Mitä perhehoito lastensuojelussa tarkoittaa?

Perhehoidolla tarkoitetaan hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Lastensuojelussa perhehoidon tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään.
(Perhehoitolaki 1 § ja 3 §)

Perhehoitoa voidaan käyttää huostaanotettujen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten hoidon ja huolenpidon järjestämiseksi tai kun lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimena. Perhehoitoa toteutetaan myös lastensuojelulain mukaisena jälkihuoltona.

Jotkut perhehoitajat toimivat lisäksi myös tukiperheenä. Avohuollon sijoitus kuuluu lastensuojelun avohuollon tukitoimiin eikä siihen sovelleta lastensuojelulain säännöksiä sijaishuollosta. Tukiperheen järjestäminen on sen sijaan yleinen sosiaalipalvelu.
(Sosiaalihuoltolaki 28 §)

Perhehoitoa voidaan järjestää perhehoitajan kodissa tai hoidettavan kotona. Esimerkiksi harkittaessa perheen jälleenyhdistämistä ja lapsen palaamista syntymävanhempansa tai -vanhempiensa luokse voidaan perhehoitajan tukea järjestää myös lapsen ja vanhemman kotiin ennen huostaanoton purkamista.

Perhehoito lastensuojelun sijaishuollon muotona

Perhehoito on laitoshoitoon nähden ensisijainen lapsen sijaishuollon muoto: laitoshoitoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla.
(Lastensuojelulaki 50 §)

Perhehoidon soveltuvuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon, minkälaisen kokonaisuuden perhehoitajan antama hoito muodostaisi yhdessä tarvittavien tukitoimien kanssa. Tukitoimilla tarkoitetaan tässä sekä lapselle ja hänen perheellensä, että sijaisperheelle annettavia tukitoimia.

Lapsen sijaishuoltopaikan valinnan täytyy kuitenkin aina perustua yksilökohtaiseen lapsen edun harkintaan. Valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota huostaanoton perusteisiin, lapsen tarpeisiin sekä lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja hoidon jatkuvuuteen. Lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta.
(Lastensuojelulaki 50 §)

Kuka voi toimia perhehoitajana?

Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka

  • koulutuksensa
  • kokemuksensa tai
  • henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella

on sopiva antamaan perhehoitoa.
(Perhehoitolaki 6 § 1 momentti)

Perhehoitajan kelpoisuutta tulee arvioida hoidettavan henkilön kannalta kokonaisvaltaisesti. Mitä vaativampi hoidettavan tilanne on, sitä enemmän huomiota tulee kiinnittää perhehoitajien ammattitaitoon ja työssään tarvitsemaan tukeen.

Perhehoitajan tulee

  • suojella lasta
  • hoivata lasta
  • tukea lasta
  • seurata lapsen kehitystä
  • tukea lapsen yhteydenpitoaan läheisiin ihmisiin ja
  • sitoutua lapseen.

Perhehoitajalla täytyy olla kyky ja mahdollisuus toimia yhteistyössä sijoittavan tahon ja lapselle läheisten henkilöiden kanssa.
(Lastensuojelulaki 52 §)

Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta.
(Perhehoitolaki 6 § 2 momentti)

Ennen perhehoidon toimeksiantosopimuksen tekemistä tulee hyvinvointialueen pyytää perhehoitajalta nähtäväksi rikostaustaote. Rikostaustaote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Rikostaustaote palautetaan sen esittäneelle perhehoitajalle välittömästi ja siitä ei saa ottaa kopiota.

Perhekodin olosuhteet

Perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Harkinnassa kiinnitetään erityistä huomiota

  • kodin ihmissuhteisiin ja
  • perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja tyydyttää sijoitettavan lapsen tarpeet hänen etunsa mukaisesti
  • asiakkaan oikeuteen saada hyvää kohtelua.

Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman.
(Perhehoitolaki 5 §)

Perhehoidossa käytettävien tilojen on oltava rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan sopivat annettavan hoidon kannalta. Jokaisella perhehoitoon tulevalla lapsella tulee olla mahdollisuus yksityisyyteen ja omaan rauhaan.
(Perhehoitolaki 5 §)

Sijoitettavien lasten ja nuorten lukumäärä

Perhehoidossa saa samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä. Mukaan lasketaan hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt. Jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille, voi perhekodissa olla samanaikaisesti hoidettavana useampi henkilö. 
(Perhehoitolaki 7 ja 9 §)

Perhekodissa saadaan kuitenkin hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta henkilöä, jos hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista

  • ainakin toisella on perhehoitolain 6 § 1 momentissa säädetty kelpoisuus (henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa) ja
  • toisella perhehoitolain 6 § 3 momentissa säädetty kelpoisuus (tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä).

Enimmäismäärästä on mahdollisuus poiketa erityisestä syystä. Kyse on lähinnä tilanteesta, jossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä.
(Perhehoitolaki 9 § 2 momentti)

Hoidettavien määrä on kuitenkin suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen.
(Perhehoitolaki 9 § 3 momentti)

Toiminnan luonteella tarkoitetaan sitä, että toiminta on sovitettu asiakkaiden tarpeisiin nähden. Esimerkiksi ennalta sovittuja, lyhytaikaisia perhehoidon jaksoja ikäihmisille tarjoavalla perhekodilla on erilainen toiminnan luonne kuin pitkäaikaista lastensuojelun sijaishuoltoa tarjoavalla perhekodilla.

Perhehoitajien valmennus ja rekrytointi

Perhehoitajien rekrytointi tehdään suunnitelmallisesti ja heidät valmennetaan tehtäväänsä. Perhehoidon järjestämisestä vastaava hyvinvointialue vastaa perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta. Sen keskeinen tavoite on selvittää perhehoitajaksi aikovan henkilön valmiudet toimia perhehoitajana.
(Perhehoitolaki 15 §)

Kun hyvinvointialue ostaa perhehoidon yksityiseltä palveluntuottajalta, perhehoitajan koulutuksesta ja tuesta sovitaan sopimuksessa perhehoidon järjestämisestä.
(Perhehoitolaki 11 §)

Ennakkovalmennus on pakollinen. Kuitenkin lapsen edun mukaista voi joskus olla, että hänet sijoitetaan hyvin nopeasti läheisperheeseen, esimerkiksi sukulaisen luokse. Sen vuoksi perhehoitolaissa on mahdollistettu, että ennakkovalmennus erityisistä syistä suoritetaan vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Lapsen läheisverkostoon kuuluva perhehoitaja voi siis toimia perhehoitajana jo ennen ennakkovalmennuksen suorittamista.
(Perhehoitolaki 6 § 2 momentti)

PRIDE-valmennus

PRIDE-valmennuksessa on mahdollisuus harkita sijais- tai adoptiovanhemmuutta yksilö-, perhe- ja ryhmäkohtaisessa prosessissa.  Valmennus sisältää tietoa, elämyksellisiä harjoituksia ja keskusteluja valmennusryhmässä, valmentajien kanssa ja perheen kesken sekä asioiden pohtimista itsekseen.

Valmennuksessa on yhdeksän ryhmätapaamista. Kuuteen ryhmätapaamiseen liittyy jokaiselle osallistujalle tarkoitetut yksilökohtaiset tehtävät. Perhekohtaisia tapaamisia valmennusprosessiin sisältyy vähintään neljä. Valmennuksen kokonaiskesto on noin kuusi kuukautta.

Ennakkovalmennuksessa yhdistyvät sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevien valmennus ja yhteinen arviointi, joka perustuu viiteen valmiuteen:

  1. Suojella ja hoivata lasta
  2. Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä
  3. Tukea lapsen suhteita vanhempiinsa ja muihin lapselle tärkeisiin ihmisiin
  4. Sitoutua lapseen sekä edistää ennakoitavuutta ja jatkuvuutta lapsen elämässä
  5. Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa.

PRIDE-valmennusta järjestävät hyvinvointialueet, lastensuojelujärjestöt ja yksityiset toimijat. PRIDE-valmentajina toimivat valmentajakoulutuksen käyneet sijais- tai adoptiovanhempi ja sosiaalityöntekijä. PRIDE-valmentajien koulutuksesta ja materiaalista vastaa Pesäpuu ry. Valmentajakoulutuksia järjestetään vuosittain.
Lisätietoa PRIDE-valmennuksesta (Pesäpuu ry)

Tiedon hankkiminen perhehoitajasta

Apulaistietosuojavaltuutettu on antanut ratkaisuja, joissa on ollut kyse EU:n tietosuoja-asetuksen soveltamisesta pyydettäessä tietoja perhehoitajaksi tai vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi hakeutuvasta henkilöstä. Ratkaisuissa käsiteltiin tietojen pyytämistä tietosuoja-asetuksen kannalta, mutta osassa todettiin, ettei sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000, "asiakaslaki", Finlex) 20 §:n 1 momentti sovellu tilanteisiin, joissa ei ole vielä syntynyt asiakassuhdetta. (Asiakaslain 20 § on kumottu 1.1.2024 alkaen. Vastaava säännös sosiaalihuollon viranomaisen tiedonsaantioikeudesta on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §).

Siten tämän säännöksen nojalla ei voida pyytää tietoja esimerkiksi perhehoidon valmennukseen hakeutuvista henkilöistä, joille ei olla vielä sijoittamassa asiakasta. Perhehoitajaksi hakeutuvien osalta apulaistietosuojavaltuutettu totesi päätöksessään, että ensisijainen menettely on pyytää nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) 5 §:n mukainen rikostaustaote.

  • Rikostaustan selvittäminen tuki- ja sijaisperhetoiminnan yhteydessä (Apulaistietosuojavaltuutetun päätös 8979/162/21)
  • Rekisteröidyn tarkastusoikeuden käyttäminen rekisterinpitäjän pyynnöstä poliisin henkilötietojen käsittelyn osalta (Apulaistietosuojavaltuutetun päätös 8979/162/21)
  • Rekisteröidyn tarkastusoikeus tietoihinsa viranomaisen tiedonhankintakeinona (Apulaistietosuojavaltuutetun päätös 7635/162/21)
  • Rikostaustan selvittämiseen liittyvien henkilötietojen käsittely lasten tukihenkilötoiminnan yhteydessä (Apulaistietosuojavaltuutetun päätös 6689/186/20).

Helsingin hallinto-oikeus antoi 23.9.2022 ratkaisun H5259/2022, joka koski valitusta apulaistietosuojavaltuutetun päätöksestä tukihenkilötoimintaan hakeutuvan tietojen selvittämisestä poliisin rekistereistä. Hallinto-oikeus totesi, että ensisijainen menettely on tietojen pyytäminen lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä annetun lain (148/2014) 5 §:n nojalla. Hallinto-oikeus katsoi kuitenkin myös, että viranomaisen lakisääteisen tehtävän hoitamiseksi saattaa yksittäisissä tapauksissa olla peruste tietojen pyytämiseen muiltakin tahoilta. Lisäksi hallinto-oikeus viittasi perusteluissaan edellytykseen rajata tietopyyntö välttämättömiin tietoihin.

Asiakaslain 20 §:n 1 momentissa (nykyisin asiakastietolain 64 §:ssä) käytetty sanamuoto ”sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset” on herättänyt kysymyksiä siitä, onko hyvinvointialueella oikeus saada tietoja muistakin henkilöistä kuin asiakkaasta itsestään. Asiakaslain esitöissä on tiedon saamisen välttämättömyydestä annettu esimerkkeinä lastensuojelun toimenpiteiden tarpeen arvioiminen sekä tuomioistuimelle annettava selvitys lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Tietojen antamiseen velvollisten piirin laajentamista perusteltiin sillä, että lastensuojelun tarvetta tai huolto- ja tapaamiskiistaa selvitettäessä voi olla tarpeen saada tietoa myös yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajalta, kun lapsi tai vanhemmat ovat käyttäneet sen palveluita.
(Hallituksen esitys eduskunnalle HE 137/1999 vp., 36)

Asiakaslain 20 § on kumottu 1.1.2024 alkaen. Vastaava sääntely on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:ssä.

Lastensuojelun toteuttaminen muodostuisi lähes mahdottomaksi, jos oikeus saada tietoa rajoittuisi pelkästään lapseen itseensä. Lastensuojelussa on aina asiakkaana vain lapsi, eikä hänen kasvuolosuhteitaan ole mahdollista selvittää ilman, että saadaan tietoa myös hänen huolenpidostaan vastaavista aikuisista. Joissakin tilanteissa voi olla tarpeen saada tietoa myös muista henkilöistä.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa takaamaan jokaiselle lapselle hänen tarvitsemansa suojelun (19 ja 20 artikla). Lisäksi lapsen etu on asetettava etusijalle esimerkiksi viranomaisten ja sosiaalihuollon toimissa (3 artikla).
(YK:n lapsen oikeuksien sopimus (SopS 60/1991))

Oikeuskirjallisuudessa on esitetty tulkinta, jonka mukaan tiedonsaantioikeus voi kohdistua myös muuhun kuin itse lastensuojelun asiakkaana olevaan lapseen. Näin esimerkiksi teoksessa Tapio Räty: Uusi lastensuojelulaki. Käytäntö ja soveltaminen. (Edita 2023), jossa selostetaan Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisua 24.10.2008 nro 08/1202/2. Sen mukaan lapsen uuden asuinkunnan lastensuojelulla oli oikeus saada tietoa entisen asuinkunnan lastensuojelun asiakkaana edelleen olleen lapsen asiakirjoista, koska niillä saattoi olla huomattava merkitys arvioitaessa lapsen lastensuojelun tarvetta.

Oikeus pyytää tietoja asiakastietolain 64 §:n nojalla lapselle sopivaksi arvioidusta perhehoitajasta ennen kuin lapsi tosiasiallisesti sijoitetaan perheeseen, on välttämätöntä lapsen edun ja suojelun näkökulmasta sekä sijaishuollon järjestämisen kannalta.

Lapsen edun mukaisena ja lasta suojelevana tulkintana voidaan pitää sitä, että sijoitettaessa lasta perhehoitoon voidaan pyytää tietoja perhehoitajasta jo ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä. Edellytyksenä tiedon pyytämiselle on kuitenkin aina se, että lastensuojelun asiakkaana olevaa lasta ollaan tosiasiallisesti sijoittamassa kyseiseen perheeseen. On edelleen muistettava, että tietopyyntö tulee rajata vain lapsen edun mukaisen hoidon ja kasvatuksen järjestämisen kannalta välttämättömiin tietoihin.

Sosiaalihuollon viranomaisen oikeus saada salassa pidettäviä tietoja asiakastietolain 64 §:n nojalla.

Perhehoitajan tehtävä

Perhehoitajan tehtävänä on vastata sijaishuollossa olevan lapsen jokapäiväisestä, tosiasiallisesta hoidosta ja kasvatuksesta. Perhehoitajan pitää noudattaa hyvinvointialueen ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ohjeita ja päätöksiä. Perhehoitaja ei ole lapsen huoltajan asemassa.
Huostaanotetun lapsen huolto

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tulee tehdä yhteistyötä sijoitetun lapsen ja hänen vanhempansa ja huoltajansa kanssa lapsen huollon jatkuvuuden turvaamiseksi. Työntekijän on arvioitava yhdessä heidän kanssaan lapselle annettavan hoidon ja kasvatuksen sisältöä. Yhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi lapsen terveydenhuollosta tai kodin säännöistä keskustelemista.
(Lastensuojelulaki 52 §)

Sijaishuollossa olevalla lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä sekä pitää heihin muuten yhteyttä. Lapsen asiakassuunnitelmaan kirjataan, miten yhteydenpito toteutetaan. Lapsen, vanhempien ja muiden lapselle läheisten henkilöiden yhteydenpidon rajoittamisesta päättää sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai tämän määräämä virkasuhteessa oleva viranhaltija. Perhehoitajan on osaltaan tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä muiden läheistensä yhteydenpitoa lapsen asiakassuunnitelman tai mahdollisen rajoituspäätöksen puitteissa.
(Lastensuojelulaki 54 §)

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on todennut ratkaisussaan, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on velvollisuus huolehtia siitä, että sovitut tapaamiset ja muu yhteydenpito voidaan toteuttaa. Sijaishuoltopaikka ei voi omin päin poiketa suunnitelmasta eikä päättää yhteydenpidosta tai muuttaa jo sovittua yhteydenpitoa. Jos suunnitelmaa joudutaan muuttamaan tai sovittuja tapaamisia peruuttamaan tai siirtämään, on yhteydenpidon järjestelyistä ja muista toimenpiteistä vastuussa lapsen sosiaalityöntekijä. Perhehoitajan on tehdessään toimeksiantosopimuksen oltava valmis sopeuttamaan perheensä päivittäistä elämää ja rutiineja siten, että perheeseen sijoitetun lapsen laissa turvatut oikeudet toteutuvat myös käytännössä.
(EOAK/3166/2021)

Perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa perhehoidossa tapahtuneista muutoksista sijoittajahyvinvointialueen nimeämälle vastuutyöntekijälle ja sijoitushyvinvointialueelle. Muutokseksi katsotaan esimerkiksi se, että perhekotiin tulee uusi hoidettava, tai aiemmin tilapäisessä hoidossa ollut muuttaa perhekotiin jatkuvasti läsnä olevaksi.
(Perhehoitolaki 21 §)

Perhehoitajaa sitoo salassapitovelvollisuus. Perhehoitajan saamaa, hoidettavaa koskevaa asiakirjaa, sen kopiota tai tulostetta ei saa näyttää, luovuttaa tai antaa muulla tavoin sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi. Perhehoitaja ei saa paljastaa mitään tehtävässään tietoonsa saamaansa asiaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Tietoja ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toimeksianto päättyy.

Toimeksiantosuhteessa saatua tietoa ei saa käyttää omaksi tai toisen hyödyksi, tai toisen vahingoksi.
(Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 4–6 §)

Jo yksin se tieto, että lapsi on lastensuojelun asiakkaana, on pidettävä salassa. Sitä ei siis saa ilmaista sivullisille. Sivullisia ovat kaikki, joilla ei ole oikeutta saada salassa pidettävää tietoa. Esimerkiksi toinen perhehoitaja on sivullinen.

Salassapitovelvollisuus on huomioitava myös sosiaalisessa mediassa. Lapsen lastensuojelun asiakkuus on arkaluonteinen tieto, ja se voidaan päätellä julkaistavista kuvista. Sen vuoksi tulee pidättäytyä lapsen kuvien julkaisemisesta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Lasten yhdenvertaisen kohtelun kannalta voi joskus olla perusteltua julkaista kuva esimerkiksi harrastustoiminnassa tai sijaisperheen tai perhekodin yhteisissä toiminnoissa, joissa näkyy myös sijoitettu lapsi. Julkaisuun on kuitenkin oltava lapsen, huoltajan sekä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän lupa.

Perhehoitajan on säilytettävä salassa pidettävät asiakirjat siten, ettei niihin ole sivullisilla pääsyä. Perhehoidon päättyessä asiakirjat palautetaan lapsen sijoittaneelle kunnalle.

Lapsen ja nuoren hoito ja kasvatus perhehoidossa

Hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito perheessä antavat lapselle perusturvallisuuden tunteen ja mahdollisuuden tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle.

Kotiympäristö tarjoaa lapselle virkkeitä arkielämän taitojen oppimiseen sekä tuen taipumuksiaan ja toivomuksiaan vastaavaan koulutukseen. Perhehoidon tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen.

Sijaishuoltona perhehoitoon sijoitettuihin lapsiin ei voida kohdistaa muita lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä kuin yhteydenpidon rajoittaminen.
Yhteydenpidon rajoittaminen
(Lastensuojelulaki 62-64 §)

Perhehoidon järjestäminen hyvinvointialueella

Perhehoito perustuu perhehoitolakiin ja sen järjestäminen on hyvinvointialueen tehtävä. Perhehoidon järjestäminen, tuottaminen ja toteuttaminen on hyvä määritellä perhehoidon toimintaohjeessa, joka on hallinnollinen päätös siitä, miten hyvinvointialue toteuttaa perhehoitoa.
(Perhehoitolaki)

Hyvinvointialue voi järjestää perhehoidon

  • itsenäisesti. Se rekrytoi, valmentaa ja kouluttaa perhehoitajia sekä järjestää heille tuen.
  • ostopalveluna: hyvinvointialue tekee sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa tai
  • yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa.

Sopimus perhehoidon järjestämisestä

Hyvinvointialueen ja yksityisen perhehoidon tuottajan välisessä sopimuksessa perhehoidon antamisesta tulee sopia

  1. perhehoidosta maksettavasta korvauksesta
  2. perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta
  3. perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta
  4. hoidon arvioidusta kestosta
  5. perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta
  6. sopimuksen irtisanomisesta ja
  7. tarvittaessa muista perhehoitoa koskevista seikoista.

(Perhehoitolaki 11 §)

Sopimus laaditaan siinä laajuudessa kuin tilanteeseen nähden on tarpeellista. Voidaan esimerkiksi sopia, että yksityinen palveluntuottaja tuottaa sekä perhehoidon palvelun että perhehoitajien valmennuksen ja työnohjauksen.

Sopimuksessa tulee sopia periaatteista, joilla perhehoidon palvelu tuotetaan. Näin varmistetaan, että asiakas saa laadultaan hyvää perhehoitoa ja että kunta on vastuullinen palvelun järjestäjä myös ostamansa palvelun osalta.

Yksityinen palveluntuottaja vastaa siitä, miten se palvelun tuottaa. Tarvittaessa yksityinen palveluntuottaja voi palkata työntekijöitä tai perhehoitajia työsuhteeseen ja myös tehdä edelleen sopimuksia palvelun tuottamiseksi. Yksityinen palveluntuottaja vastaa työnantajan velvoitteistaan ja työntekijän eläketurva järjestetään kuten muutoinkin yksityisellä sosiaalipalvelun alalla.

Lastensuojeluasiakkaiden oikeusturvan huomioiminen perhehoitoa järjestettäessä ja toteutettaessa – valvontaa ei voi ulkoistaa.

Perhehoidon prosessi

Taulukossa on kuvattu lapsen tai nuoren sijoittaminen perhehoitoon yleispiirteissään. Lapsen siirtymistä sijaishuoltoon ja sen valmistelua on kuvattu tarkemmin kohdissa sijaishuoltoon siirtyminen ja sijoituspaikan valinta.

Perhehoitoon sijoittaminen
Prosessi Tehtävä Tavoitetila
Lapsen/nuoren tarpeiden arviointi ja perhehoitajan valmiudet Lapsen/nuoren tarpeiden ja perhehoitajan valmiuksien yhteensovittaminen

Hyvinvointialueella on arviointimenetelmät perhehoitoon sijoitettavan lapsen/nuoren tarpeiden arviointiin ja perhehoitajan valmiudet sisältyvät valmennuksen kirjalliseen loppuarviointiin
Keskustelu lapsen ja perheen kanssa Lapsen/nuoren tarpeiden ja perhehoitajan valmiuksien yhteensovittaminen

Hyvinvointialueella on arviointimenetelmät perhehoitoon sijoitettavan lapsen/nuoren tarpeiden arviointiin ja perhehoitajan valmiudet sisältyvät valmennuksen kirjalliseen loppuarviointiin
Tutustumiskäynti sijaisperheeseen Yhteys mahdolliseen perhehoidon yksikköön Perhehoitaja saa lapsesta/nuoresta perhehoidon kannalta välttämättömät tiedot
Palveluiden saannin turvaaminen Sijoittajahyvinvointialue varmistaa, että sijoitushyvinvointialue pystyy järjestämään lapsen/nuoren tarvitsemat muut palvelut Perhehoitaja saa lapsesta/nuoresta perhehoidon kannalta välttämättömät tiedot

Asiakassuunnitelma, toimeksiantosopimus ja viranhaltijapäätökset

Päätökset muusta tuesta ja palveluista sekä sijaishuollon asiakassuunnitelma tai jälkihuollon suunnitelma

 Lapsen/nuoren asiakassuunnitelma ja perhehoidon toimeksiantosopimus sovitetaan yhteen
Tutustuminen ja muutto perheeseen Sijoittajahyvinvointialue ja perhehoitaja tekevät toimeksiantosopimuksen ennen sijoitusta Tutustuminen ja muutto toteutetaan suunnitelmallisesti

Sijoitettaessa on myös selvitettävä, onko hyvinvointialue vakuuttanut perhehoidossa olevan lapsen tai nuoren henki- ja tapaturmavakuutuksella sekä vahingonkorvausvakuutuksella. Sijoittajalla ei ole lakisääteistä velvoitetta ottaa perhehoidossa oleville henkilöille edellä mainittuja vakuutuksia. On suositeltavaa, että sijoittava hyvinvointialue korvaa lapselle otetusta vakuutuksesta aiheutuvat kustannukset. Perhehoitaja voi hakea sijoittajahyvinvointialueelta korvausta, jos lapsen aiheuttamia aineellisia vahinkoja ei korvata perheen tai lapsen vakuutuksesta.

Perhehoidon tuki

Sijoittajahyvinvointialue vastaa perhehoitajan tuesta, jonka järjestämiseksi perhehoitajalle on hyvinvointialueen nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää.
(Perhehoitolaki 15 §)

Tuen järjestämisen vastuutyöntekijänä voi toimia esimerkiksi lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Myös muu riittävän koulutuksen saanut työntekijä, kuten sosiaaliohjaaja, voi toimia tässä vastuutyöntekijänä.

Perhehoitajan tukeminen on tärkeää perhehoitajien jaksamisen ja osaamisen kannalta, ja se tukee lapsen oikeutta pysyviin olosuhteisiin. Tieto tukimuodoista tulee antaa jo valmennusvaiheessa. Tuen muodot tulee kirjata toimeksiantosopimukseen tai sopimukseen perhehoidon järjestämisestä.
(Perhehoitolaki 10–11 §)

Perhehoidon onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää on oikea-aikainen ja oikeanlainen tuki. Tuen ja yhteistyön ollessa riittävää ja sujuvaa helpottuu myös sijoituksen arviointi ja seuranta sekä perhehoidon laadun varmistaminen. Perhehoidon tukeen sisältyy perhehoitajan ja hänen perheensä tukeminen sekä tuki ja yhteistyö perhehoitoon sijoitetun ja hänen läheistensä kanssa.

Perhehoitajalle voidaan myöntää esimerkiksi sijaishoitajan vapaan ajaksi tai tarvittaessa kiertävä sijainen tai erilaista käytännön apua (esimerkiksi siivousapua) sijoituksen tueksi. Tieto erilaisista tukimuodoista tulee käydä läpi jo valmennusvaiheessa ja ne tulee olla nähtävissä hyvinvointialueen perhehoidon toimintaohjeessa.

Perhehoidon näkökulmasta haasteita tuovat muun muassa vaikeasti oireilevat lapset ja nuoret sekä yhteistyötilanteissa haastavat biologiset vanhemmat. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on erityisesti huolehdittava siitä, että luodaan edellytykset rakentavalle yhteistyölle biologisen perheen ja sijaisvanhempien välillä. Tämä on edellytyksenä sijoituksen onnistumiselle ja sille, että lapsi voi kiinnittyä sijaisperheeseen.

Perhehoitajan tarvitsema tuki määräytyy pitkälle hoidettavan tarpeista, mikä korostaa asiakassuunnitelman merkitystä. Hyvin laaditut asiakassuunnitelmat lapselle, nuorelle ja vanhemmille sekä hoito- ja kasvatussuunnitelmat ovat suureksi avuksi sekä tuen järjestämisessä että kirjaamisessa toimeksiantosopimukseen.

Jos perheessä on useamman hyvinvointialueen sijoittamia hoidettavia, tulee vastuutyöntekijöiden tehdä yhteistyötä muiden alueiden työntekijöiden kanssa. Jos lapsen asioista vastaava työntekijä on eri kuin sijaisvanhemman vastuutyöntekijä, on yhteistyö heidän kesken välttämätöntä.

Sijoittava hyvinvointialue vastaa myös perhehoitajalle järjestettävästä tarvittavasta työnohjauksesta. Ennen työnohjauksen aloitusta tulee perhehoitajan ja sijoittajakunnan sopia työnohjauksen toteuttamisesta. Perhehoitajille järjestetään tarpeenmukaista yksilö-, perhekohtaista tai ryhmätyönohjausta, jolla tuetaan hoito- ja kasvatustyötä, perhehoitajan jaksamista ja voimavaroja.
(Perhehoitolaki 15 §)

Sijoittajatahon tulee tarpeen mukaisesti mahdollistaa perhehoitajalle esimerkiksi yhdistys- ja virkistystoimintaa, parisuhdekursseja, voimaannuttavaa pienryhmätoimintaa, vertaistukiryhmätoimintaa ja sijoitettujen lasten ryhmätoimintaa. Vertaisryhmässä jaetaan ajatuksia ja kokemuksia sekä käydään läpi joskus hankaliakin perhehoidon arjen tilanteita. Vertaisryhmässä perhehoitajat saavat tilaisuuden oppia toistensa kokemuksista, lisätä ammattitaitoaan ja vahvistaa voimavarojaan.

Perhehoidon mentoritoiminta on kehittyvä perhehoidon tukimuoto. Menetelmän avulla siirretään kokemukseen perustuvaa tietoa ja osaamista. Kokenut, mentorikoulutuksen saanut perhehoitaja kuuntelee, tukee ja ohjaa uutta sijaisvanhempaa erilaisissa arjen tilanteissa ja kysymyksissä.

Mentoroinnissa ja vertaisryhmätoiminnassa on muistettava perhehoitajan vaitiolovelvollisuus toimeksiantosuhteessa saaduista tiedoista, jotka koskevat hoidettavaa ja hänen läheisiään.

Perhehoidon valvonta

Sijoittajahyvinvointialueen pitää valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteutuu perhehoitolain mukaisesti, ja että lapsi saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, joita sijoitushyvinvointialueen tulee järjestää.
(Lastensuojelulaki 79 §)

Sijoittaja- ja sijoitushyvinvointialue voivat tarkastaa perhehoitopaikan toiminnan ja tilat, kun tarkastukseen on perusteltu syy. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta.
(Perhehoitolaki 22 § 1–2 momentti)

Perusteltuja syitä tarkastuksen tekemiselle ovat esimerkiksi lapsen tai nuoren oma pyyntö tehdä tarkastuskäynti. Perusteena voi olla myös hyvinvointialueelle tullut ilmoitus epäkohdasta. Valvonnan tulee noudattaa suhteellisuusperiaatetta siten, että valvontamenetelmät valitaan tapaus- ja tilannekohtaisesti.

Jos perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, tulee hyvinvointialueen pyrkiä saamaan korjaus asiassa ohjauksen avulla. Jollei korjausta tapahdu asetetussa määräajassa, tulee huolehtia, että hoidettavien hoito järjestetään heidän etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Tarvittaessa heidät on siirrettävä heidän tarpeitaan vastaavaan muuhun hoitopaikkaan.
(Perhehoitolaki 22 § 3 momentti)

Jos lapsen sijoittanut hyvinvointialue havaitsee perhehoidossa epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa sijoitettujen lasten hoitoon tai huolenpitoon, sen tulee salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa tästä välittömästi sijoitushyvinvointialueelle. Lisäksi tulee ilmoittaa Lupa- ja valvontavirastolle ja tiedossa oleville muille lapsia kyseiseen paikkaan sijoittaneille hyvinvointialueille.
(Lastensuojelulaki 79 §)

Perhehoidon päättäminen sijaishuoltopaikan vaihdossa tai perheen jälleenyhdistämisessä

Tavoitteena lapsen kannalta on hoidon suunniteltu päättäminen yhteistyössä lapsen, hänen läheistensä ja perhehoitajan kanssa. Hyvinvointialueella on hyvä olla toimintamalli perhehoidon ennakoimattomia päättymisiä varten. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee arvioida lapsen tarve tukeen ja muihin palveluihin ja laatia uusi asiakassuunnitelma.

Toimeksiantosopimus sanotaan irti tai puretaan kirjallisesti. Sijoittajahyvinvointialue tekee asiassa tarvittavat hallintopäätökset.

Yleensä on lapsen etu, että hän ja perhehoitaja pitävät yhteyttä sijoituksen päättymisen jälkeen. Yhteydenpidosta sovitaan asiakassuunnitelmassa.

Jälkihuolto perhehoidossa

Tässä käsitellään tilannetta, jossa huostaanotto ja sijaishuolto päättyvät perhehoidossa olevan nuoren täyttäessä 18 vuotta.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee ottaa puheeksi nuoren oikeus jälkihuoltoon perhehoidossa kasvavan lapsen ja perhehoitajan kanssa. Työntekijän tulee kartoittaa yhdessä heidän kanssaan nuoren itsenäisen elämän valmiuksia yksilöllisen tilanteen mukaan, mutta viimeistään vuosi ennen huostaanoton päättymistä. Olennaista on ennakoida verkostoa, joka nuorella on hänen tullessaan täysi-ikäiseksi.
(Lastensuojelulaki 53 §)

Samalla tulee tehdä suunnitelma, miten ja millä tuella nuori hankkii puuttuvat valmiudet, missä hän tarvitsee erityisesti tukea ja mitkä ovat hänen vahvuuksiaan.
(Lastensuojelulaki 30 § 4 momentti ja 76 §)

Useimmiten perhehoitaja on sitoutunut nuoreen ja valmis jatkamaan hänen tukenaan tavalla, joka on verrattavissa biologisiin lapsiin. Jos näin ei ole, on rakennettava tukiverkkoa lapsen muista läheisistä. Jos nuoren verkostosta ei löydy ketään, yhtenä vaihtoehtona on tukihenkilön järjestäminen sijaishuollon vielä jatkuessa.

Nuoren jatkaessa asumistaan perhekodissa jälkihuollonkin aikana, tehdään jälkihuoltosuunnitelman lisäksi uusi toimeksiantosopimus tai sopimus perhehoidon järjestämisestä. Jos nuoren tilanteessa ei tule muutoksia, sopimus voi olla samansisältöinen kuin huostaanoton aikainen sopimus.

Jos nuori asuu vain osittain perhekodissa, esimerkiksi kun opiskelee toisella paikkakunnalla, määritellään nuoren tuen tarve yhdessä nuoren ja sijaisperheen kanssa ja sen perusteella tehdään sopimus palkkiosta ja kulukorvauksesta sekä esimerkiksi taloudellisen tuen myöntämisestä matkakuluihin. On tärkeää tukea pysyvyyttä nuoren ihmissuhteissa.

Toimeksiantosopimus

Perhehoitaja tekee hyvinvointialueen kanssa toimeksiantosopimuksen. Hyvinvointialue voi myös hankkia perhehoitoa tekemällä sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa.
(Perhehoitolaki 10–11 §)

Sopimus tulee tehdä ennen lapsen sijoittamista perheeseen. Osapuolet sitoutuvat sopimuksen sisältämiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Toimeksiantosopimuksen tehnyt perhehoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen hyvinvointialueeseen. Perhehoitajana toimiminen ei kerrytä työssäoloehtoa eikä hyvinvointialueella ole velvollisuutta kustantaa tai järjestää työterveyshuoltoa.
(Perhehoitolaki 10 § 3 momentti)

Toimeksiantosopimuksessa on sovittava

  • perhehoitajan palkkion määrästä ja suorittamisesta
  • perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta
  • perhehoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta
  • perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta
  • hoidon arvioidusta kestosta
  • hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestämisestä
  • perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta
  • perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta
  • perhehoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestämisestä
  • toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta
  • tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista sekä
  • yhteistyöstä hyvinvointialueen ja perhehoitajan kesken.

(Perhehoitolaki 10 §)

On suositeltavaa sopia myös siitä, millaista tukea perhehoitaja saa hoitotyön onnistumiseksi ja tehtävässä jaksamiseksi. Voi olla tarve sopia esimerkiksi perhehoitajan velvollisuudesta viedä lapsi tapaamaan hänelle läheisiä henkilöitä ja korvata perhehoitajalle aiheutuvat kuljetuskustannukset. Voi myös syntyä tarve sopia erityisestä tuesta lapsen tai nuoren harrastustoiminnan vuoksi.

Toimeksiantosopimusta tarkistetaan, kun hoidon kestoa tai sisältöä muutetaan, tai kun sopimuksen tarkistamiseen muutoin on aihetta. Sopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua, jos toimeksiantosopimuksessa ei ole sovittu toisin.
(Perhehoitolaki 10 § 3 momentti ja 12 §)

Hoitopalkkio

Hoitopalkkio perustuu hoitoon käytettävään aikaan sekä hoidon sitovuuteen ja vaativuuteen. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Perhehoitajan tulee saada tietoa sijoittavan hyvinvointialueen perhehoidon hoitopalkkioiden määräytymisperusteista ennen sijoitusta ja hoitopalkkiosta neuvoteltaessa.
Perhehoitajan verotus (Verohallinto)

Hoitopalkkio voidaan maksaa joko vain toiselle puolisoista tai jakaa molemmille perhehoitajille. Sijoittajahyvinvointialueen tulee selvittää perhehoitajan mahdollisuudet jäädä kotiin hoitamaan lasta, jos lapsen tai nuoren etu sitä vaatii.

Toimeksiantosopimuksessa on sovittava perhehoidon keskeytyksen vaikutus palkkioon. Hoitopalkkio on indeksisidonnainen ja se kerryttää eläkettä.

Hoitopalkkion vähimmäismäärä on hoidossa olevaa henkilöä kohden 966,35 euroa kuukaudessa vuonna 2026. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa hoitopalkkioiden määrän kalenterivuosittain työntekijän eläkelain mukaisella palkkakertoimella.
(Perhehoitolaki 16 § 1 momentti)

Hoitopalkkiota ei makseta perhehoitoon sijoitettua omaa alle 18-vuotiasta lastaan hoitavalle. Henkilö voi myös kieltäytyä hoitopalkkiosta. Hoitopalkkion enimmäismäärää ei ole laissa säädetty. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi säädettyä vähimmäismäärää pienempänä.
(Perhehoitolaki 2 § 2 momentti)

Kustannusten korvaaminen

Sijoittajahyvinvointialueen tulee korvata perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta perhehoitajalle aiheutuvat kustannukset. Kulukorvaus maksetaan todellisten kustannusten mukaisesti. Kysymyksessä on niin sanottu täyden korvauksen periaate, koska perhehoitaja ei ole elatusvelvollinen suhteessa sijoitettuun lapseen. Toimeksiantosopimuksessa tulee sopia myös kulukorvauksen maksamisesta perhehoidon keskeytymisen ajalta.

Kulukorvausten vähimmäismäärä vuonna 2026 on 501,10 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Erityisestä syystä kulukorvaus voidaan kuitenkin maksaa säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Kulukorvauksia tulee tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti.
(Perhehoitolaki  17 § ja 19 §)

Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön

  • ravinnosta
  • asumisesta
  • harrastuksista
  • henkilökohtaisista tarpeista ja
  • muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä
  • ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata.

Lisäksi kulukorvaus sisältää lastensuojelulain nojalla sijoitetulle lapselle tai nuorelle annettavat käyttövarat.

Kulukorvauksen lisäksi perhehoitajalle maksetaan korvaus

  • perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvista terapian ja terveydenhuollon kustannuksista ja
  • alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvista erityisistä kustannuksista,

jos niitä ei korvata muun lainsäädännön nojalla.
(Perhehoitolaki 17 § 3 mom)

Lisäksi voidaan korvata perhehoidossa olevan

  • lomanvietosta johtuvat
  • erityisten harrastusten tai harrastusvälineiden aiheuttamat ja
  • muut jatkuvaluontoiset tai kertakaikkiset erityiset kustannukset.

(Perhehoitolaki 17 § 4 mom)

Käynnistämiskorvaus

Käynnistämiskorvaus myönnetään hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka perustuvat yksilöllisiin tarpeisiin. Käynnistämiskorvauksella tuetaan muun muassa hoito- ja harrastusvälineiden, kodintekstiilien, vaatteiden ja kalusteiden hankintaa sekä perhehoidon kannalta välttämättömiä asunnonmuutostöitä. Käynnistämiskorvaus voidaan kohdentaa myös ansionmenetyslaskelmaan.
(Perhehoitolaki 18 §)

Käynnistämiskorvaus maksetaan aina laskelman pohjalta, kuitteja vastaan tai ennakkoon. Sijoittaja ja perhehoitaja sopivat mahdollisesta takaisinperinnästä perhehoidon keskeytyessä.
(Perhehoitolaki 19 §)

Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä vuonna 2026 on 3 558,60 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti.

Hyvinvointi- ja terveystarkastukset

Hyvinvointialueen on tarvittaessa järjestettävä toimeksiantosopimuksessa sovittavalla tavalla hyvinvointi- ja terveystarkastuksia perhehoitajille. Päätoimiselle perhehoitajalle mahdollisuus tarkastukseen on järjestettävä vähintään joka toinen vuosi. Päätoimisella perhehoitajalla tarkoitetaan perhehoitajaa, joka ei ole perhehoitoperheen ulkopuolella ansiotyössä, eikä näin ollen myöskään työterveyshuollon piirissä.

Muille toimeksiantosuhteisille perhehoitajille mahdollisuus tulee järjestää tarvittaessa. Hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestämisen perusteet tulee kirjata toimeksiantosopimukseen. Lisäksi on järjestettävä perhehoitajan hyvinvointia tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Hyvinvointi- ja terveystarkastuksella tarkoitetaan kliinisillä tutkimuksilla tai muilla tarkoituksenmukaisilla ja luotettavilla menetelmillä suoritettua hyvinvoinnin, terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastusta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää terveydentilan selvittämistä ja neuvontaa.

Hyvinvointi- ja terveystarkastuksen tulee tehdä perhehoitoon liittyviin erityiskysymyksiin perehtynyt terveydenhuollon ammattihenkilö, kuten terveydenhoitaja.
(Perhehoitolaki 15 a § (263/2015))
(Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta 86/2016 vp)

Perhehoitajan oikeus vapaaseen ja sijaishoito

Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen. Sen pituus on kaksi vuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana.
(Perhehoitolaki 13 §)

Sijoittajahyvinvointialueen tulee huolehtia tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi.

Perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi voidaan järjestää sijaishoito tekemällä sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimus, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan tai hoidettavan kotona.

Edellytyksenä on, että

  • sijaishoitaja täyttää perhehoitajana toimimisen edellytykset
  • perhehoitajana toimiminen - Kuka voi toimia perhehoitajana?
  • perhehoitaja suostuu järjestelyyn ja
  • järjestely arvioidaan hoidettavan edun mukaiseksi.

(Perhehoitolaki 14 § 1 momentti)

Sijaishoitajaksi voidaan siis hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Sijaishoitajan sopivuutta tulee myös aina arvioida hoidettavan henkilön kannalta kokonaisvaltaisesti. Myös hoidettavan henkilön mielipide tulee ottaa huomioon. Hoitojärjestelyn on aina turvattava hoidettavan hyvinvointi, terveys ja turvallisuus.

Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan

  • sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta
  • tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta
  • toimeksiantosopimuksen voimassaolosta ja
  • tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista.

(Perhehoitolaki 14 § 2 momentti)

Sopimus tehdään jokaista hoidettavaa kohti siltä hoitoajalta, jolloin sijaishoitaja toimii perhehoitajan sijaisena. Sijaisen palkkion määrä ei ole sidoksissa perhehoitajalle lain mukaan maksettaviin perhehoidon palkkioihin, vaan siitä sovitaan hyvinvointialueen ja perhehoidon sijaisen välillä aina erikseen.

Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen hyvinvointialueeseen. Koulutusta ja tukea tulee järjestää sijaishoitajalle samoin kuin perhehoitajalla. Myös sosiaaliturvan osalta säännökset ovat samat niin sijais- kuin perhehoitajalle.
(Perhehoitolaki 14 § 3 momentti)