaan ihon sisään pistettäviä rokotteita, kuten BCG-rokotetta. Kun annetaan muita rokotteita, sitä voi käyttää.
Myöskään Mantoux-testin yhteydessä ei saa käyttää puudutuslaastaria tai -voidetta.
Saako kipsattuun käteen rokottaa?
Jos kipsi ei ulotu olkavarressa rokotusalueelle, voi samaan raajaan rokottaa. On kuitenkin hyvä valita toinen raaja rokotusta varten, jotta mahdollinen paikallinen turvotus tai kipu rokotusalueella rokotuksen jälkeen voitaisiin erottaa oireista, jotka liittyvät kipsaukseen johtaneeseen vammaan.
Voiko alkoholin vaikutuksen alaiselle, esimerkiksi krapulaiselle asiakkaalle antaa rokotteita? Onko rokotuksille määritelty promillerajoja?
Veren alkoholipitoisuus ei vaikuta rokotteiden tehoon tai turvallisuuteen. Rokotteita voi siis antaa normaalisti.
Rokotejääkaapin töpseli oli vahingossa pois seinästä. Miten selvitän, voiko rokotteita vielä käyttää?
Jos rokotusohjelmaa varten hankittuja rokotteita on säilytetty virheellisesti, ota mahdollisimman pian yhteyttä THL:n rokotelähettämöön. THL:n rokotelähettämö antaa toimintaohjeet.
Lääketukkukauppa
Muista kuin kansallisen rokotusohjelman rokotteista saa neuvoa apteekista tai rokotteen valmistajalta.
Voiko verenvuototautia sairastavalle antaa rokotuksen lihaksensisäisesti?
Aiemmin on ohjeistettu, että verenvuototautia sairastavalle annetaan rokote ihonalaiskudokseen. Jos rokotteessa kuitenkin on tehosteaineena alumiinisuoloja, se voi ihonalaiskudokseen annettuna aiheuttaa paikallisia oireita ja joskus steriilin absessin. Tällainen rokote voidaan antaa lihaksensisäisesti myös verenvuototautia sairastavalle.
Tällöin rokotettavaa kannattaa ohjeistaa painamaan aluetta riittävän pitkään rokotteen antamisen jälkeen. Tämä vähentää mahdollista vuotoa.
Myös subcutikseen pistäminen voi aiheuttaa verenvuotoa.
Voiko takrolimuusi-ihovoidetta käyttävälle antaa rokotteita?
Voi. Takrolimuusi- ja pimekrolimuusivoiteet imeytyvät vain vähäisessä määrin ihon läpi, eikä niillä ole merkittävää systeemistä vaikutusta.
Voiko fenyyliketonuriaa sairastavalle lapselle antaa fenyylialaniinia sisältäviä rokotteita kuten MPR-, viitos- tai nelosrokotteen?
Fenyyliketonuriaa sairastavalle lapselle voi antaa fenyylialaniinia sisältäviä rokotteita. Fenyyliketonuriaa sairastavat lapset saavat ruoan mukana joitakin kymmeniä tai satoja milligrammoja fenyylialaniinia päivittäin. Rokotteissa fenyylialaniinia on joitakin kymmeniä tai satoja mikrogrammoja eli tuhannesosa siitä määrästä, jonka lapsi saa ravinnosta. Tällä ei ole merkitystä, kun lasketaan päivittäistä fenyylialaniinin kokonaismäärää.
Rokotteiden käyttö perustuu luotettavaan ja ajantasaiseen tutkimustietoon.
Pitkän kehitystyön eri vaiheissa tehdyt tutkimukset varmistavat, että rokotteella on paras mahdollinen suojateho ehkäistävää tautia vastaan ja mahdollisimman vähän haittavaikutuksia.
Rokotusten tarpeellisuudesta ja turvallisuudesta kysyttyä
Miksi rokotuksia tarvitaan – tautejahan ei Suomessa enää juurikaan ole?
Niin kauan kun tauteja vielä esiintyy maapallolla, rokotteita tarvitaan. Rokotusten ansiosta suurinta osaa rokotuksin ehkäistävistä taudeista ei Suomessa enää nähdä. Ne voivat kuitenkin helposti palata maahamme ja levitä täällä uudelleen, jos niitä vastaan ei suojauduta.
Jäykkäkouristus on esimerkki hengenvaarallisesta taudista, jolta suojautumiseen jokainen tarvitsee oman rokotussuojan. Muiden ympärillä olevien rokottaminen ei suojaa, sillä jäykkäkouristus ei tartu ihmisestä toiseen. Jäykkäkouristuksen aiheuttaa maaperässä yleisesti esiintyvä bakteeri, joka voi haavan tai ihorikon kautta päästä elimistöön.
Riittävätkö hyvä hygienia ja ravitsemus tautien torjumiseen?
Hyvä hygienia ja ravitsemus auttavat joidenkin tautien torjunnassa, mutta vasta rokotukset ovat hävittäneet taudit maastamme.
Joidenkin tautien, kuten tuberkuloosin, tarttuminen riippuu paljonkin hygieenisistä oloista tai ravitsemuksesta. On myös tauteja, joiden tarttumisessa hygienialla ja ravitsemuksella ei ole juurikaan merkitystä. Näitä ovat esimerkiksi hinkuyskä, tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti.
Myöskään Hib-bakteerin aiheuttamia vakavia infektioita ei kohonnut elintaso aikanaan vähentänyt.
Rotavirus on esimerkki taudinaiheuttajasta, joka leviää erittäin herkästi, koska sairastunut erittää yhdessä ulostegrammassa jopa 100 miljardia virusta. Hyvä hygienia ei riitä, vaan rotavirustaudin tehokkaaseen torjuntaan tarvitaan rokotuksia.
Kuormittavatko yhdistelmärokotteet lapsen vastustuskykyä?
Elimistön puolustusjärjestelmä on rakennettu siten, että se on valmis kohtaamaan ja käsittelemään samanaikaisesti joka päivä valtavan määrän erilaisia vieraita asioita, kuten siitepölyjä, eläinpölyjä, ruoka-aineita, viruksia ja bakteereita. Kehomme oppii joko sietämään näitä asioita tai puolustautumaan niitä vastaan.
Yhdistelmärokotteet eivät siis kuormita lasta. Elimistön puolustusjärjestelmä alkaa kehittyä jo sikiökaudella, jotta lapsi ei heti synnyttyään sairastuisi. Pieni vauva kykenee muodostamaan vasta-aineita yhdellä kertaa ainakin tuhat kertaa suuremmalle määrälle rokotteita kuin mitä nykyisessä rokotusohjelmassa annetaan. Esimerkiksi yksi viitosrokotepistos kuormittaa lapsen elimistöä yhtä vähän kuin hyttysenpisto.
Heikentävätkö rokotukset lapsen vastustuskykyä?
Rokotteet eivät heikennä vastustuskykyä, ne päinvastoin vahvistavat sitä. Ne valmistavat elimistön puolustusjärjestelmää kohtaamaan vakavia taudinaiheuttajia.
Toisin kuin itse tauti, rokottaminen ei häiritse elimistön puolustautumista muita taudinaiheuttajia vastaan. Influenssa johtaa lapsilla usein bakteerin aiheuttamiin jälkitauteihin, joista äkillinen välikorvantulehdus on yleisin. Rokotuksen jälkeen tällaisia jälkitauteja ei ole odotettavissa.
Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että rokotetuilla on ylipäätään vähemmän infektioita kuin rokottamattomilla.
Aiheuttavatko rokotteet diabetesta, autismia tai allergioita?
Laajoissa väestötutkimuksissa minkään rokotteen ei ole todettu lisäävän autismin, diabeteksen tai allergioiden vaaraa. Näihin tauteihin voi sairastua niin rokotettu kuin rokottamatonkin.
Miksi rokotteissa on apuaineita?
Apuaineilla saadaan sopiva koostumus ja varmistetaan rokotteen teho ja säilyvyys. Tavallisin apuaine on vesi.
Olisiko taudin sairastaminen turvallisempi tapa saada vastustuskyky tauteja vastaan kuin rokotus?
Rokotus on sekä luonnollinen että monin verroin turvallisempi tapa saada vastustuskyky tautia vastaan kuin taudin sairastaminen.
Esimerkiksi
- Tuhkarokkoon kuolee jopa korkean elintason maissa yksi ihminen jokaista 10 000 sairastunutta kohti.
- Tuhkarokosta voi saada aivotulehduksen.
- Vihurirokko voi aiheuttaa synnynnäisen kehitysvammaisuuden ja monien elinten vaurioitumisen.
Tautien sairastaminen on monin verroin harmillisempaa kuin ne mahdolliset haittavaikutukset, joita tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaava MPR-rokote voi aiheuttaa. MPR-rokotteen haittavaikutuksena voi tulla lieviä taudin kaltaisia oireita. Taudit sen sijaan voivat johtaa vakaviin jälkitauteihin, vammautumiseen tai jopa menehtymiseen.
Taudin sairastaminen on siis kymmeniä tai satoja kertoja vaarallisempaa kuin rokotteen ottaminen.
Miksi rokotettukin voi joskus sairastua?
Mikään rokote ei ole sataprosenttisen tehokas. Rokotettujen joukossa on aina henkilöitä, joille ei kehity riittävää suojaa esimerkiksi perustaudin tai sen hoidon takia. Epidemiatilanteessa sairastuvat ensin nämä vajaasti suojatut rokotetut ja kokonaan rokottamattomat. Samaan aikaan jää kuitenkin sairastumatta se enemmistö, joka on saanut rokotteesta tehokkaan suojan.
Useimpien nykyiseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden teho on yli 90 prosenttia. Yleensä rokotteet estävät tehokkaasti erityisesti vakavimmat tautimuodot. Joskus rokotteen saanut voi rokotuksesta huolimatta sairastua. Tällöin tauti on yleensä selvästi lievempi.
Miksi rokotuksia annetaan niin pienille lapsille?
Monet rokotuksin ehkäistävät taudit voivat olla kaikkein kohtalokkaimpia juuri vauvoille. Siksi rokotukset on tarkoituksenmukaista aloittaa riittävän varhain. Jos rokotuksia siirretään myöhemmäksi, lapsi voi sairastua ennen kuin rokotuksia on edes ennätetty aloittaa.
Ovatko kaikki rokotusohjelman rokotteet tarpeellisia?
Rokotusohjelma on perusteellisen harkinnan tulos. Yksikään ohjelmassa oleva rokote ei ole turha. Taudit, joita vastaan rokotetaan, ovat vaarallisia ja aiheuttavat paljon turhaa kärsimystä.
Esimerkiksi:
- Ennen laajamittaisia Hib-rokotuksia noin 150-200 lasta sairastu vuosittain Hib-bakteerin aiheuttamiin vakaviin tulehduksiin, kuten aivokalvontulehdukseen, verenmyrkytykseen tai äkilliseen henkeä uhkaavaan kurkunkannentulehdukseen. Nyt ne ovat erittäin harvinaisia.
- Ennen kansallisen rokotusohjelman rokotuksia Suomessa joutui rotavirusripulin takia sairaalaan keskimäärin 2000 lasta vuosittain. Kattavilla rokotuksilla on ehkäisty yhdeksän sairaalahoitoon johtanutta rotavirustautia kymmenestä.
- Rokotusohjelmalla suojataan lasta erittäin tehokkaasti myös vakavilta pneumokokkitaudeilta, kuten aivokalvontulehdukselta tai verenmyrkytykseltä.
Joissain rokotteissa on pieni määrä alumiiniyhdistettä tehon parantamiseksi. Mitä alumiinista tiedetään?
Alumiiniyhdisteitä on käytetty rokotteissa tehosteaineena jo noin 100 vuotta. Alumiinia sisältäviä rokotteita on jaettu miljardeja annoksia. Lääkeviranomaisten turvallisuusseurannan ja tutkimusnäytön perusteella rokotteen sisältämään vähäiseen alumiinimäärään ei liity merkittäviä turvallisuusriskejä. Joskus rokotteessa oleva alumiini voi aiheuttaa pistosalueen paikallisia oireita.
Alumiini on yksi maailman yleisimpiä alkuaineita. Sitä on maassa, vedessä ja ilmassa. Altistumme sille pienissä määrin koko elämämme ajan.
Alumiinia on kaikessa ravinnossa myös äidinmaidossa ja äidinmaidon korvikkeissa. Elimistö osaa kuitenkin poistaa alumiinia. Esimerkiksi valtaosa kehoomme suun kautta tulevasta alumiinista poistuu ruoansulatuskanavan kautta. Elimistöön imeytynyttä alumiinia poistuu myös virtsan mukana. Elämän mittaisen altistumisen myötä alumiinia kertyy pieniä määriä elimistöön. Tämän ei kuitenkaan ole osoitettu olevan terveydelle vaarallista.
Miksi joissain rokotteissa on formaldehydiä?
Formaldehydiä tarvitaan joidenkin rokotteiden valmistukseen. Sillä inaktivoidaan eli tehdään toimintakyvyttömäksi esimerkiksi influenssaviruksia joita tarvitaan influenssarokotteiden valmistamiseen.
Puhdistusvaiheiden jälkeen yhdessä rokoteannoksessa on vain hyvin pieniä jäämiä formaldehydiä. Määrä on niin pieni, että siitä ei ole haittaa. Itse asiassa elimistössä on normaalin aineenvaihdunnan tuotteena paljon enemmän formaldehydiä kuin rokotteiden jäämissä.
Formaldehydi hajoaa elimistössä hyvin nopeasti. Varsinaisesti formaldehydille altistutaan esimerkiksi veden, ruoan, kosmetiikan, ilman, sisäilman ja tupakansavun kautta. Ympäristöstä tulevaan altistukseen verrattuna rokotteiden jäämillä ei ole mitään merkitystä.