Vanhemmuuden tuki raha- ja digipelikysymyksissä

Mistä tunnistan nuoren haitallisen digipelaamisen?

Lasten ja nuorten riskien hallintakyky ja kyky tehdä harkittuja päätöksiä ovat vasta kehittymässä. Siksi he eivät aina osaa itse säädellä pelikäytöstään, kun pelien tuoma jännitys ja mielihyvä vievät mukana tai ryhmäpaine pelaamisen jatkamiseen on kova. Lasten ja nuorten haitallinen digipelaaminen kytkeytyy useimmiten osaksi laajempia hyvinvoinnin haasteita ja esimerkiksi haasteita perhesuhteissa tai muissa sosiaalisissa suhteissa. Vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota pelaamista laajemmin lapsen tai nuoren vointiin.

Haitallisen digipelaamisen tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi:

• Muutokset fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa
• Haasteet sosiaalisissa suhteissa
• Pelaamiseen liittyvien sääntöjen laiminlyönti
• Lapsi tai nuori ei hallitse omaa pelaamistaan
• Velvollisuuksien laiminlyönti, esimerkiksi koulunkäyntiin tai opintoihin liittyen
• Elintapojen muutokset, esim. liikunnan tai nukkumisen osalta.

Miten ottaa puheeksi huoli nuoren digipelaamisesta?

Keskustelun onnistumisen kannalta keskeistä on empaattinen ja vuorovaikutteinen lähestymistapa ja lapsen tai nuoren syyllistämisen välttäminen. Vanhemman on tärkeää osata tunnistaa pelaamiseen liittyvät mahdolliset haitat ja ottaa pelaaminen puheeksi, kun huoli nuoren pelaamisesta herää. Vanhemman toimet voivat olla ratkaisevia pelaamiseen liittyvien haittojen ehkäisyssä. Lapsi tai nuori ei välttämättä itse osaa sanoittaa tai kykene tunnistamaan avuntarvettaan, jolloin vanhempien ja huoltajien tuki ja apu ovat keskeisiä.

Lapsi tai nuori tarvitsee vanhempien tukea ymmärtääkseen, kuinka digipelaaminen voi vaikuttaa hänen elämäänsä ja hyvinvointiinsa. Keskustelu siitä, miten pelaaminen voi vaikuttaa esimerkiksi uneen, mielialaan, kaverisuhteisiin tai oppimiseen ja koulunkäyntiin, auttaa lasta tai nuorta hahmottamaan pelaamisen kokonaisvaltaisia vaikutuksia.

Ensimmäinen askel on avoin keskustelu lapsen tai nuoren kanssa esimerkiksi seuraavista asioista:

• Miten paljon lapsi tai nuori on pelannut?
• Miksi pelaaminen on lisääntynyt?
• Mihin pelin ulkopuolisiin tekijöihin lisääntynyt pelaaminen liittyy (esim. koulu, oppimisvaikeudet, sosiaaliset suhteet, perheen sisäiset ristiriidat)?
• Miltä pelaaminen lapsesta tai nuoresta itsestään tuntuu?
• Millaisia vaikutuksia vanhemmat ovat huomanneet pelaamisen tuoneen lapsen tai nuoren arkeen ja käyttäytymiseen?

Digi- ja rahapelaamisen hämärtyvät rajat

Alaikäisille sallituissa digipeleissä voi olla rahapelejä muistuttavia toimintoja, joissa pelaajat voivat käyttää oikeaa rahaa tai pelin sisäistä valuuttaa satunnaispalkintojen saamiseksi tai pelissä etenemiseksi. Nämä hämärtävät rajoja digi- ja rahapelien välillä ja altistavat alaikäisiä rahapelaamiselle.

Digitaalisten pelien sisäisistä ostomahdollisuuksista sekä rahapelien kaltaisista toiminnoista on tärkeää keskustella, sillä se lisää luottamusta ja ymmärrystä ja auttaa asettamaan rajoja. Vanhempien on tärkeää tunnistaa rahapelaamisen piirteet ja puuttua alaikäisen peleihin liittyvään rahankäyttöön. Taloudesta, rahan käytöstä ja helpoista voitoista on hyvä keskustella myös digipelaamiseen ja pelien sisäisiin ostoihin liittyen.

Mahdollisia rahapelaamisen piirteitä digipeleissä voivat olla esimerkiksi:

• Rahapelaamista muistuttavat ominaisuudet, kuten arpoja muistuttavat yllätyslaatikot (lootbox)
• Vedonlyönti digipelien kautta hankituilla virtuaaliesineillä (skin betting, skin gambling)
• Rahapelien tai rahapelaamista vahvasti muistuttavien sivustojen mainonta digipelien tai oheissivustojen yhteydessä.

Miten tunnistan nuoren rahapelaamisen?

Rahapelaaminen ja sen aiheuttamat haitat on tärkeää tunnistaa ajoissa, jotta niihin voidaan puuttua mahdollisimman varhain. Haittojen ehkäisyssä keskeistä on vanhempien tietoisuus rahapelaamisen riskeistä ja kyky tunnistaa lapsen tai nuoren rahapelaaminen.

Keskeisiä rahapelaamisen tunnusmerkkejä ovat:

• Rahapelien ja rahapelaamisen korostuminen lapsen tai nuoren puheessa
• Rahaan liittyvät ongelmat, kuten selittämätön rahankulu ja rahan lainaaminen muilta;
• Heikentynyt suoriutuminen koulussa, opinnoissa tai työelämässä
• Muutokset lapsen tai nuoren käyttäytymisessä tai mielialassa
• Epämääräiset selitykset ja valehtelu esimerkiksi rahan käytöstä
• Fyysiset oireet, kuten univaikeudet, hermostuneisuus tai ahdistuneisuus.

Alaikäisen rahapelaamiseen tulee aina puuttua

Rahapelaaminen ei kuulu lasten ja alaikäisten nuorten elämään. Alaikäisen rahapelaamiseen tulee aina puuttua, vaikka epäilystä varsinaisesta rahapeliongelmasta ei heräisikään.

Avoin keskustelu ja luottamuksellinen ilmapiiri perheessä luovat tilaa rahapelaamiseen liittyvien huolien ja kysymysten käsittelyyn. Tämä myös auttaa omalta osaltaan ehkäisemään rahapelaamisen aloittamista ja tukee terveiden asenteiden muodostumista.

Vanhempien ja huoltajien on tärkeää opettaa lapsille ja nuorille taloudellisia taitoja, jotka auttavat ymmärtämään rahan arvoa ja hallitsemaan rahankäyttöä. Tietoisuus rahan käytöstä, rahan arvosta sekä säästämisestä tukee lapsia ja nuoria tekemään vastuullisia valintoja myös rahapelaamisen suhteen.

Muistilista ammattilaisille ja vanhemmille

Rahapelaaminen

• Alaikäisen rahapelaamiseen tai epäilyyn rahapelaamisesta tulee aina puuttua. Vanhempien tuki on keskeistä, sillä lapsi ei välttämättä osaa ilmaista tai tunnistaa avuntarvettaan.
• Vanhemmat voivat ehkäistä lapsen tai nuoren altistumista rahapeleille ja rahapelaamiselle suhtautumalla alaikäisten rahapelaamiseen kielteisesti, asettamalla selkeät säännöt ja toimimalla itse nuorelle esimerkkinä.
• Keskustelut rahankäytöstä, rahapelaamiseen liittyvistä riskeistä ja haitoista, sekä pelaamisen herättämistä tunteista ovat tärkeitä, kun pyritään ehkäisemään nuorten rahapelaamista.
• Myös digipeleissä käytetään usein rahaa erilaisiin pelin sisäisiin toimintoihin. Vanhempien on hyvä keskustella lapsen tai nuoren kanssa rahankäytöstä peleissä ja pohtia mikä summa olisi sopiva, tai onko rahankäyttö pelien sisäisiin ostoihin ylipäätään tarpeellista.

Digipelaaminen

• Vanhemman yksioikoisesti kielteinen asenne lapsen tai nuoren digipelaamista kohtaan saattaa kärjistää vanhemman ja lapsen välistä konfliktia ja lisätä pelaamisen hallintaan liittyviä ongelmia.
• Vanhempi tukee lapsen tai nuoren digipelaamisen hallintaa asettamalla selkeitä rajoja ja sääntöjä esimerkiksi peliajoista ja sallituista pelityypeistä, sekä valvoo ikärajojen noudattamista. Rajat ehkäisevät haittoja ja tukevat peliharrastuksen hyvinvointia lisääviä piirteitä.
• Kun keskustellaan pelaamisesta ja sovitaan rajoista, on huomioitava lapsen tai nuoren ikätaso. Teini-ikäinen voi kyetä pohtimaan omaa pelaamista ja sen vaikutuksia omaan hyvinvointiin, sekä sopivia rajoja pelaamiselle, kun taas nuorempi lapsi saattaa kaivata selkeämpää ohjausta aikuiselta. Pelaamisen säännöistä ja rajoista on tärkeää keskustella ja sopia lapsen kanssa yhdessä. Tämä tukee lapsen tai nuoren kykyä arvioida omaa pelaamistaan ja sen vaikutuksia hyvinvointiin. Kun pelaamista rajoitetaan, on tärkeää, vanhempi on läsnä ja kohtaa lapsen mahdolliset turhautumisen sekä suuttumuksen tunteet ja tukee häntä tarjoamalla vaihtoehtoisia mielekkäitä tapoja viettää aikaa.
• Säännöstä sovittaessa tulisi huomioida nykyisen pelaamisen määrä ja pyrkiä tasapainoiseen arkeen, johon liittyy myös muita harrastuksia ja vapaa-ajan viettotapoja kuin pelaaminen. Sääntöihin sitoutumista voivat kasvattaa koko perheelle asetetut yhteiset digisäännöt, jotka koskevat niin aikuisia kuin lapsia ja nuoria.

Vanhemman esimerkki digipelien ja digilaitteiden käytössä

Vanhemmat toimivat tärkeinä roolimalleina pelaamisessa, digilaitteiden käytössä ja rahapelaamisessa. 

Jos vanhemmat itse ovat vastuullisia, tukee se lapsen tai nuoren tasapainoista asennoitumista pelaamiseen ja kykyä hallita omaa pelaamistaan. Jos vanhemmat esimerkiksi rajoittavat omaa ruutuaikaansa ja käyttävät teknologiaa vastuullisesti, lapsi tai nuori oppii vanhempien antamasta esimerkistä, miten ruutu- ja peliaikaa voidaan säädellä. Roolimallina toimiminen auttaa lasta tai nuorta omaksumaan tasapainoisen suhtautumisen niin pelaamiseen kuin muuhun arkeen.

Jos vanhemmat toisaalta itse käyttävät paljon aikaa pelaamiseen tai uppoutuvat älylaitteidensa äärelle pitkiksi ajoiksi, voi tämä vahvistaa lapsen ja nuoren käsitystä siitä, että hyvin runsas pelaaminen ja digilaitteiden käyttö on hyväksyttävä osa arkea. Digilaitteiden käyttöön uppoutuneelta vanhemmalta saattaa myös jäädä huomaamatta lapsen tai nuoren pelaaminen ja siihen liittyvät riskit. Siksi on tärkeää, että vanhemmat tarkastelevat omaa pelikäyttäytymistään ja digilapitteiden käyttöään ja pyrkivät toimimaan esimerkkinä tasapainoisesta ja vastuullisesta laitteiden käytöstä.

Rahapelaaminen ja vanhemman antama esimerkki nuorelle

Jos lapsen perhepiirissä pelataan rahapelejä, tai sallitaan lasten ja nuorten osallistuminen rahapelaamiseen, voi lapselle tai nuorelle syntyä mielikuva, että rahapelaaminen on arkista ja vaaratonta ajanvietettä.

Suhtautuminen rahapelaamiseen harmittomana viihteenä voi lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta rahapelaamista kohtaan ja madaltaa kynnystä omiin rahapelikokeiluihin. Alaikäiselle lapselle tai nuorelle ei tule ostaa rahapelituotteita tai mahdollistaa muulla tavalla rahapelaamista, esimerkiksi antamalla pelaamiseen rahaa. Myös omaan rahapelaamiseen lapsen tai nuoren nähden olisi hyvä käyttää harkintaa.

Perheen ilmapiiri, kuten taloudelliset vaikeudet tai ristiriidat, voivat lisätä nuoren rahapelaamisen riskiä. Pelaamalla rahasta nuori voi pyrkiä pakenemaan vaikeaa perhetilannetta ja arjen ongelmia. Rahapelit voivat myös olla keino tavoitella hallinnan tunnetta kaoottisen arjen keskellä tai jopa keino, jolla nuori pyrkii tavoittelemaan taloudellista tukea perheelleen. Avoin keskustelu ja tietoisuus lapsen tai nuoren tuntemuksista tai tarpeista ehkäisee paon tai toivottujen nopeiden ratkaisujen hakemista rahapelien parista.

Mistä apua vanhemmille nuoren pelaamiseen?

Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, kun perheen omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki eivät riitä.

Ensisijaisesti apua lasten ja nuorten rahapelaamiseen ja haitalliseen digipelaamiseen liittyen saa oman hyvinvointialueen perusterveydenhuollon palveluista, sosiaalihuollon palveluista tai esimerkiksi opiskeluhuollosta eli terveydenhoitajalta, kuraattorilta tai psykologilta.

Apua vanhemmille löytyy esimerkiksi täältä

• Oman hyvinvointialueen ja opiskeluhuollon palvelut: Apua kannattaa hakea oman hyvinvointialueen perusterveydenhuollon palveluista, sosiaalihuollon palveluista tai esimerkiksi opiskeluhuollosta eli terveydenhoitajalta, kuraattorilta tai psykologilta. Pelaamiseen liittyviin kysymyksiin voi saada apua myös nuorisoasemilla.
• Digipelirajaton tarjoaa tietoa, vertaisuutta ja tukea ongelmalliseen digipelaamiseen. Digipelirajaton järjestää vertaisuuteen perustuvaa matalan kynnyksen tukea 15-29 vuotiaille. Toiminta on tarkoitettu heille, jotka kaipaavat arkeensa pelaamisen rinnalle uutta sisältöä tai kokevat pelaamisen vaikuttavan negatiivisesti heidän hyvinvointiinsa.
  Tukea ongelmalliseen tietokone- ja videopelaamiseen (Digipelirajaton)
• Pelirajaton-toiminta on suunnattu kaiken ikäisille henkilöille, jotka kokevat elämässään suuria tai pieniä haasteita rahasta pelaamisen kanssa sekä pelaavien läheisille.
  Apua rahapelaajille ja pelaajien läheisille (Pelirajaton)
• Pelituki tuottaa ja välittää tietoa raha- ja digipelaamisesta, peliongelmista ja liiallisesta internetin/somen käytöstä. Pelituki järjestää kuukausittain etäyhteyksin toteutettavia Peli- ja someneuvoloita vanhemmille. Pelitukipuhelin tarjoaa tukea perheille lasten, nuorten ja aikuisten pelaamiseen ja sosiaaliseen mediaan liittyvissä huolissa ja ongelmatilanteissa. Jätä soittopyyntö suomeksi tai ruotsiksi WhatsApp-viestinä tai ääniviestinä vastaajaan numeroon +358 41 731 7147. Kerro, mihin aikaan toivoisit meidän soittavan sinulle. Takaisinsoitot tehdään aikavälillä 9-17. Puhelusta maksat oman liittymäsi mukaisen puhelun hinnan. WhatsApp-viestin lähettäminen on maksutonta.
• Peluuri on valtakunnallinen apu- ja tukipalvelu, joka on tarkoitettu rahapelaajille, läheisille ja ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään rahapelihaittoja. Tarjolla on työkaluja oma-apuun sekä ammatillista ja vertaistukea puhelimitse, verkossa ja chatissa. Peluurin valtakunnallisessa ja maksuttomassa auttavassa puhelimessa p. 0800 100 101 vastataan arkisin klo 12–18.
  Peluurin auttava puhelin
• Tieto- ja tukipiste Tiltti tarjoaa tietoa ja tukea rahapelaamisesta aiheutuviin haittoihin ja rahapeliongelmista toipumiseen. Tiltti on tarkoitettu pelaajille, heidän läheisilleen sekä työssään pelihaittoja kohtaaville ammattilaisille. Tiltti-toimintaa tarjotaan Helsingissä, Satakunnassa ja Kymenlaaksossa.
  Tiltin verkkosivut
• Mielenterveystalo.fi on verkkopalvelu, joka tarjoaa mielenterveyteen liittyvää tietoa sekä kansalaisille että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Mielenterveystalosta löytyy muun muassa kaikille avoimia oirekyselyitä ja omahoito-ohjelmia.
  Pelaaminen (Mielenterveystalo)